Rauhallista joulua – muistakaamme myös heikompiosaisia

Osattoman joulu

 

mies astelee illan hämärässä jouluisella kadulla

muovipussi kädessä

kylmä tuuli puree ahavoituneisiin kasvoihin

istahtaa hetkeksi kylmälle kiveykselle

on käynyt päivällä Hurstin jouluaterialla

ottaa pussista viimeisen tölkin

hörppää kulauksen

ajatukset vievät lapsuuden jouluihin

vaatimattomiin pöydän antimiin

muutamiin lahjoihin kuusen alla

oli kuitenkin lämmin, rakastava koti

isä, äiti ja sisarukset

kyynel vierähtää silmäkulmaan

alkaa palella

nousee

venyttelee kangistuneita jalkoja

suuntaa kohti asunnottomien yöpaikkaa

miettien

saisipa yösijan

olisi siinä kerrakseen

joulua

3 vastausta artikkeliin “Rauhallista joulua – muistakaamme myös heikompiosaisia”

  1. Hieno joulukirjoitus Hannu. Olen aika läheltä kuvaamaasi asetelmaa seuraillut. Työkaverini, yliluutnantti, vuosikausia tunsimme.
    Sitten palveluspaikkani siirtyi Helsinkiin, asuntoni Katajanokalle ja siellä sijaitsi myöskin alkoholistien yömaja.
    Eräänä joulukuun aamuna Linnankujalla vastaani tuli tutunomainen henkilö vaan asusteet eivät täsmänneet, eikä oikein olemuskaan; takkuinen parta, nukkavieru pomppa ja jalkineet.
    Tunsimme molemmat toisemme oitis.
    Kaveri siinä kertoili; lemput tuli armeijasta ja nyt vähän alamaissa mutta kyllä tästä noustaan.
    Kysyin Karilta, missäs asuttelet, viittasi yömajaan, tuolla. Kertoi, että ei saa edes eläkettä palvelluilta vuosilta ja nytkään ei ole rahaa edes ruokaan. Kysäisi, voisinko muutamalla kympillä jelpata, harkitsin mutta sitten sanoin; mennään ruokakauppaan, niin teimme. Ostin Karille ruokaa ja mies oli selkeästi kiitollinen, rahaa en edes ajatellut antaa, viinaan olisi mennyt. Sen jälkeen Karia en ole nähnyt.
    Näin se elämä meitä heittelee.

  2. Juuri Hanulta tällästä odotinkin ja asiaa kokonaan ja siitä kiitos hänelle
    Mutta kun katselen meidän talon ns vanhuksia moni on vain n 55 v mutta alkoholi on alkanut viemään sivuraiteelle
    siinä ihminen menee melko pienellä ajalla alaspäin ja huonoon kuntoon aina eivät kykene uloskaan meneen
    Ruoka hoito on vähän ns retuperällä ja vaikka sitä ruokaakin olisikin eivät sitä syö kunhan alkoa on se riittää päivän särpimeksi
    Mutta silti nuot ovat myös ihmisiä ja joskus olleet hyvissä viroissa mutta alko vienyt alamäkeen
    Johon sitten moni menhtyy liiankin nuorena terv tepivaari

Kommentoi