Tassun alla – 23.5

 

 

Aamu alkoi Vilman komentelulla. Oli yön ulkona. Huussista tullessani, kipitti pihaan, heittäytyi pitkälleen ja halusi sylissä kannettavan sisälle. Tottelin. Laitoin itseni piikkimatolle sohvalle. Ei kelvannut tulla mahan päälle. Laitoin maton pois, käännyin kyljelleni, arvon neiti tuli kainaloon. Aikansa oltuaan kehräten, nousi, meni juomaan kermaa ja lähti ulos. Näin minua taas vietiin kuin litran mittaa.

 

Ilta – Sanomia selailin. Ei mitään uutta. Timo Haapala haluaa kaataa hallituksen, sehän tiedetään. On kuullut huhuja kuinka hallituksen sisällä riidellään. Marin ja Kulmuni eivät tule toimeen keskenään, tietää Haapala.

 

Sama lehti täyttyy päivästä toiseen melkeinpä naisten alastonkuvilla. Kaiken maailman eri alojen naiset esittelevät trimmattuja vartaloitaan. Tällaisilta jokaisen naisen tulisi näyttää, halutaan viestiä. Ja sitten meitä miehiä syyllistetään naisten esineellistämisistä, vaikka he tekevät sitä ihan itse.

 

Eilen oli Kalliojärven pintavesi jo 14 asteista. Yöt lämpenevät ja päivisin helottaa aurinko. Kyllä kohta on uimaan mentävä. Tänään ajelen armaani luo vanhaa Virtain tietä. Vaikka hiekkatiellä auto vähän kärsii, niin silti, on hienot nostalgiset tunnelmat ajaa mutkaista pölyävää tietä. Muistot – 60 ja -70 – luvuilta heräävät lämpöisinä mieleen.

 

Mukava oli körötellä vanhaa tietä. Muistatteko vielä kiviset kilometritolpat? Yhden ainakin näin tien varressa. Nekin on taidettu melko tyystin kerätä pois. Virrat – Ylöjärvi tie oli saanut uuden päällysteen. Ensimmäisen kerran näin kun keltaiset viivat oli korvattu valkoisilla. Hieman oudolta tuntui.

 

Korona havaintoja:

  • mitä virkamiehet sooloilevat? Marin sanoi jo aikaa sitten, että asiakirjat koronasta julkaistaan, kaikki jotka laki sallii. Ihmeellistä sekoilua.
  • miten mahtaa käydä kun Espanja aukaisee rajat? Onko liian aikaista lähteä vaaralliselle tielle? Toivottavasti suomalaiset pysyvät pois turistirysistä. Niistä kun tuodaan tullessaan taas tänne uutta koronaa, niin huh huh sanon minä. Ja entäs jos siellä rysähtää entistä kovempi virusaalto? Ja me maksamme EU maana myös laskut. Nyt pitäisi olla tolkkua.
  • Suomessa on ikään kuin suvantovaihe. Kaikki ovat vähän odottavalla kannalla mitä tuleman pitää. Koitetaan nyt kuitenkin pestä niitä käsiä ja huolehtia turvaväleistä.

 

On tehty video kuinka istutetaan peruna. Perunan istuttamisen opettaminen on yksi esimerkki sukupolvien välisestä kuilusta. Me jotka olimme jo pienestä pitäen perunapellolla istuttamassa ja syksyllä koulussa oli perunannostoloma, ihmettelemme voiko todella olla ihmisiä joille istutus on tuiki tuntematon. No, eipä siinä mitään, muutama vuosi sitten soitin omalle opettajalleni ja ihmettelin kun Kihniössä oli lapsille hiihtokoulu? Meidän aikaan kaikki hiihtivät kouluun. Välitunnilla hiihdettiin, kun kerättiin pisteitä kansanhiihtoon. Näin se maailma muuttuu. Jos silloin olisi sanottu tulevaksi aika jolloin ihmisille täytyy opettaa perunanistutusta ja hiihtoa, olisin kehottanut viemään sellaisen Pitkäänniemeen. Ymmärrän kyllä, kun monet sukupolvet ovat syntyneet kaupunkilaisiksi, eivätkä koskaan ole maalla käyneet, etteivät vanhat asiat ole heille tuttua.

 

Huumoria: Äskeistä tuli mieleen, kun helsinkiläispoika jäi maaseudulla pois linja-autosta ja kysyi kuskilta, kummasta päästä mennään ulos, edestä vai takaa? Kuski vastasi, ei sillä niin väliä, molemmat päät pysähtyvät yhtä aikaa.

4 vastausta artikkeliin “Tassun alla – 23.5”

  1. Melkoinen komentelija se näyttää olevan tuo Vilmasi.
    Mirri se teki eilen historiaa, käväisi vain kerran syömässä, sitten häipyi ,,, minne; vain Mirri tietää.
    Käväisin eilen Forssassa ja tarkoituksella katselin, näkyisikö yliajettuja siilejä; ei ainuttakaan vaikka tuolla keskustaajamassamme näitä auton litsaamia siilejä takavuosin oli montakin varsinkin tuolla keskustaajaman alueella.

    1. Onhan kisu vaativa, mutta sellaista rakkautta mitä orvoksi jäänyt pikkukisu antaa, on jotain ainutlaatuista. On hän niin hellyttävä ja vilpitön, että saa aina hyvälle mielelle. Eläimet ovat totta tosiaan terapeuttisia, ei niin huonoa tuulta olekaan, etteikö pikkukisu saisi mielen iloiseksi.

Vastaa käyttäjälle Maritta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *