Tämä nyt mitenkään voi onnistua pidemmän päälle.
Suomen metsät ovat ottaneet ilmakehästä hiiltä viimeiset kymmenentuhatta vuotta jääkauden päättymisestä asti. Missä ovat metsiemme hiilivarastot? – juurakossako? Jos väite pitäisi paikkansa, niin Suomen metsien maaperässä olisi miljoonien tonnien hiilivarastot.
Lapsille ja nuorille opetetaan koulussa. ”Kasvava metsä on hiilinielu, sillä yhteyttämisen tuloksena metsät sitovat ilmakehän hiilidioksidia itseensä.”
Yhteyttämisen tuloksena metsät sitovat ilmakehän hiilidioksidia itseensä pitää paikkansa, mutta miksikään hiilinieluiksi eivät metsät voi muuttua.
Metsät (kasvit yleensä) ovat osana hiilen kiertokulussa maanpäällä: Ilmakehä –> metsät + kasvit yleensä -> (ihminen, eläimet) –> ilmakehä –> j.n.e. loputtomiin.
Lapsille pitäisi myös opettaa, etteivät puut ole ikuisia. Puu joko kuole itsekseen ja lahoaa tai ihminen kaataa puun. Puun sitoma hiili on muutaman kymmenen vuoden kuluttua takaisin ilmakehässä
***************************************************************************************
AL 9.11.2020 sivu A11
Valkeakosken nuorille 25 000 euroa ilmastotoimiin
Kaupunginjohtajalta nuorten edustajat saivat jo muutamia vinkkejä siitä, millaisia ilmastoimia voisi ajatella. Yksi mahdollisuus on metsänistutus. Kasvava metsä on hiilinielu, sillä yhteyttämisen tuloksena metsät sitovat ilmakehän hiilidioksidia itseensä.
Kuivalla metsämaalla juurakot ehkä kannattaisi jättää maahan, niistä vapautuisi hiilidioksidia kasvavalle metsälle. Samaten puiden vuosisatojen kuluessa maasta jalostamat kivennäisaineet jäisivät uuden metsän käyttöön. Juurakon ”tuhka” -pitoisuus on merkittävä ja tuhkan on havaittu parantavan kasvua merkittävästi.
Märemmässä maassa saattaa muodostua enemmän metaania juurakon hajotessa vähäisen hapen olosuhteissa.
Juurakoissa on valtava määrä sitoutunutta hiiltä. Osittain sitä palautetaan tuhkaamalla metsiä.
Vihreää utopia: Maasta pumpattu ja kaivettu hiili dumpataan metsiin.
Tämä nyt mitenkään voi onnistua pidemmän päälle.
Suomen metsät ovat ottaneet ilmakehästä hiiltä viimeiset kymmenentuhatta vuotta jääkauden päättymisestä asti. Missä ovat metsiemme hiilivarastot? – juurakossako? Jos väite pitäisi paikkansa, niin Suomen metsien maaperässä olisi miljoonien tonnien hiilivarastot.
Vaan kun ei ole ..
Kyllä sen tuhkan, mikä juurissa on, ottavat uudet kasvit käyttöönsä.
Muuan nainen katseli koiranmuonapussin kyljen tuoteselostetta ihmetellen, miksi muonaan sekoitetaan tuhkaa. Oli valaistava asiaa selittämällä, että tuhkalla tarkoitetaan jäännöstä muonan polttamisen jälkeen, jolloin tuhkan määrä ilmaisee muonan kivennäispitoisuuden.
Joo’o ..
Vihreää utopia: Maasta pumpattu ja kaivettu hiili dumpataan metsiin
*
Eli vielä lyhyemmin:
Niin kauan kuin vuosittain otetaan maakuoresta esiin miljoonia tonneja fossiilisia materiaaleja, ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu jatkuu. Ei ole mitään taloudellisesti kannattavaa keinoa palauttaa maasta otettua hiiltä takaisin maahan.
On myös pidettävä mielessä, että hiil ja happi atomien erottaminen toisistaan vaatii yhtä paljon energiaa kuin niiden yhteenliittymisestä on saatu. [ lisäksi on huomattava koneiden hyötysuhde, joka on luokkaa ,0,2 ..0,45 ]
”Märemmässä maassa saattaa muodostua enemmän metaania juurakon hajotessa vähäisen hapen olosuhteissa.”
.
Tuotakaan ei varmaan halua myöntää metsää hiilinieluksi tarjoavia utopisteille.
***************************************************************************************
Blogin avauksen sanoma tiivistettynä:
.
Maailmasta otetaan esiin vuosittain miljoonia tonneja fossiilisia materiaaleja: kivihiiltä, öljyä ja maakaasua. Näihin materiaaleihin sisältyvä hiili päätyy ihmisten toimien vuoksi ilmakehään happeen sitoutuneena, hiilidioksidina.
Nyt jotkut (monet?) viherutopistit esittävät että maasta otettujen miljoonien tonnien fossiilisten materiaalien sisältämä hiili voitaisiin varastoida metsiin, mikä ei mitenkään voi pidemmänpäälle onnistua.
****************************************************************************************
Aikaa ennen ihmiskunnan syntyä.
Nämä fossiiliset materiaali ovat syntyneet miljardien vuosien aikana merenpohjaan vajonneista orgaanisista materiaaleista. Mannerlaattojen siirtymisen seurauksen nämä materiaalit ovat jääneet osittain kauaksi nykyisistä meristä.
.
Jos puuta haluttaisiin vähentää kierrosta, niin se voitaisiin kipata satoihin suolampiin, joista pumpattaisiin lämpö pumpuilla pois.
Mutta se työ voisi olla riski mielenterveydelle. Tätä ajatellessakin helposti hirnahtelee.
Puunkäytön vähentämisellä ei ratkaista ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvua.
Puu ja yleensä kasvit ovat olleet osana hiilen kertokulkua jo ennen kuin maapallolle ilmestyi ihminen.
*
Metsät (kasvit yleensä) ovat osana hiilen kiertokulussa maanpäällä: Ilmakehä –> metsät + kasvit yleensä -> (ihminen, eläimet) –> ilmakehä –> j.n.e. loputtomiin.
Eli, mikä on johtopäätös, mitä pitäisi tehdä metsille kaikkineen, kasvatuksineen, hakkuineen, ikimetsineen jne., että se olisi sopusoinnussa luonnon ja hiilinielujen kanssa ?
Oikein yksinkertaistetusti: Metsät eivät voi toimia ihmisten maasta kaivaman hiilen loppusijoituspaikkana.
**************************************************************************************
Näin luonto jemmasi hiiltä miljardien vuosien ajan ennen ihmiskunnan syntyä
Fossiiliset materiaali ovat syntyneet miljardien vuosien aikana merenpohjaan vajonneista orgaanisista materiaaleista. Mannerlaattojen siirtymisen seurauksen nämä materiaalit ovat jääneet osittain kauaksi nykyisistä meristä.
’
Ihmiskunta ilmeisesti aikoo ottaa esiin maakuoresta kaiken hiilen mitä sinne on varastoitunut miljardien vuosien aikana.
.
Metsät ovat osa koko ekosysteemiä, jossa ihminen on vain yksi sen palikoista.
Metsä ei tarvitse ihmistä, mutta ihminen, eläimet, hyönteiset, linnut, kasvit ja ilmasto tarvitsevat. Metsää katsotaan vain ihmisen luoman teollisuuden kautta. Ja se määrittelee ajattelua sen käytöstä hiilinieluineen.
Hiilet, öljy ja kaasut ovat syntyneet miljardien vuosien aikana osana ekosysteemiä. Näissä ei ole mítään uutta kenellekään.
Nyt vain ulosmitataan luonnosta ihmisen käyttöön ja kulutettavaksi noita kaikkia, jotka palautuvat takaisin luontoon eri muodoissa määrättömän ajan kanssa.
Kuinka paljon ja pitkään tätä tehdään, sen luonto sanelee ajallaan ja näyttää ihmisen kulutukselle pitkää nenää.
Heikki kertoi omin sanoin melkoisen osan sitä mitä olen aikaisemmissakin blogeissa tuonut esille.
****
Tämän blogin avauksen sanoma on yksinkertainen:
Vihreää utopia: Maasta pumpattu ja kaivettu hiili dumpataan metsiin. Tämä nyt mitenkään voi onnistua pidemmän päälle.
*****************************************************************************************
Yllä esitetyn ajatuksen hyväksyy jopa asiantuntija virkamies, jonka tehtäväksi on annettu laatia ohjelma kompensaatioista metsien omistajille metsän (kuvitellusta) toimimisesta hiilinieluna.
Kyselin puhelimitse 13.2.2020 ministeriön neuvottelevalta virkamieltä asiasta – kantana hänellä oli, että metsä ei voi toimia hiilen loppusijoituspaikkana, vain välivarastona.
[ Tarkemmin : Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö ]
Yhdestä aikaisemmasta blogitani ote:
.
Metsägroup levittää mantraa metsien toimimisesta hiilinieluna
Alla olevasta . ”Maaperään sitoutuu hiiltä karikkeessa.” [kuinka kauan karike säilyy lahoamatta ?]
**************************************************************************************
Suomen metsät ovat ottaneet ilmakehästä hiiltä viimeiset kymmenentuhatta vuotta jääkauden päättymisestä asti. Missä ovat metsiemme hiilivarastot? – juurakossako? Jos väite pitäisi paikkansa, niin Suomen metsien maaperässä olisi miljoonien tonnien hiilivarastot.
*************************************************************************************
https://www.metsagroup.com/fi/Media/Pages/Mika-ihmeen-hiilinielu.aspx
Metsän hiilinielu tarkoittaa, että metsään sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään. [ jo’vain..]
.
Kun puut kasvavat, ne varastoivat hiiltä runkoon, oksiin, juuriin ja lehtiin. Maaperään sitoutuu hiiltä karikkeessa. Hiili vapautuu luontaisesti takaisin ilmaan hiilidioksidina, kun puu ja karike lahoavat. Kun puuta käytetään, hiili varastoituu tai vapautuu, riippuen siitä, mitä puusta tehdään. [ Vapautuu ennemmin tai myöhemmin .]
Turpeet voitaisiin kuoria pois ja mättää vanhoihin kaivoksiin ja jäädyttää sinne. Ei tulisi metaania kylmässä, eikä hiilidioksidia ilman happea.
Hemmetti – minähän olen nero!
Vastaan hieman kryptisesti, mutta jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset niin maapallolla olisi vajaa 3 miljardia ihmistä.
Kolme miljardia voisikin olla varsin sopiva määrä. Jos jokainen maa pienentäisi väkilukua yhdellä prosentilla vuosittain, maailman väkiluku laskisi 90 vuodessa 3,159 miljardiin.
[3,159 miljardia =POTENSSI(0,99;90) * 7,8 miljardia ]
****************************************************************************************
Maailman väkiluku oli vuonna 2019 arviolta 7,8 miljardia ja edelleen kasvussa. [ Lähde. Wikipedia ]
Kirjoitin aikaisemmin (19.24):
Ei ole mitään taloudellisesti kannattavaa keinoa palauttaa maasta otettua hiiltä takaisin maahan.
Samaa mieltä oli asiantuntija virkamies, jonka kanssa keskustelin 13.2.2020
[Viite: kommenttini klo 21.01]
**************************************************************************************
Ajatus kasvattaa puita, jotka täyteen mittaansa tultuaan kaadettaisiin (pilkottaisiin) ja haudattaisiin esimerkiksi hylättyihin kaivoksiin olisi joten kuten toimiva, mutta järjettömän kallista. [Kaivokset pitäisi tienkin sulkea tultuaan täytetyksi puumassalla ].
Tuskinpa tällaiselle toiminnalle löytyisi maksajaa.
Ihmiskunnalle on kaksi vaihtoehtoa: Jatkaa fossiilisten aineiden ottoa maasta tai keksiä miten niiden käytöstä voitaisiin luopua. Jälkimmäinen vaihtoehto on todella haasteellinen.
Ajatellaanpa vaikkapa vain öljyä. Kaikki rahtilaivat kulkevat öljyn voimalla. Yhden rahtilaivan koneiden teho on tyypillisesti 60 MW luokkaa.
Maailmassa tuotetaan pilvin pimein muoviesineitä ja pakkauksia, joiden lähtömateriaalina on useimmiten öljy.
Autot kulkevat useimmiten öljytuotteiden voimalla.
Jos öljyn pumppauksesta maaperästä luovuttaisiin, niin teiden päällysteeksi pitäisi keksiä jokin materiaali, joka korvaisi asfaltin.
Kyllä haasteita riittää ihmiskunnalle.
Sattumasähköllä voitaisiin tehdä metaania (CH4) hiilidioksidista ja vedestä.
Niinpä, ideoita piisaa..
**********************************************************************************
https://tekniikanmaailma.fi/tutkijoilta-erikoinen-idea-ilmastonmuutoksen-hidastamiseksi-muutetaan-ilmakehan-metaania-hiilidioksidiksi/
21.5.2019
Tutkijoilta erikoinen idea ilmastonmuutoksen hidastamiseksi: Muutetaan ilmakehän metaania hiilidioksidiksi
.
VIIME VUONNA ilmakehän metaanipitoisuus nousi 2,5-kertaisella tasolle verrattuna esiteolliseen aikaan.
Vaikka ilmakehässä on paljon enemmän hiilidioksidia kuin metaania, metaani on 84 kertaa voimakkaampi ilmastojärjestelmän lämmittäjä 20 vuoden sisällä vapautumishetkestään kuin hiilidioksidi.
*
Valtaosa niistä suunnitelmista, jossa maailmanlaajuisten keskimääräisten lämpötilojen nousu pyritään pitämään kahden celsiusasteen tasolla, nojaavat seuraaviin toimiin:
1. ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin kokonaismäärän pienentäminen
2. ilmakehässä jo olevan hiilidioksidin poistaminen esimerkiksi hiilinielujen avulla (muun muassa puita istuttamalla).
****************************************************************************************
Niin tässäkin kirjoituksessa kuvitellaan, että ihmisen maasta ottamien fossiilisten aineiden sisältämä hiili voitaisiin jemmata metsiin – eli maapallo täyteen puita, entäpäs siten kun tämä tehty?
Luulenpa, että Ihminen ottaa fossiilisia aineita maaperästä niin kauan kuin niitä riittää.
Oikeat luontoon ja sen kuluttamiseen liittyvät asioiden pohdinnat ovat oikein, mutta ne eivät ole johonkin puolueeseen liitettyä vihreyttä, joka on aivan muuta. Asioita ei pidä sekoittaa keskenään.
Juuri näin kuin Heikki sanoi; ei yksikään puolue liene ”luon non suojelupuolue”, varsinkaan nykyvihreät tuskin.
Aika paljon näitä metsänsuojeluhommia hoitelee nykyään Metsäkeskus ja LuKe. Päinvastoin täällä kirjoiteltua, nykyään metsiin jätetään juurakot, ei niitä kukaan huoli. Sitävastoin metsiä lannoitetaan jopa tuhkalla helikopterilevityksellä. Tuhkassa on pieni määrä booria, joka on erittäin tärkeä kuusella, se estää latvakasvun häiriöitä. Ei synny monihaaraisuutta, eikä ”poikaoksia”. Metsissä tarvitaan paljon muuta tietysti.
Näin se menee !
AL 10.11.2020 sivu A13
Otsikko. ”Hakkuu vähenee, mutta ei turvaa hiilinielun kasvua”
………………………………………………………………………………………………
Niinpä – jospa lopetetaan kokonaan hakkuut Suomessa. Auttaisiko se?
Toivomus metsien kyvystä nielemään kaikki ihmisten maasta vuosittain kaivamien miljoonien tonnien fossiilisten materiaalien sisältämä hiili on utopiaa.
Metsät sitovat hiiltä vain kun niiden puumassan annetaan kasvaa. Sehän ei voi loputtomiin jatkua. Mihinkäs fossiilisten materiaalien (öljy kivihiili ja maakaasu) maanpäälle tuomat miljoonat tonnit hiiltä jemmataan, kun maapallo on täytetty metsillä?
*
Mikähän tekijä on ’metsänielu – mantran’ takana?
Ehkäpä asiasta on tullut jollekin porukalle elinkeino.
***************************************************************************************
AL 10.11.2020 sivu A13
EU antoi hiilinielulle uuden tason
• Suomi sai yhden lisätavoitteen hiilinieluille äskettäin, kun Eu-roopan komissio julkaisi säädök-sensä metsien hiilinielun vertailutasoiksi kaudelle 2021-2025.
Luonnonvarakeskuksen apulaisprofessorin Aleksi Lehtosen mukaan Suomen hiilinieluja on peilattava näitä tasoja vastaan: Suomen metsien hiilinielun vertailutasoluku on ilman puutuotteita noin -23,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2- ekv) vuodessa ja puutuotteiden kanssa noin -294 miljoonaa tonnia. Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta. Lehtosen mukaan kyse on siitä, että metsien ja puutuotteiden nielun tulee olla suurempi kuin tuo 29,4, jotta maan-käyttösektorista ei tule Suomelle lisäkustannuksia. Toisaalta noin suuri nielu Suomella tulisi olla, jotta EU:n nielu olisi riittävän suuri. Vertailutasoluku on arvio metsien hiilinieluista 2021-2025 olettaen, että tuolloin noudatetaan samoja metsänhoidon käytäntöjä kuin 2000-2009.
– Emme edes tiedä, mitä hakkuut tulevat olemaan noina vuosina. Valtio ei voi vaikuttaa yksityismetsien hakkuumääriin.
Suomessa EU:n asetusta on arvioitu ongelmalliseksi.
**********************************************************************************
Apulaisprofessori Aleksi Lehtonen
Tutkinto MMT
Sähköposti aleksi.lehtonen@luke.fi
Puhelin +358295322362
Osoite Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki