Tampereella proletaarit, monarkkia juhlistaa, kuningatar Marinille, arvonimi annetaan.
Rinteen Antti Kulmunilta, potkun sai hän perseeseen, eipä tiennyt Kulmunikaan, kenet sai hän riesakseen.
Korona se koko piru, kansaa kaltoin kohtelee, mutta Sannan päähän piru, nosti kruunun helmineen.
Toivotaan et velkahanat, pysyy auki vastakin, silloin voidaan satukirjaan, painaa sivut uudetkin.
Kunpa pian järvet jäätyis, meret saisi kantensa, ettei pääsis toinen aalto, pilaan meidän sirkusta.
Saulikaan se ei nyt jouda, Lukasenkka työllistää, taitaa Saulin puheluille, Putin herra hymähtää.
Älä Sauli joka paikkaan, ole itsees tunkemas, anna ”karhun” rauhas mennä, nukkuun talvi untansa.
Näytä Sauli esimerkkiä ja peru jo nyt hyvissä ajoin kekkerisi itsenäisyyspäivänä.
Rahallisestihan se ei maailmoja kaada, mutta periaatteellisesti ja moraalin kannalta teko olisi hatunnoston arvoinen.
Anna siitä säästyvä raha vaikka pelastusarmeijalle, se on parempi kohderyhmä kuin ”isokenkäisten” juottaminen ja syöttäminen.
Eikä pahitteeksi ainakaan minun mielestäni olisi, että käytännöstä tulisi pysyvä.
Kepun käsissä on, tuleeko Marinista pätkäpääministeri vai ei.
Jos kepu jatkaa hallituksessa, se tietää prosenttien tippumista, mutta jos jättää vasemmistohallituksen, niin sen jälkeen pää pysyy vielä pinnalla.