Muovijätteen uusiokäyttö

Ajatus muovijätteen kemiallisesta käsittelystä on näköjään ollut kehitteillä maailmalla jo jonkin aikaa.

Kyseessä ei ilmeisesti ole kyse suomalaisesta/ Nesteen keksinnöstä,

”An alternative to mechanical processes is chemical recycling of plastic waste. Efficient chemical recycling would allow for the production of feedstocks for various uses including fuels and chemical feedstocks to replace petrochemicals.”

**************************************************************************************************************

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/pol.20190261

First published: 20 April 2020

Advances and approaches for chemical recycling of plastic waste

 

Abstract

The global production and consumption of plastics has increased at an alarming rate over the last few decades. The accumulation of pervasive and persistent waste plastic has concomitantly increased in landfills and the environment. The societal, ecological, and economic problems of plastic waste/pollution demand immediate and decisive action. In 2015, only 9% of plastic waste was successfully recycled in the United States. The major current recycling processes focus on the mechanical recycling of plastic waste; however, even this process is limited by the sorting/pretreatment of plastic waste and degradation of plastics during the process. An alternative to mechanical processes is chemical recycling of plastic waste. Efficient chemical recycling would allow for the production of feedstocks for various uses including fuels and chemical feedstocks to replace petrochemicals. This review focuses on the most recent advances for the chemical recycling of three major polymers found in plastic waste: PET, PE, and PP. Commercial processes for recycling hydrolysable polymers like polyesters or polyamides, polyolefins, or mixed waste streams are also discussed.

*

P.S.

Viite:

https://www.pirkanblogit.fi/2020/juhani-karjalainen/muovi-kierratettavaksi-teolliseksi-raaka-aineeksi-neste-porvoo/comment-page-1/#comment-118240

 

 

16 vastausta artikkeliin “Muovijätteen uusiokäyttö”

  1. Tästä on pitkäänkin ollut tuotekehitystä, ja paljon toimijoita. Neste on yksi vahvempia toimijoita alalla, muttei suinkaan ainoa. Heillä on myös tiettyjä omia suuntauksia.

    Vähän aiheen sivuunhan menee vaikkapa UPM, jolla on myös aiheesta kehitystä.

    1. Tämä koko Albanuksen blogi kommentteineen perustui minun tänään julkaisemaani blogiin. Ihmettelen tallaista tapaa toimia ?
      Blogiini on tuossa yllä linkki.

  2. Eipä tämä nyt ole millään tavalla blogisuositusten mukainen, kyllä pitäisi olla jotain muutakin, kuin linkki ja lainaus jostakin.

  3. Mielestäni juhani karjalaisen blogiin jättämäni postaus oli täysin asiaan liittyvä. Se kertoi, että muovijätteen kemiallinen käsittely ole mitenkään suomalaislähtöinen.

    juhani karjalaisen poisti postakseni pilkan säästämänä (alla)

    juhani karjalaiselle näyttää olevan myrkkyä netistä peräisin oleva tieto – ainakin, kun tieto ei häntä miellytä

    *
    juhani karjalainen
    22.12.2020 15:13
    Poistin pitkän copy-paste englannin kielisen linkin. Se ei tuonut mitään uutta mikä ei olisi ollut tiedossa Nesteellä, enkä jaksa noita asian vierestä olevia laajoja linkkejä koluta.

    1. Pitäisi löytää itse analysoimalla jotain oleellisesti uutta, että se toisi lisäarvoa siihen, mitä Neste on kehittänyt ensimmäisenä tuotannollisena versiona maailmassa. Ei riitä, että muutkin ovat asiaa tutkineet.
      Se, mitä tulee noihin copy-paste linkkeihin, sietäisi itse analysoida niistä oleellisin ja tuoda näihin blogeihin mainitsemalla lähde.

      1. Selkeästi ’jotain uutta”

        Artikkeli, johon viittasi, tuo selkeästi esiin, että juhani karjaisen esittämä kuvitelma/väite muovin kemiallisesta uusiokäytöstä, olisi jotenkin hänestä itsestään lähtöisin, ei voi mitenkään pitää paikkaansa.

        juhani karjaisen jänkkäys nesteessä ei varmasti käynnistänyt maailmanlaajuista kehitystyötä.

        JK : ”Olen joskus aikaisemminkin kertonut siitä, kun kysyin v. 2009 Porvoo Nesteen Borealiksen tuotekehitysjohtajalta, että miksi ette osaa purkaa muovia takaisin raaka-aineiksi, mistä sen olette valmistanutkin ? Hänen vastauksensa oli , ettei voi . Vastasin, että kyllä voitte, jos haluatte osata. Sanoohan sen jo järkikin.”

