Omavaraisuus

 

 

Onko jylläävä korona virus varoittava esimerkki globalisoitumisen vaaroista? Entä jos rysähtää kunnolla maailmanlaajuinen katastrofi? Olemmeko tehneet liian riippuvaisia toisistamme? Maaseutuja on tyhjennetty ympäri maailmaa. Teolliset tuotannot on silputtu pitkin maapalloa.

 

Jo nyt korona viruksen aikana teollisuus on hätää kärsimässä. Siinä missä ennen tuotteisiin tehtiin osia kotimaissa, nyt paljolti kootaan tuotteet vain valmiiksi. On juostu rahan perässä teettämään erilaisia nippeleitä kaukomaissa ja jätetty omaan maan työntekijät nuolemaan näppejään.

 

Onko ollut mitään järkeä ajaa maatalouttamme alas ja korvata tuontiruualla? Missä on omavaraisuus jos vaarallisen epidemian takia täytyy rajoittaa maataloustuotteiden tuontia? Milloin herätään siihen kuinka kallista hintaa saatetaan maksaa kun ihmiset on ajettu maaseuduilta kaupunkeihin?

 

Mitä jos tulee pulaa ruuasta? Kaupunkien omakotitalojen tontit ovat olemattomia – viljele siinä vihanneksia. Siirtolapuutarha alueet on rakennettu kerrostaloiksi. Maalla on tilaa kunnissa isoihin tontteihin, joissa perunaa, punajuurta ja muita eineksiä voi viljellä. Kalastaa, marjastaa ja sienestää.

 

Ei ole ajateltu nokkaansa pidemmälle autioittamalla maaseutu. Kuvitellaan, ettei mitään satu ja ruokaa riittää ja puhdasta vettä saadaan raanasta. On surullista katsella peltojen kasvavan pajukkoja, kun ulkomailta tuotavia eri lajeja voisi korvata kotimaisella tuotannolla.

 

Maaseudulla taloihin voidaan rakentaa ja rakennetaan hellat, varaavat takat ja kellarit. Pahojen päivien varalle on varauduttu. Viikkojen sähkökatot eivät aiheuta suurta hätää, kun omasta kaivosta saa vettä ja ruoka tehdään hellalla.

 

En halua maalata uhkakuvia, mutta ajatellaan vaikka maailman turvallisuustilannetta, miten käy jos maailmanpalo yltää peräpohjolaan saakka? Kävisi niin kuin aiemmin, että maalaissukulaiset tulevat yllättäen kultaakin kalleimmiksi.

 

Maalta haettaisiin turvaa ja elintarvikkeita. Maaseudun väki ei olisikaan enää ”junttikansaa”. Vielä kun tähän liitettään ilmastonmuutos, joka pistää ajattelemaan omavaraisuustuotannon tärkeyttä. Miten valtavasti ilmasto säästyisi rahtitavaran tuonnin ulkomailta vähentyessä?

 

Herätkää päättäjät ja miettikää mikä arvo yhteiskunnalle maaseutu ja sen ylläpitäminen on. Väitän mielenterveysongelmien huimaa laskua sekä muidenkin sairauksien vähenevän ihmisten saadessa voimaa luonnosta, kiireettömyydestä, maaseudun leppoisasta elämästä ja omavaraisuuden kukoistaessa.

 

Voin todistaa – kyllä maalla on mukavaa.

 

Hannu Tiainen

 

18 Replies to “Omavaraisuus”

  1. Tuosta omavaraisuudesta Hannu sanoisin; meillä saadaan sieniä, marjoja, luonnonyrttejä lähes omasta pihasta. Järvistämme saamme kalaa mielin määrin,
    Kasvatan nauriita, sipulia, jne. Omavaraisuutta nekin.
    Keväisin kerään koivun mahlaa, kuusenkerkkiä, jne omavaraisuutta sekin.
    Meillä syödään omien maatiaiskanojemme munia.

  2. Juuri tuota Kalle tarkoitan, olette hyvä esimerkki miten voisi olla ja elää.

  3. Hannu on aivan oikeassa. Mutta, mikä panee maailman taas järjestyksen, taspainoon ? Pentele,se on virus, joka vahtii, että joku tolkku sentään ihmistenkin touhuilla pitää olla.

  4. En enää viitsi maaseudulle muuttaa ikä siinä suurin este sitä kun ei koskaan tiedä mikä vaivaa voi olla huomenna vaikka tänään ei olisikaan mitään
    Muuten maaseudulla asuu fiksua kansan osaa jotenka enpä sanoisi ketään juntiksi ne asuu kaupunkissa nykyään terv tepivaari

  5. Tuota omavaraisuutta on jonkin verran pakasteessa jotka on tietysti kiinni sähkön saannista
    Mutta suola auttaa jos sattuu pitempi katkos sähkön saannissa
    Purkki ruokaa on jonkin verran aina terv tepivaari

  6. Ettei vaan tää virus saa aikaan, että on tehtävä niiku korjausliike tuossa markkinataloudessa ja kapitalismissa. Tavalliselle taaville mukavampi liike ja pysyvä sellainen.

  7. ”Onko ollut mitään järkeä ajaa maatalouttamme alas ja korvata tuontiruualla? Missä on omavaraisuus jos vaarallisen epidemian takia täytyy rajoittaa maataloustuotteiden tuontia? Milloin herätään siihen kuinka kallista hintaa saatetaan maksaa kun ihmiset on ajettu maaseuduilta kaupunkeihin?”

    Maatalouden alasajo on ollut tyhmää. Samoin perustarvikkeiden tuotannon ulkoistaminen Aasiaan on olut tyhmää.

    —- tämä on sitä globalisointia – minkäs teet, raha ratkaisee.

    *
    Suomi oli viimeksi lähes omavarainen 30-luvulla.

    1. Oikeastaan Suomi ei koko itsenäisyytensä ajallakaan ole ollut edes lähes omavarainen.
      Köyhyys ja lama 30-luvulla pakotti suomalaiset etsimään tietynlaista omavaraisuutta; särkikin kelpasi todella hyvin.
      Nyt elämme ennätysmäisen suurta yltäkylläisyyttä, harvat marjastavat, keräävät villiyrttejä, sieniä, valmistavat maukasta ruokaa esim särkikaloista. Ei, nyt pitää saada ruoka, lähes ”pannuvalmiina”, ruuanlaiton eteen ei juurikaan tehdä muuta kuin lämmitetään ainekset. Se ei todellakaan ole mitään ruuanlaittoa.
      Kevät on aivan ihanteellista aikaa monenmoisiin luonnonantimiin. Koivun mahla, kuusenkerkät, monet orastavat villiyrtit jne.
      Nykyihmisen aktiviteetit menevät aivan muualle kuin ikivanhaan keräilyyn ja kalastukseen.
      Huolehditaan mukamas ”terveydestään” kuntosaleilla, uimahalleissa … jne. Vastapainona olisi luonnollinen liikkuminen luonnossa, samalla keräillen villejä luonnonantimia; olisi hyvä, vaan ei trendikästä.
      Sitten ovat eräs ryhmä, joka menee lähes lähialueelle, vaikkapa vuokramökille, tuhraavat esim Trangialla pussikeittojaan ja ovat olevinaan eräänlaisia korpisotureita ja sissejä. Tämmöisiähän meillä riittää.
      Ei omavaraisuutta todellakaan liki sataan vuoteen ole ollut, osittaista omavaraisuutta kylläkin. Omavaraisuutta on myöskin tarkka tarjouksien hyödyntäminen, paitsi haja-asutusalueella ei siitäkään hyötyä liene, siis pitää hyödyntää aivan alkuperäistä omavaraisuutta. Sekin hyvä.

  8. Jaa, jotkut ovat omavaraisia, pääosa ei.
    Kaupasta pitää hakea vain säkki suolaa, säkki jauhoja ja riittävästi vanikkaa ja voita.
    Sen jälkeen pärjää vuoden verran käymättä maalikylillä.
    Toki mielenvirkistykseksi kannattaa ottaa säkki olutmallasta ja säkki sokeria…

  9. Tälle ruokavaliolla iskisi suomalaiseen keripukki alle puolessa vuodessa:

    ”Kaupasta pitää hakea vain säkki suolaa, säkki jauhoja ja riittävästi vanikkaa ja voita. Sen jälkeen pärjää vuoden ..”

    *******************************************************************
    Näillä eväillä yksi suomalainen pärjää vuoden.

    https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016070421843032

    Vilja
    Viljan kokonaiskulutus laski hieman edellisvuodesta. Vehnää suomalaiset söivät 44,2 kiloa henkilöä kohden, mikä on vajaat pari kiloa viime vuotta vähemmän.
    Rukiin ja riisin kulutus nousivat noin puoli kiloa suomalaista kohden. Ruista suomalaiset söivät keskimäärin 15,6 kiloa ja riisiä 5,2 kiloa.
    Kauraa suomalainen söi keskimäärin kuusi kiloa vuodessa. Ohran ja maissin kulutus kasvoi hieman.

