Hukkamyllyhuijaus paljastuu – ongelmajätettä ja olemattomia päästövähennyksiä

https://www.aamulehti.fi/a/f5431f9b-5233-43b5-98f3-b3da8bfe1416?c=1522737894164

”Maan hiilidioksidipäästöt eivät ole vähentyneet 29 000 tuulivoimalasta huolimatta ja sähkön hinta on Euroopan korkein. Koko tuulivoimala-ala on ajautunut kriisiin.”

”Uusiutuvan energian huutokauppamenettely on ollut paha takaisku tuulivoimalle. Tuulivoima ei ole osoittautunut kilpailukykyiseksi ”

”Kun Saksan aikaisemmat tuulivoimatuet loppuvat niin jo 2021 aloitetaan noin 10 000 tuulivoimalan purkaminen kannattamattomina. Tuulivoimaloiden lapojen romuttamista ja kierrätystä ei ole kyetty vielä ratkaisemaan, joten edessä on suuri ongelma. Kertamuovista valmistettuja komposiittilapoja ei pystytä kierrättämään millään järkevällä tavalla.”

”Myös tuulisähkön hinta putoaa ajoittain ylikapasiteetin johdosta ja sähköä on jouduttu lahjoittamaan ilmaiseksi naapurimaihin, jotta Pohjois-Saksa ei mene pimeäksi. ”

Hukkamyllyjen haitat ovat iskeneet Saksassa ja sama odottaa täälläkin.

Satunnaisesta ylikapasiteetista huolimatta pitää Saksassa pitää yllä massiivista hiilivoimalaverkkoa, jotta Etelä-Saksaan saadaan sähköä ja tuulettomina hetkinä Pohjois-Saksaankin.

Kierrätysongelmaa ei ole kyetty ratkaisemaan Saksassa eikäSuomessakaan.

Kyseessä on siis massiivinen ongelmajätekysymys.

59 Replies to “Hukkamyllyhuijaus paljastuu – ongelmajätettä ja olemattomia päästövähennyksiä”

  1. Tuulivoima voisi olla hyvä osa ratkaisua, jos se tapahtuisi markkinaehtoisesti.

    Rahan syytäminen ei ole vain rahan hukkaamista, vaan koko energiaverkon toimintavarmuuden tuhoamista.

  2. Asian monet puolet:

    – koko historian Hollanti on ollut toimivien tuulimyllyjen luvattu maa
    – Suomessa on jauhettu viljat joko tuulen tai kosken antamin myllyvoimin puulavoin
    – vettä on nostettu tuulen voimalla metallilavoin erityisesti USA:n maaseudulla

    Nyt vesi on valjastettu ja siitäkään ei ole takeita onko se hyvä oikein tapa kokonaan padottuna luonnon monimuotoisuuden kannalta; lohen nousu ja valtavat patoalueet mm. Lokan tekoallas, jonne johdettiin vesi suoraan kaatamattoman metsän päälle.
    Entä jatkuva vesien pintojen säätely ?

    Entä Suomeen suunnitellut suuret tuulipuistot lapamyllyineen ?
    Entä suuret padot ?
    Entä Pöyryn suunnittelemat Mekong-joen padot, jotka johtavat sotatilaan ja luonnonmullistuksiin / AL 19.1.2020

    Voisi todeta, että pieni olisi kauniimpaa energiatuotannossa vaikka uudella tekniikalla.

    – Tuuliroottorit eivät melua ( ks. laivatekniikka)
    – ks. vanhaa ilmanvaihtotekniikkaa = Tampereen Hämeenkadun / Hämeenpuiston kulmassa olevan ns. Husqvarna – talon katoilla olevat pyörivät yli 70 v. vanhat tuuliroottorit
    – entä suuret tuulipurjeet = purjevenetekniikan tuulivoiman siirtämien energiaksi
    – Aurinkovoiman tehostus
    – Aaltovoimalat
    – St1 tapaiset maan uumeniin poratut lämpöpumput ym. muut lämpöpumput
    – moduuliydinvoimalat

    jne. energian kokonaistuotannostahan on puhe eikä yksittäisestä voimalatyypistä

  3. Ei siinä Heikki vastaan kannata väittää jos joku on kehittänyt ydinvoimasta jumalansa (tosin jumalan jätteet siirtyvät perintönä tuhansiksi vuosiksi jälkipolville), tai tuulivoiman vastustamisesta uskonnon.
    Ajan haaskausta esittää mitään faktoja asioiden tiimoilta.

    1. Kuka on kehittänyt ydinvoimasta jumalan?
      Millä perusteella väität tuollaista?
      Entä kuka on kehittänyt tuulivoiman vastustamisesta uskonnon?

      Näyttää olevan ajan haaskausta esittää jollekin faktoja massiivisesti rahalla tuetun myllypelleilyn haitoista, mitkä ovat olleet etukäteen tiedossa, kun tämä joku on tehnyt hukkamyllyjen kannattamisesta uskonnon.

      Olen vastustanut nimenomaan tuota hukkamyllyjen holtitonta rahoittamista, koska niiden pitäisi toimia markkinaehtoisesti.

      Samoin myllyjen rakentajien pitäisi rakentaa myllyjen sattumavaihtelun vaatima säätövoima omaan piikkiinsä.

      Sinänsä tuossa jutussa oli paljon faktoja, mutta eiväthän myllyuskovaiset faktoista piittaa.

  4. ”Satunnaisesta ylikapasiteetista huolimatta pitää Saksassa pitää yllä massiivista hiilivoimalaverkkoa”

    Jos sattuu tuulemaan kunnolla, niin sähköstä on silloin ylituotantoa – hiilivoimaloita ei voi kuitenkaan ajaa alas kun kohta sitä hiilisähköä taas tarvitaan. Kattila ei tykkää ylös-alas soutamisesta ja huopaamisesta.

    Ihan sama asia tuulivoiman ihmemassa Tanskassa. Hiilivoimalla tuotetaan valtava osa sähköstä ja välillä tuulisähköä pitää dumpata jonnekin, jossa sitä suostutaan ottamaan vastaan.

  5. On turhaa yrittää romantisoida nykypäivä energiatuotantoa – ennen oli ennen. Nykyiset teknistyneet yhteiskunnan kuluttavat suunnattomia määriä energiaa.

    Bonanza –aika on USA:ssa kaukana takanapäin ( Muuten – vettä on helppo varastoida, mutta suurten energiamäärien varastointi akkuihin olisi varsin kallista, ainakin vielä.)

    Vesivoima on Suomessa todella paremmin hyödynnetty, kuin mitä tehtiin ennen vanhaan – ’puulavoin’

    *

    Lainaus;
    – koko historian Hollanti on ollut toimivien tuulimyllyjen luvattu maa
    – Suomessa on jauhettu viljat joko tuulen tai kosken antamin myllyvoimin puulavoin
    – vettä on nostettu tuulen voimalla metallilavoin erityisesti USA:n maaseudulla

    *

    Wind power in the Netherlands

    ”provided the country with 9% of its electricity demand during the year,”

    https://en.wikipedia.org/wiki/Wind_power_in_the_Netherlands

    Wind power in the Netherlands reached an installed capacity of 4,341 MW by year end 2017, 1,118 MW of which were based offshore.[1] The 2,294 turbines sited in the Netherlands by the end of 2017 provided the country with 9% of its electricity demand during the year,

    1. juhani karjalaiselta loppui ajatukset aiheesta kirjoittamiseen – kuuluu vain kuminaa…

  6. Alla oleva teksti on sinun. juhani karjalainen, kirjoittamaa:

    Lainaus;
    – koko historian Hollanti on ollut toimivien tuulimyllyjen luvattu maa
    – Suomessa on jauhettu viljat joko tuulen tai kosken antamin myllyvoimin puulavoin
    – vettä on nostettu tuulen voimalla metallilavoin erityisesti USA:n maaseudulla

    ****
    juhani karjalaisen lähimuisti näyttää pätkivän.
    *
    juhani karjalainen jankkaa lähteiden käytön tuomitsemista. Hän luulee varmaan tietävänsä kaiken lukematta mitään – lukeminen kun on niin työlästä …

  7. Vihreät eivät ole järkiolentoja. Nytkin ovat varmaan ilmastonpilaamislennolla yhteiskunnalta huijaamillaan rahoilla. Pitäisi usuttaa Räyhä-Reeta tuon porukan perään.

  8. Aika vaikeaa on tuulivoimasta keksiä juuri mitään hyvää sanottavaa ja huolimatta siitä, että kyseessä on puhdas energia niin kauankohan menee, jotta nykyiset teollisuusluokan tuulivoimalat kuittaavat puhtaudellaan edes sen hiilijalanjäljen, joka niiden valmistuksessa / pystytyksessä syntyy?

    Edellisen lisäksi voimalat ovat ihan h******n rumia, pilaavat maisemia, tuhoavat luontoarvoja ja tuottavat melusaastetta.

  9. Jos Albanus jaksaisi kommentoida tätä ehdotelmaani, eikä juuttua lillukanvarsiin:

    ”Voisi todeta, että pieni olisi kauniimpaa energiatuotannossa vaikka uudella tekniikalla.
    – Tuuliroottorit eivät melua ( ks. laivatekniikka)
    – ks. vanhaa ilmanvaihtotekniikkaa = Tampereen Hämeenkadun / Hämeenpuiston kulmassa olevan ns. Husqvarna – talon katoilla olevat pyörivät yli 70 v. vanhat tuuliroottorit
    – entä suuret tuulipurjeet = purjevenetekniikan tuulivoiman siirtämien energiaksi
    – Aurinkovoiman tehostus
    – Aaltovoimalat
    – St1 tapaiset maan uumeniin poratut lämpöpumput ym. muut lämpöpumput
    – moduuliydinvoimalat
    jne. energian kokonaistuotannostahan on puhe eikä yksittäisestä voimalatyypistä”

    Olen ehdottanut Helsingille virallisesti jätetyllä aloitteella ”moduuliydinvoimalan” käyttöön ottoa lähitulevaisuudessa kivihiilivoiman alasajoksi. Se on yksi varteenotettava vaihtoehto noiden riskialttiiden ja superkalliiden suurvoimaloiden sijasta. Ehdotus sisältää sijoituspaikkana maan alla ml. jäähdytystekniikka ja turvallisuus. Energiakilpailun julisti Vapaavuori, jossa palkinto on merkittävä.

    Edelleen ei voida ohittaa höyryvoimaa; lauhdevoimaloita kehittyvine polttoaineineen. Niiden hyötysuhde on kuitenkin alhainen max. 33 % niin kuin ydinvoimalallakin. Uraanin kotimainen hankintalähde, Tavivaara, saa asiakkaan.

    … käytetyn uraanin loppusijoitusta vaan ei olla pysyvästi ratkaistu edes Suomen peruskalliossa saati maailmanlaajuisesti. Eräs asiantuntija kuvasi ydinvoimaa lentokoneeksi, joka pääsi ilmaan, mutta sille ei ole keksitty laskutelineitä.

    Mutta, paljon uutta on kehitteillä, jossa tuulellakin on sijansa puhumattakaan auringosta ja uusista lämpöpumppuvoimaloista.

    On turhaa asettaa yhtä voimalatyyppiä toista vastaan, kaikilla on vahvuutensa ja heikkoutensa, mutta kaikkia vaihtoehtoja tarvitaan.

    Se, että täällä joku siteeraa ”professori Wikiä” ilman omia ajatuksiaan, jotka oleellisesti liittyvät asiaan, kertoo halusta vain väitellä turhanpäiväisyyksillä.

  10. … jatkoa

    Miksi lauhdevoimaloiden kuten ydinvoimaloiden hyötysuhteet ovat alhaisia; siksi, että voimalan jäähdytys kuluttaa noin 2/3 tuotetusta energiasta, koska toisiolauhdevettä ei ole uskallettu ottaa kaukolämmön tuottajaksi.
    … mutta muut lauhdevoimalat sen sijaan, kuten Helsingin kivihiilivoimalat, ovat hyötysuhteeltaan reilusti yli 90 %, koska lauhdevesi kiertää kaukolämmössä.

    Yhteistä kaikille lauhdevoimaloille ovat höyrykoneet, jotka pyörittävät sähköä tuottavia generaattoreita.
    … niin, että ”ukkopekan” tyyppinen yli 300 vuotta vanha keksintö tuottaa edelleen kehittyneempänä nykyään energiaa.

    ”Tuulikoneet”, lapakoneet, eivät sellaisenaan voi valloittaa kaikkia maailman kauneimpia ja tuulisimpia paikkoja. Jotain niiden tilalle on pakko keksiä tuulta hyödyntämään.
    Tällä tarkoitan seuraavaa vaihetta, mm. tuuliroottoreita, muodossa sun toisessa, joka sekin perustekniikaltaan on satoja vuosia vanha.

    1. Kyllähän tuo pystyroottori jo sijaansa on hakenut mm laivoissa. Pystyroottori ei myöskään tapa lintuja niin kuin väitetään siipimyllyn tekevän.
      Varsin typerää on väittää, etteikö esim tuuli-, aurinko- ja erilaisilla vesivoimatekniikoilla olisi tulevaisuutta.

    2. Jos käytetään tuulivoimaa, tulee varavoimalaitoksen olla halpa hyötysuhteesta tinkien, vaikka kaasuturbiini.

  11. Energiamuotoja on samanaikaisesti käytössä eri alueilla kymmeniä, joten varavoima ei ole ongelma, jos ne kaikki ovat verkossa käytettävissä sopimuksin. Täytyy muistaa realiteetti, että ydinmyllyt ym. laudevoimalat ja vesivoimalat jauhavat jatkuvasti sähköä. Tuulivoima ja aurinkovoima eivät näinollen ole minkään asteen ongelma, jos vain voiman saannista puhutaan paneelin pinta-alasta tai lavan pituudesta tai tuesta puhumatta.

  12. Alla oleva teksti on sinun. juhani karjalainen, kirjoittamaa:

    Lainaus;
    – koko historian Hollanti on ollut toimivien tuulimyllyjen luvattu maa
    – Suomessa on jauhettu viljat joko tuulen tai kosken antamin myllyvoimin puulavoin
    – vettä on nostettu tuulen voimalla metallilavoin erityisesti USA:n maaseudulla

    ****
    juhani karjalaisen lähimuisti näyttää pätkivän.


    juhani karjalainen sanoo:
    19.1.2020 07:35

    Asian monet puolet:

    – koko historian Hollanti on ollut toimivien tuulimyllyjen luvattu maa

    – Suomessa on jauhettu viljat joko tuulen tai kosken antamin myllyvoimin puulavoin
    – vettä on nostettu tuulen voimalla metallilavoin erityisesti USA:n maaseudulla

    *
    [ jo vain ..]

    [ Hollannissa on nyt vain 9% energiasta peräisin tuulesta]
    *
    Nyt vesi on valjastettu ja siitäkään ei ole takeita onko se hyvä oikein tapa kokonaan padottuna luonnon monimuotoisuuden kannalta; lohen nousu ja valtavat patoalueet mm. Lokan tekoallas, jonne johdettiin vesi suoraan kaatamattoman metsän päälle.
    Entä jatkuva vesien pintojen säätely ?
    Entä Suomeen suunnitellut suuret tuulipuistot lapamyllyineen ?
    Entä suuret padot ?
    Entä Pöyryn suunnittelemat Mekong-joen padot, jotka johtavat sotatilaan ja luonnonmullistuksiin / AL 19.1.2020
    Voisi todeta, että pieni olisi kauniimpaa energiatuotannossa vaikka uudella tekniikalla.

    – Tuuliroottorit eivät melua ( ks. laivatekniikka)
    [ Onko joku väittänyt?]
    – ks. vanhaa ilmanvaihtotekniikkaa = Tampereen Hämeenkadun / Hämeenpuiston kulmassa olevan ns. Husqvarna – talon katoilla olevat pyörivät yli 70 v. vanhat tuuliroottorit
    – entä suuret tuulipurjeet = purjevenetekniikan tuulivoiman siirtämien energiaksi
    – Aurinkovoiman tehostus
    – Aaltovoimalat
    – St1 tapaiset maan uumeniin poratut lämpöpumput ym. muut lämpöpumput
    – moduuliydinvoimalat
    jne. energian kokonaistuotannostahan on puhe eikä yksittäisestä voimalatyypistä

  13. On turhaa yrittää romantisoida nykypäivä energiatuotantoa – ennen oli ennen. Nykyiset teknistyneet yhteiskunnan kuluttavat suunnattomia määriä energiaa.

    Bonanza –aika on USA:ssa kaukana takanapäin ( Muuten – vettä on helppo varastoida, mutta suurten energiamäärien varastointi akkuihin olisi varsin kallista, ainakin vielä.)

    Vesivoima on Suomessa todella paremmin hyödynnetty, kuin mitä tehtiin ennen vanhaan – ’puulavoin’

  14. Et tunne energia-alaa mitenkään, kunhan väittelet jonninjoutavia. Hehkulamppu, höyrykone, tuulivoima on keksitty kauan sitten, mutta niiden jalostuneemmat versiot tuottavat energiaa tänään.
    Parempi, että lopetat ettet tee itseäsi ihan naurunalaiseksi.

  15. Kyllähän tuulivoimateknologiaa on kehitetty ja kehitetään edelleen. Tekniikka on kuitenkin sen verran yksinkertaista, että suurta kehityshyppäystä on turha odottaa. (v.r.t. IT-ala)
    *
    https://www.energy.gov/eere/next-generation-wind-technology

    The Wind Energy Technologies Office (WETO) works with industry partners to increase the performance and reliability of next-generation wind technologies while lowering the cost of wind energy. The office’s research efforts have helped to increase the average capacity factor (a measure of power plant productivity) from 22% for wind turbines installed before 1998 to an average of nearly 35% today, up from 30% in 2000. Wind energy costs have been reduced from over 55 cents (current dollars) per kilowatt-hour (kWh) in 1980 to an average of under 3 cents per kWh in the United States today. To ensure future industry growth, wind industry technology must continue to evolve, building on earlier successes to further improve reliability, increase capacity factors, and reduce costs. This page describes the goal of WETO’s utility-scale wind technology research efforts and highlights some of its recent projects.

  16. juhani karjalainen – etkö osaa lukea?

    The Wind Energy Technologies Office (WETO) works with industry partners to increase the performance and reliability of next-generation wind technologies while lowering the cost of wind energy. The office’s research efforts have helped to increase the average capacity factor (a measure of power plant productivity) from 22% for wind turbines installed before 1998 to an average of nearly 35% today, up from 30% in 2000. Wind energy costs have been reduced from over 55 cents (current dollars) per kilowatt-hour (kWh) in 1980 to an average of under 3 cents per kWh in the United States today. To ensure future industry growth, wind industry technology must continue to evolve, building on earlier successes to further improve reliability, increase capacity factors, and reduce costs. This page describes the goal of WETO’s utility-scale wind technology research efforts and highlights some of its recent projects

  17. juhani karjalainen – kannattaisi sinunkin luottaa asiantuntijoihin, eikä vain omiin suppeisiin tietoihisi.

  18. Meillä on niin erilainen tietotaso, että on turha jatkaa. Keskustelen mielelläni energiaprof. Peter Lundin kanssa, jolta olen saanut hyviä vastineita kehitysajatuksiini.

    Lopetan tähän.

    1. Taas meni kehuskeluksi mahtavista tuttavista…
      Lund on tunnettu myllyuskovainen, jota eivät nuo Saksassa todetut ongelmat kovinkaan vaikuta haittaavan.
      Kerropa, miten aiot esimerkiksi ratkaista sen hukkamyllyjen siipien kierrätysongelman, jottei jäisi sitä massiivista ongelmajätettä?

      1. En mitenkään, eikä kiinnosta, se on muiden juttu. Lund auttaa mielellään myös muissa energiaprojekteissa kokemukseni mukaisesti.
        … Mutta vinoilu tuttavista on turhaa.

  19. Niin, juhani karjalaisen tietotaso on varsin alhainen – se on tullut usein esille. Jos juhani karjalainen ei jaksa tai pysty lukemaan pientäkään englanninkielistä tekstiä, niin hänen tietotasonsa pysyy alhaisena.

