Mikä se on, kun vaanii kuin kissa, äänetön, hajuton ja mauton. Ei ole kaasua, ei keppiä, on vain nappuloita, vilkkuvia valoja ja vipstaakeja. Istut voimalaitoksen päällä, jossa pitää pelätä koska perskarvat käryää ja voltit sekoittavat aivokemian. Katsot mittarista latausvalon pituutta, ennen katsoit, ettei valo pala. Ennen katsoit vain bensa- ja kilometrimittaria, nyt akkuvaloa. Ennen odotit pikaiselle kaffeelle pääsyä ja pikku tankkausta ja taas menoksi. Nyt tulet kylmäasemalle sähköt poikki- ei ole vara-akkua tai varakanisteria.
Ei jum—uta, mitä minä teen miljoonilla kilometreilläni ja kyvyllä avata nokkapelti ja taidoilla, jos jotain konepellin alla tapahtuu. Ei vettä kun kusipoikaan – kai sekin on nyt jotain vain tislattua. En tee työkalupakillani mitään, vaan kutsun voimalaitosinsinöörin. Jos ajan ojaan tai jonkun perään tulee paloauto ja sähkölaitosinsinöörit kalustollaan ja katsomaan lyökö salama vai onko miljoona volttia persuksien alla palamassa. Ei vettä edes sammutukseen paitsi oman janon. Entä, jos se hörppää Hatanpään katutulvissa vettä ja viemärit eivät vedä. Saa siinä mummokin tällin pytyllä ja kalatkin kuolee vetoviemärissä.
Kauhea epeli ! Ei se ole auto, vaan sähkölaatikko, jolla meikäläinen ei tee mitään. Ei kuule Saabin turvallista hurinaa, Jeepin pörinää, Citikan kissan kehräystä, tai Oldsmobilin V8:n hhurrrmmm. Minkähänlainen ääni Zetorista tulisi sähkömoottorilla ?
Auto on se, johon pääsee avaamalla oven kahvasta, säätää penkin ihan vain käsin, veivata ikkuna auki, jos sähköt menevät poikki, startata ja kuunnella pientä murahdusta ja katsoa kierroslukumittaria, kepin vääntö ja kaasua moottoriin korvia hivelevästi, liikkeelle joko murahtaen khruuum tai hhruuum. Se on AUTO eikä akkukone !
Sait minut toivomaan sähköautoa juuri kahta kovemmin.
Mutta odottelen nyt vielä, että näkisin tuleeko tuosta ID4:stä minkälainen nelivetona. Sitä voisi harkita.
Ihan kiva kaupunkiauto.
Toimintamatka käytännöllisesti jopa 180–260 kilometriä
Jos perheen kesämökki on yli 150 km päässä, niin polttomoottorikäyttöinen auto on varmasti paras ratkaisu. Näin etenkin, jos mökille pitää päästä talvellakin.
*************************************************************************************
https://www.volkswagen.fi/idhub/content/dam/onehub_pkw/importers/fi/henkiloautot/hinnastot/heinakuu/e-up!_nro71.pdf
Kokonaishinta tukien jälkeen : 21634 euroa
e-up! 61 kW automaatti, akku 36,8 kWh
*
https://www.volkswagen.fi/idhub/content/dam/onehub_pkw/importers/fi/henkiloautot/esitteet/eUP-V71_W1_WEB.pdf
Vaihtaisiko sähköön? Astu sisään! Sen mahdollistaa e-up!. Sen tehokas sähkömoottori tuottaa suurta ajona tintoa – ja tekee sen puhtaalla sähköllä ja täysin ilman päästöjä toimintamatkan ollessa käytännöllisesti jopa 180–260 kilometriä1. Löydä kaikki ne ominaisuudet, jotka tekevät e-up!:sta täydellisen seuralaisen jokaiselle päivälle. Myös juuri sinulle!
Akkukone on niille, jotka oikeasta turvallisesta ja laajasti toimintakykyisestä autosta eivät tiedä mitään. Se on hifistelijöiden ego.
Jos oikeaa tulevaisuudun toimintakykyistä ratkaisua etsitään, se on Mitshun bensa-lataushybridi.
Kaasuauto näyttää päättäjiltämme unohtuvan täysin, vaikka kaasua saadaan jätteistäkin.
Kaasuauto on kiinnostava vaihtoehto ja jos olisi aikeita auton vaihtoon niin todennäköisesti kaasu olisi hankinta, mutta Toyotan diselillä mennään vielä määrittelemättömän pitkään.
Täytyisi olla ihme jos kaasuautosta luopuisin; saisipa vain poliitikot ymmärtämään, että ei sähköautoilu ole laisinkaan ”päästötöntä”.
Sähköauton toimintarajoitteisuudesta johtuen sitä voisi verrata moottoripyörissä Harrikkaan, kiva omistaa, mutta jos oikeesti haluat ajella niin osta joku japsipyörä rinnalle.
Polttomoottori ei häviä mihinkään, polttoaineet ja moottorien ominaisuudet muttuvat lähes saasteettomiksi.
Polttomoottorit eivät ole juurikaan vähentyneet taivaalla koronasta huolimatta.
Eläimen.vaistoni sanoo, että taivaallisilla polttomoottoteilla on suurempi vaikutus ilmastoon kuin nykyään ymmärretään tai tahdotaan myöntää.
https://www.flightradar24.com/48.05,9.8/4
Yksi valmistaja on rehellisenä – tuskin muut seuraavat perässä…
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sahkoautovalmistaja-myontaa-epamiellyttavan-totuuden-paastoista-meidan-taytyy-olla-rehellisia/7938224
Sähköauton valmistaminen aiheuttaa enemmän päästöjä kuin polttomoottoriauton valmistaminen
Polestar on laskenut, että sen Polestar 2 -täyssähköauton valmistaminen synnyttää 26 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Tämä on merkittävästi enemmän kuin ne 14 tonnia, jotka Volvo XC40:n valmistaminen aiheuttaa, mikä johtuu pitkälti akkutuotannosta.
Auton lataamiseen käytettävän sähkön valmistustavasta riippuen, on Polestar 2 vastaavaa polttomoottoriautoa ekologisempi 50 000–112 000 kilometrin ajon jälkeen.
Tankkaan/lataan dieseliä ja voin ajaa 1.000 km enkä ole riipppuvainen latauspisteistä saati latausajoista…
Paljonko kuluttaa akun valmistus luontoamme?
Paljon ja kehitysmaissa on kaivotyöläisille tappavaa.
Sähköauton kokonais- ympäristöystävällisyys on täysin harhaluulo juuri akun ja virrantuotannon suhteen.
Sähköauto on järjetön valinta monelle. Suomessa on valtava määrä 70-luvun kerrostaloja, joissa latauspisteiden toteuttaminen tulee erittäin kalliiksi. Finanssivalvonnan viimeaikaisten linjausten jälkeen, kun lainaa ei moni taloyhtiö järkevillä ehdoilla saa, niitä ei tule koskaan. Ilman kotilatauksen mahdollisuutta sähköautossa ei ole mitään järkeä.
Kaasuauto olisi hyvä, mutta kun tankkauspisteitä ei Jyväskylä-Vaasa-linjan yläpuolella ole edes kourallista, se jää kuriositeetiksi alueilla, joissa siitä olisi erityisen paljon hyötyä.
Yhtälö on kieltämättä huomionarvoinen, toisaalta, kaasun loppuessa matka jatkuu bensiinillä.
Uusimman konttitekniikan myötä, uskoisin pohjoisempaakin tankkauspisteitä alkavan lisääntyä.
Minun autollani kaasulla pääsee runsaat 300 km ja bensiinillä toinen mokoma.
Kaasutankkauksen ongelma on juurikin tämä sähköhypetys ja poliitikkojen nuiva suhtautuminen kaasuun. Tästä seuraa, että kehitys haittaa jossain määrin kaasuautojen myyntiä.
Niin kuin totesin, polttomoottori kehittyy, polttoaineet kehittyvät, molemmat saasteettomaan suuntaan. Polttoaineverkosto on valmis.
Niin kuin Kari mainitsi, latauspisteiden rakentaminen on kohtuuton kustannus ja on jo nyt aiheuttanut isoja riitoja asuntoyhtiöissä.
Hiilidioksidipäästöt pitäisi saada minimoitua – mieluummin kokonaan pois
[ Kiinalaiset ovat luvanneet toteuttaa tämän vuoteen 2060 mennessä, heh]
” ..ajomatka yhdellä latauksella on jopa 250 km”
Scanian täyssähkökuorma-auto – hinta tulee varmaan olemanpäätä huimaava
**************************************************************************************
https://www.scania.com/fi/fi/home/experience-scania/news-and-events/News/ensimmainen-sahkokuorma-auto-mallisto.html
Scania esittelee tänään markkinoille ensimmäisen sähkökuorma-automallistonsa näyttäen tietä kohti kestäviä kuljetusjärjestelmiä.
Suorituskykyiset pistokehybridi- ja täyssähkökuorma-autot keskittyvät aluksi kaupunkiympäristöön suunnattuihin tehtäviin kuten jakelukuljetuksiin.
Scanian täyssähkökuorma-auto – ohjaamovaihtoehtoina L ja P ohjaamot – on varustettu 165–300 kWh akkupaketilla ja 230 kW sähkömoottorilla, mikä vastaa noin 310 hevosvoiman moottoritehoa. Asiakkaat voivat valita viiden tai yhdeksän akun paketin; jälkimmäisellä ajomatka yhdellä latauksella on jopa 250 km.
Minun ideani v. 1998 yhdeksi latausmalliksi hybrideille tai täyssähkö”koneille” oli asentaa tietyille valtateille ns. latausosuuksia tietyin välein, joissa auto latautuu normaalilla vauhdillaan. Tien alle on vedetty latausverkosto ja autoihin samoin latauksen vastaanottava laitteisto.
Lataus hinnoitellaan.
Edelleen kukaan ei ole pystynyt kumoamaan samana vuonna Nissanin sähköauton kehittäjälle, Tommi Bergille, esittämääni pienoisaggrekaatin toimivuutta auton takakontissa.
Et sitten välitä vähääkään tuon systeemin olemattomasta hyötysuhteesta, mikä on suurta haaskausta.
Voi olla, mutta kaikki pitää tutkia ennen kuin hutkitaan. Elettiin vuotta 1998.
”Edelleen kukaan ei ole pystynyt kumoamaan samana vuonna Nissanin sähköauton kehittäjälle, Tommi Bergille, esittämääni pienoisaggrekaatin toimivuutta auton takakontissa.”
*
General Motors valmisti jo 90-luvula sähkögeneraattorilla varustettuja sähköautoja.
***************************************************************************************
General Motors EV1 hybrid 1998
.
The APU started automatically when the battery charge dropped below 40% and delivered 54 bhp (40 kW) of electrical power, sufficient to simultaneously sustain the EV1’s 80 mph top speed whilst returning the car’s 44 NiMH cells to (and maintain them at) a 50% charge level.
APU (Auxiliary power unit )
APU. Yksivaiheisen, yksiakselisen, kaasuturbiiniyksikkö, jossa on korkea pyörintänopeuksinen kestomagneettiroottorinen vaihtovirtageneraattori, valmistaja Williams International, joka painoi 100 kg, halkaisijaltaan 51 cm ja pituudeltaan 56 cm. Pyörintänopeus oli 100 000 – 140 000 rpm.
***************************************************************************************
https://en.wikipedia.org/wiki/General_Motors_EV1
EV1 series hybrid
The series hybrid prototype had a gas turbine engine APU placed in the trunk. A single-stage, single-shaft, recuperated gas turbine unit with a high-speed permanent-magnet AC generator was provided by Williams International; it weighed 220 lb (100 kg), measured 20 in (51 cm) in diameter by 22 in (56 cm) long and was running between 100,000 and 140,000 rpm. The turbine could run on a number of high-octane alternative fuels, from octane-boosted gasoline to compressed natural gas. The APU started automatically when the battery charge dropped below 40% and delivered 54 bhp (40 kW) of electrical power, sufficient to simultaneously sustain the EV1’s 80 mph top speed whilst returning the car’s 44 NiMH cells to (and maintain them at) a 50% charge level.
A fuel tank capacity of 6.5 US gal (24.6 L; 5.4 imp gal) and fuel economy of 60 mpg US (3.9 L/100 km; 72 mpg imp) to 100 mpg US (2.4 L/100 km; 120 mpg imp) in hybrid mode, depending on the driving conditions, allowed for a highway range of more than 390 mi (630 km). The car accelerated to 0–60 mph (0–97 km/h) in 9 seconds.
There was also a research program[75] that powered the series hybrid Gen2 version from a Stirling engine-based generator. The program demonstrated the technical feasibility of such a drive train, but it was concluded that commercial viability was out of reach at that time.
Hyvä, että olin liikkeellä. Mutta koko juttu juonsi jo 70-luvulle, kun ajelin Hämeenkyrön – Murhasaaren jne. mäkisiä maisemia ja ajattelin, että alamäessä voisi olla generaattori, joka lataa virtaa sähköiseen apumoottoriin, joka auttaa ylämäessä polttomoottoria pienempään kulutukseen. Se jäi sitten idea-asteelle
Ei todellakaan mitään uutta, mutta sinulle näyttää olevan. Ja erityisesti kaikki mahdollinen venkoilukin, kun et muuta osaa kuin koluta linkkejä.
Jos edes kertoisit jonkun oman ja ajatuksesi edes jostakin vähänkin yleistä mielenkiintoa herättävästä aisasta ilman linkkiviidakkoasi.
Ai jaa, tiedätkö, että ylämäki vastustaa enemmän liike-energiaa kuin alamäki. Mieti sen eron merkitystä. Apukoulussa pääsee ajattelussa jopa niin pitkälle, että kuula luikuu alamäkeen ihan itsestään, mutta ei liu ylös koko ylämäkeä ilman lisävauhtia ja/tai lisäenergiaa. Se alamäessä saatu energia voidaan ottaa talteen ja käyttää hyödyksi.
Mustaa ruutia tein kyllä ihan kiinalaisten ohjein jo pikkupoikana niin kuin monet muutkin paitsi albanus.
Lueppa nyt vähä omaa tekoviisasta tekstiäsi.
Siis, että alamäessä generaattori lataa virtaa sähköiseen apumoottoriin – ha ha Heikin soopaa ..
Minkälainen on ’sähköiseen apumoottori’, johon voitaisiin varata virtaa?
*
Heikki Karjalaisella on tainnut jäädä apukoulun käynti kesken..
Satutko tietämään polttomoottorista yhtään mitään, mistä oli myöskin kysymys, ihan omasta päästäsi ilman wikipediaa ja linkkejä.
Missä sijaitsee tarkasti Jeepin kampiakselin päässä oleva vaimennusrengas?
Entä usean auton moottoriöljyn vuotoa estävät stefat.
Mikä on auton ”perän” toimintaperiaate ?
Jos olet autonasentaja ja tunnustat sen, nuokin pitäisi olla ihan selvät asiat.
Minä en ole autonasentaja, vaan enemmänkin harrastelija.
Antaas nyt tämän Albanuksen ensin vastata. Kalle, Mika ja Hannu kyllä tietävät.
Sinänsä ihan uteliaanakysyn, että miten tämä liittyy sähköauton vs. polttomoottoriauton ympäristövaikutuksiin?
Kai automiehenä ymmärrät, jos nuo ovat sököt, niin ”ympäristövaikutukset” paikallisesti voivat olla melkoiset.
Kun on yksi jeepin ja toinen jenkki V-8 osina tuossa tallissa, niin eiköhän se ole selvää sinänsä.
Yksittäisen koneen vika ei kuitenkaan tee siitä yleistä.
Miksi ei nyt ihan oikeasti vertailtaisi sähköautoja ja kaasuautoja, nykyiselläkin verokohtelulla.
Minä vaan olen ehdoton kaasuauton kannattaja. Sillä muuten liikkuu melkoinen osa raskasta liikennettäkin.
No, ainakin juhak tietää nuo kysytyt jutut
Vastaan esittämääni kysymyksiin, joihin juhak osoitti oikein sormellaan:
1. Jeepin kampiakselin päässä oleva vaimennusrengas? Jeepeissä tai yleensä amerikkalaisissa, se sijaitsee kampiakselin päässä olevan kiilahihnan sisempänä osana, jossa ulompi metallirengas( kiilaura) on eristetty jäykällä kumilla.
2. Auton moottoriöljyn vuotoa estävät stefat ? Sijaitsevat molemmissa päissä moottorin kampiakselia, toinen ennen kiilahihnapyörää moottorin rungossa, toinen moottorin perässä sen ja vaihdelaatikon välissä. Hankalia vaihdettavia, jos vuotavat. Amerikkalaisissa monesti tyyppivikana.
3. Auton ”perän” toimintaperiaate ? ”Perällä” tarkoitetaan kardaaniakselin perässä olevaa tasauspyörästöä, joka on monimutkainen rakenteeltaan, joka tasaa voimaa molempiin vetäviin pyöriin esimerkiksi mutkissa, joissa sisä- ja ulkopyörä pyörivät eri nopeuksilla, mutta vetävä voima kohdistuu pyöriin yhtä suurena. Joissakin autoissa sisempi pyörä vetää ja sutii. Niissä on toisenlainen tasauspyörästö.
Lukkoperä taas tarkoittaa sitä, että vetävät pyörät voidaan lukita samalle kierrosmäärälle ( esim. maastoautot).
HK :’..valtateille välein, joissa auto latautuu normaalilla ns. latausosuuksia tietyin vauhdillaan.”
”Tien alle on vedetty latausverkosto ja autoihin samoin latauksen vastaanottava laitteisto.”
Pikkasen konkretiaa kehiin, please
Ajatuksen toteuttaminen vatisi ainakin yhden tekniikkaa tuntevan ihminen
Niin, ja varmaan paljon rahaa ..
****************************************************************************************
Heikki Karjalainen
1.10.2020 07:17
Minun ideani v. 1998 yhdeksi latausmalliksi hybrideille tai täyssähkö”koneille” oli asentaa tietyille valtateille välein, joissa auto latautuu normaalilla ns. latausosuuksia tietyin vauhdillaan. Tien alle on vedetty latausverkosto ja autoihin samoin latauksen vastaanottava laitteisto.
Vtt:llä tutkittu juttu ja hyvin mahdollista toteuttaa, mutta vaatii rahaa niin kuin vastakkaisella periaattella toimiva supranopea juna.
Mutta huomaan, että albanus ei ole kärryillä, mikä on menetelmä, jolla uusia innovaatioita tuotetaan, jalostetaan, screenataan, pannaan tuotekehityspolulle, arvioidaan tietyn vaiheen jälkeen kokonaisuuden tuottaminen ja markkinamahdollisuudet.
Olen tälläkin hetkellä kahdessa projektissa mukana.
On tuon ymmärtäminen vaikeaa- mutta antaa olla, kun on mahdotonta vääntää rautalangasta.
VTT on hyvä yhteistyökumppani testaamaan jopa ajatuksia ennen protoja..
Nämä asiantuntemattomat ja vänkäävät kommentit lähtevät nyt. Jos asiaa tulee, niin ok.
Heikin on varmasti vaikeaa selittää vtt:n (keksittyä?) tutkimusta.
*
On turha höpistä noita ylämäki – alamäki juttuja
On varsin tunnettua, että jo vuosien ajan hybridi – ja sähköautot käyttävät alamäissä ( ja yleensä jarruttaessaan) auton potentiaali – ja liike-energiaa akkunsa lataamiseen.
*
Voisiko Heikki kertoa. että minkälainen on ’sähköiseen apumoottori’, johon voitaisiin varata virtaa?
Vielä sen verran kuin polkupyörää keksittäisiin esimerkein:
Polkupyörässä on pieni sähkömoottori ja laturi ja akku, joka latautuu aina alamäessä ottamalla vapaasta liikkeestä latausta. Jarrujen energian talteenotto on yhtä vanha juttu.
Tätä ideaa tutkin jo 70 -luvulla. Enkä väitä että olen ollut ainoa.
Autosovellukset ovat paljon myöhempää tuotantoa.
Olen tutkinut myös VTT:N kanssa uusia digitaalisia liikennemerkkisovelluksia, joista sittemmin teimme toimivan proton, jonka esittelimme Toyotalle. Aika oli v. 1998-1999. Se oli kilpajuoksua ajan kanssa, jossa valmistajia tuli useita.
Tämä riittäkööt tästä asiasta.
Tässä vielä henkilö VTT:ltä, jonka kansa olemme sparranneet digitaalisista liikennesovelluksista:
https://vayla.fi/-/alyliikenteen-uranuurtaja-risto-kulmalalla-pitka-ura-tieliikenteen-parissa-automaatio-tulee-muuttamaan-liikennetta-perustavanlaatuisesti