    Vihannekset

    Hedelmät

    Maito

    Juusto

    1. Yksioikoinen tulkinta johtaa kaikenlaisiin tuloksiin, mitkä eivät perustu tosiasioihin.
      En viitsinyt alkaa listaamaan sitä kaikkea, mitä meillä on jo valmiina varastossa, säilöttynä ja pakkasessa.
      Oman maan tuotteet ja niistä säilötyt pitävät tukevasti keripukin loitolla, vaikka ei joka päivä kaupassa voisi ravatakaan…

  10. No, onhan sekin omavaraista, kun hyvin varustettu kauppa on saman talon kivijalassa, jonne voi kulkea sisäkautta.
    Pakaste täynnä ja säilykkeitä sekä kuivamuonaa riittävästi. Maasta voi käydä kuokkimassa maa-artisokat, jotka ovat säilyneet mullan alla.
    Nythän ei liene koronan tapauksessa kuitenkaan ruoan riittävyydestä, vaan aivan muusta kuten nopeasta pääsystä hoitoon, jos on tarve.

  11. Omavaraista on sekin kun on agregaatti, jolla pystyy auttavasti tuottamaan pakastimen, jääkaapin ja välttämättömän energiatuotannon. Takavuosien kokemuksia asiasta on paljonkin.
    Niin, ja sitten se bensiinin varastointi ei ihan yksinkertaista ole. Varastoa pitää pystyä kierrättämään kun tuo nykybensiini vanhenee jo vuodessa.

  12. Blogin avauksessa esitetään huoli suomalaisten kansakuntana selviämisestä vakavasta pitkäaikaisesta maailman laajuisesta kriisistä. [Jo koronaviruksen aikana … ] – ei pelkästään nyt riehuvan viruksen aiheuttamasta kriisistä, joka voi olla pienempi kuin mitä mahdollisti on tulossa.

    ****************************************************************************
    Blogin avauksesta:
    .
    Jo nyt korona viruksen aikana teollisuus on hätää kärsimässä. Siinä missä ennen tuotteisiin tehtiin osia kotimaissa, nyt paljolti kootaan tuotteet vain valmiiksi. On juostu rahan perässä teettämään erilaisia nippeleitä kaukomaissa ja jätetty omaan maan työntekijät nuolemaan näppejään.
    .
    Onko ollut mitään järkeä ajaa maatalouttamme alas ja korvata tuontiruualla? Missä on omavaraisuus jos vaarallisen epidemian takia täytyy rajoittaa maataloustuotteiden tuontia? Milloin herätään siihen kuinka kallista hintaa saatetaan maksaa kun ihmiset on ajettu maaseuduilta kaupunkeihin?

      1. Virheiden kaupunkiasutusutopia on saanut liian paljon kannattajia kaikenlaisten keksittyjen ”hyötyjen” nimissä.
        Aalto-yliopiston joku vuosi sitten tekemän tutkimuksen mukaan kaupunkiasukkaiden päästöt ovat suuremmat per nenä kuin maaseutuasutuksessa.

  13. Sitä tuota omavaraisuutta on montaakin lajia; joku on omavarainen esim polttopuiden suhteen, joku kalan, joku marjojen, sienten, kananmunienkin suhteen jotkut saattavat olla ainakin lähes omavaraisia. Kalajalosteiden suhteen moni niin halutessaan saattaa olla lähes omavarainen; savustetut, kylmäsavustetut, kuivakalat, kalasäilykkeet jne.
    Monenlaista omavaraisuutta löytyy.
    Mitä sitten tulee tuohon kotivaraan; maalla se on arkipäivää, kaupungissa jos joku viikon pari pärjää, niin hyvin on. Pitempiaikainen sähkökatkos taas saattaa kyllä kaupunkilaisen pulaan. Em lisäksi monella saattaa olla ns ”kädettömyys”, melkoinenkin ongelma, olkoon sitten ”korpisoturi”, partiolainen, jne. Ei noilla seikoilla pitkälle pötkitä. Pitää osata myöskin hyödyntää varastojaan ja raaka-aineitaan mielekkäästi.

Kommentoi