Tämä Volvo 121 ei ole minun, mutta täysin samanlainen, joka palveli vielä n. 10-vuotta sitten meitä Porvoon maalla.
Minulla on näitä ollut 3 kpl, yksi 122 S (sport), ja tavallinen toinen 121. Se on esimerkki autosta, jossa lähes kaiken voi tehdä itse. Kuvainnollisesti; jos joku toisi tällaisen osat mustassa säkissä, kokoaisin sen rätit silmilläni.
Tämä Amazon 122 S oli viritetty tunnetun rallitähden vanha peli. Kun kaasua painoi nopeudessa 120 km / h, painui selkä penkkiä vasten lujasti ja poliisit perään, jos sattuivat paikalle.
Pakkasessa, kun väänsit virta-avainta ja sen kissamainen hyrähdys oli lähdön merkki. Maalla sen Mc Pehrson jousitus lennätti sen kuin taikamaton kuoppien yli. Ohjaustehostimena oli ylisuuri ratti.
Moottorin B18 tai B20 kestävyys on sen tavaramerkki. Moottroriöljyä kului tavanomaista enemmän kuin muilla autoilla. Kori oli kuin panssarivaunulla ja sen ruostesuojaus oli tärkeää.
Näitä kulkee vielä harvakseen teillä, mutta tuo punainen sai aina Porvoon kulmilla ihailua ja siinä sitten kaikki kelasivat muistojaa, ”kun mulla oli tuollainen”.
Entä sinä ?
Toista oli ennen. Minulla oli ok-talossa huoltopukki nurkalla, jossa tein kaikki tarvittavat ja matka jatkui. Ei ollut Volvoja mutta Ladojakin voi huoltaa ja korjata ihan itse. Mossen korjasin tien laidassa kun jarru jäi päälle.
Volvot ovat edelleen hyviä, ruostesuojauskin on parantunut. Minulla oli muutama vuosi sitten Volvo 850 ja jos jostain lähti maalia niin silti ei ruostunut: sinkitty kori sieltä alta pilkisti. Volvo ei ole tinapaperia ja muovia niin kuin monet muut autot nykyään.
Amazonia valmistettiin tolkullisella vauhdilla, jonka vuoksi esim. nokka-akselin teräs ehti vetäytyä vrt. 144, jossa nokat kuluivat liian nopeasti.
No Heikki onhan tuo eräänlainen maatalous kone ei se auto ole kestävä tosin se on kokemusta on kahdesta volvosta terv tepivaari
Amazonia ei oikein muu voita kuin huono hoito ja ruoste muutamassa paikassa. Tavaratilassa varapyörän kotelon pohjan ”vesireikä” ja helmat.
On sitä minullakin Volvoja ollut; ensimmäinen 4-sarjan kuorma-auto, aivan toivoton viritys.
Sittemmin Volvo 6-8 ja sittemmin Volvo 6-14.
Tämä viimeinen makoili pihassamme kolmisen vuotta, käyttämättömänä; uuden akun ryydittämänä hörähti heti käyntiin. Kaupat tehtiin.
Seuraava kauppa-autoni oli MB-609; varmempaa toimijaa saa hakea. 4ltr kone takasi riittävän voiman + väännön; uskomattoman hyvä työkalu niin kesällä kuin talvellakin.
Ihan muista poiketen, minulla ei ole ikinä ollut Volvo merkkistä autoa, nähnyt olen kyllä.
Olen omistanut monen merkkisiä autoja. Ensimmäisen Volvon ostin isältäni ,Möykky Volvon ,pv 544,sen jälkeen on ollut 142,144,242,244,740 ja v70.Nykyinen on jo kolmas. Vakavassa harkinnassa on xc 90 :nen. Merkki ei tule vaihtumaan.
Isälläni oli myös Amatson.
Reijo on varsinainen Volvo-fani. Minä ainoastaa PV- ja Amazon -fani. Mutta myös Saab 96:sta Saab 9-3, joita minulla on ollut autoista eniten. Saab on kaikista autoista paras Suomessa kulkija ja sopii käteen ja koko kropalle varpaista peukaloon kuin tatti.
Kyllä sekä PV että Amazon ovat varsin sympaattisia, ajattomia glassikoita, mutta henkilökohtaisesti pidän kaikkien aikojen Volvoina joko P1800 ( 1800 S, 1800E ) tai vaihtoehtoisesti 262 Bertone.
Molemmat harvinaisia, ellen väärin muista niin Bertonea valmistettiin kaikkiaan jotain 6500 yksilön verran, kun 1800 sarjaa tehtiin joitain kymmeniä tuhansia.
Molempia löytyy myös Suomesta, Bertonea todella vähän, kun suurin osa tuotannosta meni kuitenkin jenkkeihin.
No museoautojahan nuot kaikki jo ovat, mutta on niissä jotain, kuten monessa muussakin eurooppalaisessa kuin myös japanilaisessa ”vanhuksessa”.
”Pyhimys” on edelleen kova sana. Moottori on sama kuin 122S B20 tupla SU- kaasarilla. Olen kokeillut ja ”pollea” peli. Samaa urheilullisuutta on VW Karmann Chiassa.
Bertoneen en ole törmännyt.
Pyhimyksellä ja Carmanilla on historiassa sellainen yhdistävä leikkauspiste, että Pyhimystä oli alun alkaen tarkoitus alkaa valmistamaan VW: n tehtailla, mutta lopuksi kieltäytyvät valmistamasta kilpailijaa Carmanille ja näin Pyhimyksiä ryhdyttiin valmistamaan alkuun Englannissa, myöhemmin sitten Göteborgissa.
Viimeinen versio 1800 ES, oli farmari, jollaista en ole ikinä nähnyt livenä.
Beronien määrästä Suomessa en osaa sanoa muuta kuin, että niitä on tuotu vähän, itse olen ollut hakemassa yhtä Ruotsista 90-luvun alussa, joka on edelleen samalla omistajalla.
Olen tuon farmarin nähnyt ja se on rumaakin rumempi
Se on muuten Karmann Ghia, K:lla. Kori valmistettiin Karmannin tehtailla Saksassa. Myöhemmin muuten Saab-Valmet osti nämä tehtaat, ja kohta siirsi tuotannon Puolaan.
Mulla on v.58-mallia VW Karmann Ghia. Jos pystyisin, lisäisin sen kuvan tähän. Jos halutaan, niin avaan siitä oman bloginsa.
Avaa Harri !
Harri , totta puhut Karman, ei carman.