    1. Juuri näin ..

      Sensurointi toimii kunkin omassa blogissa, mutta i toisten .

  4. Niin, ehkä jos samaa aihetta käsitellään niin ei nyt ihan copy pastaa toisen juttuja , eihän siinä ole muutenkaan mitään järkeä.

    Nyt on se tietenkin hienoa että sakki kuuntelee toisiaan

  5. Mielestäni on aivan yhdentekevää teenkö viittauksen johonkin artikkeliin ( tai kopioinnin) omaan vai jonkun toisen blogiin.
    Riittänee, että k.o. artikkeli käsittelee blogin aihetta.

  6. Tuolla säännöissähän se ihan suoraan sanotaan, että blogisisällön pitää olla omaa tuotantoa lähes 90%. Tässä se ei läheskään toteudu.

  7. Lisää vääriä lainauksia ja tulkintoja Albanukselta, jopa pahanlaisesti:

    Tällaista seuraavaa en ole koskaan suustani tai kynästäni päästänyt:

    Albanus:
    ”Artikkeli, johon viittasi, tuo selkeästi esiin, että juhani karjaisen esittämä kuvitelma/väite muovin kemiallisesta uusiokäytöstä, olisi jotenkin hänestä itsestään lähtöisin, ei voi mitenkään pitää paikkaansa.

    juhani karjaisen jänkkäys nesteessä ei varmasti käynnistänyt maailmanlaajuista kehitystyötä.”

    Tämä on sen sijaan se oikea suora lainaus tekstistäni:

    Juhani ( Heikki ):
    ”En väitä, että tämä olisi ollut sysäys tähän, mitä nyt Neste tekee. Mutta sen verran kysymys kismitti arvostettua johtavaa kemistiä, että sai naamansa mutrulleen, kun jatkon, että kysyn vuoden päästä uudestaan.”

    Eli, on hyvä että ylläpitokin, Pentti, reagoi valheellisuuksiin ja tapaan blogata.
    täällä

  8. Heikin/Juhanin ei nyt niin kauheasti kannattaisi nostaa älämölöä muiden kirjoituksista. Hän itse on tehnyt lukuisia avauksia, joissa on vain yksi virke ja linkki jonkin lehden artikkeliin.

    Annanpa pari esimerkkiä sääntörikkomuksista..

    ”26.8.2019 KIRJOITTANUT JUHANI KARJALAINEN

    Täällä eräs turkulainen ”persudosentti” valvoo, ettei vain persuja arvostella kommenteissa ?

    Sananvapauden riisto on yksi fasismin merkki sanoo Harri Rautiainen. Olen samaa mieltä.”

    Tuossa koko avaus. Se on suunnattu toista blogistia kohtaan ja haukkuminen jatkuu kommenttiosiossa. Kohteena on Väiski/Väinö Okaruusu/ Tarmo V. Törnroos – nimellä kirjoittanut blogisti.

    Seuraava esim. avaus täynnä omaa tuotantoa

    ”10.10.2019 KIRJOITTANUT JUHANI KARJALAINEN

    Kurdit

    Lukekaa tämä, niin hahmottuu kokonaiskuva kurdeista:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Kurdit

    Tälläisiä yhden virkkeen ja linkin sisältäviä avauksia Heikiltä löytyy paljon.

    Miksi siis arvostella muiden tekemisiä?

    1. No, onhan kaukaa haettu. Kukin voi itse haluta mennä linkkiin, jos kiinnostaa. Mutta linkin koko sisällön copy-paste on pöhköä.
      Toisaalta, jos pystyy asiansa ytimen ilmaisemaan vaikka yhdellä virkkeellä, hyvä !

  9. PB:n wannabe keksijå:

    ”Olen joskus aikaisemminkin kertonut siitä, kun kysyin v. 2009 Porvoo Nesteen Borealiksen tuotekehitysjohtajalta, että miksi ette osaa purkaa muovia takaisin raaka-aineiksi, mistä sen olette valmistanutkin ? Hänen vastauksensa oli , ettei voi . Vastasin, että kyllä voitte, jos haluatte osata. Sanoohan sen jo järkikin.”

    [Wannabe keksijä siis väittää olevansa järkevämpi kuin Nesteen kemistit.]

    *
    Onko uskottavaa, että Nesteen korkeakoulun käyneet kemistit eivät ymmärrä mitä Seiskan toimittaja väittää ymmärtävänsä paremmin?

Vastaa käyttäjälle Pentti Tuominen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *