Mennäänkö avioon, vai pysytäänkö salarakkaana.

Suomessa käydään jatkuvaa polemiikkia siitä, tulisiko suomen liittyä Naton täysjäseneksi vai riittääkö meille kumppanuus.

Nyt sanon vain oman arvioni ja olenkin esittänyt muutamille perussuomalaiselle kansanedustajalle, että jos ja kun hallituksen muodostajiksi vaaleissa mandaatin saamme, niin sitoudumme järjestämään Natojäsenyydestä sitovan kansanäänestyksen.

Sen jälkeen, jos äänestys päätyy kieltävälle kannalle, niin jatkuva kissanhännän veto loppuu siihen.

Mutta jos kansalaiset äänestävät Natoon liittymisen puolesta, niin jäsenyysneuvottelut aloitetaan saman tien.

Tämä ei ole mitään tähtitiedettä, sillä kyllä kansa tietää, luotetaan tässäkin tapauksessa suomalaisten tietävän mikä meille on paras vaihtoehto nyt ja tulevaisuudessa.

( toivottavasti tämä ei ole persumainos )

21 Replies to “Mennäänkö avioon, vai pysytäänkö salarakkaana.”

  1. Minulla on se käsitys, että suomalaiset toivotetaan tervettulleiksi Natoon, kunhan kansan mielipide sitä suosittaa.

    1. Suomi on Nato yhteensopivampi koulutuksen ja välineiden kannalta kuin moni ei Nato maa. Tiesitkö että kentällä käytetään monasti harjoituksissa kielenä radioviestinnässä englantia…

      1. Lisäys. Eli meillä on parempi yhteensopivuus kuin jo monilla Natoon kuuluvilla mailla.

    1. Annetaan kansalaisten päättää jäsenyydestä, se on suoraa demokratiaa, silloin voidaan estää näin tärkeässä kysymyksessä lehmänkaupat eduskunnassa.
      Minä myönnyn tähän, jos minä saan tämän. -vähän tähän tyyliin.

  2. Suomen perustuslaki ei tunne mitään sitovan kansanäänestyksen mahdollisuutta, ainoastaan neuvoa antavan..

    1. Viljo, olet oikeassa, mutta haluaisinpa nähdä sen puolueen, joka toimii neuvoa antavan kansanäänestyksen vastaisesti eduskunnassa.

  3. Suomen PITÄÄ liittyö Natoon. Erota EU:sta. Vaihtaa valuutta markaksi. Maakk ja paikallisjoukoille pitää varusteiden lisäksi järjestää työkalu kotiin sekä kovia krt harjoituksia pitää lisätä.

  4. Kamsanäänestystä ei tule eikä se ole mikään kansan huutoäänestyksen pailkka. Se on Eduskunnan asia hallituksen esityksestä. Sitä varten kansanedustajat on valittu. Se, mitä persuihin tulee jätän sanomatta.

  5. Näinkö alas sinä Heikki kansan kyvyn ajatella arvioit.
    Häpeä.
    Kaikki puolueet presidenttiä myöden sanovat jäsenyyden, joko kielteisen tai myönteisen, tapahtuvan kansanäänestyksen kautta.

    1. Kyllä näissä asioissa, jossa ei ole huutoäänestyksen paikka, vaan valitsemamme kansanedustuslaitoksen.
      Millä perustelet sen, että mamma Möttönen tietää, mitä Nato tarkoittaa tai ei, tai jopa Arvi ?

      1. Eipä näytä Arkadian sirkuksen sakilla juuri olevan kummoisempaa ymmärrystä muusta kuin puolueen ideologian ajamisesta muiden kustannuksella.

  6. Miksi valtion päämies sitten haluaa jäsenyydestä suorittaa kansanäänestyksen, jos et minua usko, niin etkö usko Niinistöönkään.

  7. EU:n liittymisestä järjestettiin kansanäänestys.

    EMU:n (euroon) liittymisestä ei järjestetty kansanäänestystä, mitä monet pitävät virheenä.

    Ruotsissa järjestettiin EMU:n liittymisestä kansanäänestys (pariin kertaankin) – tuloksen tiedämme.

    ************************************************************************************
    https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/eu-kansanaanestys.aspx

    EU-kansanäänestys

    Hallituksen esitys HE 109/1994 eduskunnalle laiksi neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi annettiin eduskunnalle 27.5.1994. Käsittelyn yhteydessä käytiin keskustelua kansanäänestystuloksen poliittisesta sitovuudesta sekä Suomen ja Ruotsin kansanäänestysten välisestä suhteesta.

    ************************************************************************************

    P.S.
    Jos Suomen laki ei nyt tunne kansanäänestystä jostakin, niin eduskunta voi määrätä sen tuntemaan.

  8. Vastustan kansanäänestystä, kansalle ei ole mahdollista kertoa kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja, eikä kansa välttämättä myöskään osaa realistisesti arvioida tilannetta. Musta tuntuu päätökset eivät sovi tärkeisiin asioihin.

    Suomi on edustuksellinen demokratia, jossa korkein valta on Eduskunnalla. Eduskunnalle on mahdollista pitää suljettu istunto, jossa asia selvitetään kansanedustajille perin pohjin. Sellainen ei ole mahdollista kansalaisille.

  9. Pitää perustaa työryhmä mikä ei ole tilivelvollinen puolueille eikä näin ollen pelaa vassareiden tai oikeiston pillin mukaan. Asiantuntijoita ja presidentti. He päättää pikaisen liittymisen Natoon tai sen ettei liitytä.

    Eduskunta kun on vain poliittisen pelin alttari, puoluepolitiikka ja tunnepäätökset ei johda mihinkään. Riiteleehän ne nytkin milloin mistäkin.

  10. Ja sitten ehdotetun työryhmän (mistä muuten ja kenen nimittäminä sen jäsenet?) mietinnön lopputulos pitäisi kuitenkin alistaa eduskunnan päätettäväksi. Vain eduskunta voisi tehdä kyllä tai ei päätöksen. Tasavallan presidentillä tai valtioneuvostolla ehdotetusta työryhmästä puhumattakaan ei tällaista päätösvaltaa ole.

  11. Minä en ainakaan pystyisi päättämään tästä asiasta, yksinkertaisesti tarvittavaa tietoa ei minulla ole, tuskin kaikilla muillakaan. Kaikkea ei ole milloinkaan julkaistu ja tuskin koskaan tullaan julkaisemaan.

  12. Sotilaallinen liittoutuminen on vähintäänkin monimutkainen asia ja harvallapa on tieto miten tulisi menetellä. En ainakaan tiedä yhtään ehdotonta syytä liittyä tai olla liittymättä NATO:on ja kuten Pentti jo mainitsikin, harvallapa on; mielipide sitten on aivan eri asia kuin punnitut faktat.
    Onhan Suomella kokemusta liittoutumisesta Saksan kanssa 1918-20, sekä 40-luvulta. Silloiset korkeat sotilas- ja poliittisetkin johtajat iskivät ”kirveensä kiveen”. Suomen liittoutuminen Saksan kanssa oli hyvin monisäikeinen sekä poliittinen, että sotilaallinen asiakokonaisuus.
    Ei tuo NATO-kysymys ole mitenkään, ei läheskään yksiselitteinen; intoilijoita kyllä riittää, onneksi sentään vähemmistö kansasta.

Kommentoi