    1. Voi hitto ! Minun kielitaitoni varmaan haastaa sinunkin, mutta onnettomat linkkiviidakkosi eivät kiinnosta, koska omaa järkeäsi ei kommenteista löydy- tämä keskustelu Albanuksen kanssa alkaa saada koomisia piirteitä – loppu !

  20. Taasko loppusi?

    *
    juhani karjalaisen on turha kehuskella itseään – ei se toimi

    *
    Näitkö tässäkin linkkejä. Jos näit ne ovat sinun hallusinaatioitasi.
    *
    20.1.2020 13:47

    juhani karjalainen – etkö osaa lukea?

    The Wind Energy Technologies Office (WETO) works with industry partners to increase the performance and reliability of next-generation wind technologies while lowering the cost of wind energy. The office’s research efforts have helped to increase the average capacity factor (a measure of power plant productivity) from 22% for wind turbines installed before 1998 to an average of nearly 35% today, up from 30% in 2000. Wind energy costs have been reduced from over 55 cents (current dollars) per kilowatt-hour (kWh) in 1980 to an average of under 3 cents per kWh in the United States today. To ensure future industry growth, wind industry technology must continue to evolve, building on earlier successes to further improve reliability, increase capacity factors, and reduce costs. This page describes the goal of WETO’s utility-scale wind technology research efforts and highlights some of its recent projects

  21. En ota kantaa aiempiin, mutta itseäni kyllä hieman kiinnostaa se millä perustein nykymuotoista tuulivoimaa kiivaasti puolustetaan, kun henkilökohtaisesti näen sille olevan varsin vähän perusteita.

    Aurinkoenergia taasen on aivan eri asia ihan jo senkin vuoksi, että se voidaan rakentaa lähellä sitä pistettä jossa myös kulutus tapahtuu.

    Edelliseen viitaten aurinkovoima on merkittävästi vähemmän haitallinen suhteessa tuulivoimaan, mutta ikävä kyllä sijaintimme maapalolla ei muutu, jonka seurauksena aurinkovoimaa on tarjolla vähiten silloin kun energiaa tarvitaan kaikkein eniten.

    On jokseenkin nurinkurista se miten yleinen pyrkimys on sähköistää infrastuktuuria globaalisti kaikilta osin, mutta samaan aikaan panostetaan paljon resursseja hyvin epävarmoihin energialähteisiin.

    No sitten toki vedotaan energian säilömiseen ja akkuteknologian kehittämiseen, jota toki koko ajan tapahtuu, mutta ihan rehellisesti kuinka lähellä suuren mittakaavan ratkaisut todellisuudessa ovat?

    Vuoden, vuosikymmenen vaiko vuosikymmenien päässä?

  22. Tässä ehkäpä painavin syy rakentaa lisää tuulivoimaa:

    https://yle.fi/uutiset/3-9552046

    VTV: Tuulivoiman tuki käy kalliiksi – veronmaksajille jopa kolmen miljardin lasku

    Tuulivoiman tuki on kaatanut markkinahintojen alenemisen valtion ja veronmaksajien niskaan, katsoo Valtiontalouden tarkastusvirasto selvityksessään.

    ***
    On myös muistettava, että tuulivoimaa tuotavat yhtiöt eivät ole vastuussa tuulivoiman korvaavista energialähteistä – niitä tarvitaan tuulettomia jaksoja varten.

  23. YMPÄRISTÖTERVEYS – sivustolta
    *
    https://thl.fi/web/ymparistoterveys/melu/tuulivoima-ja-melu

    Tuulivoima ja melu

    • Tuulivoimalat tuottavat laajakaistaista ääntä eli ääni sisältää myös pieniä taajuuksia ja infraääntä. Infraääneksi kutsutaan alle 20 hertsin taajuisia ääniä. Infraääntä esiintyy yleisesti kaikkialla luonnossa ja rakennetussa ympäristössä yhdessä kuultavan äänen kanssa, ja elinympäristössä se on tyypillisesti kuulokynnyksen alapuolella.

    • Tuulivoimamelun yleisimpiä vaikutuksia ovat häiritsevyys ja unen häiriintyminen. Äänenpainetason lisäksi häiritsevyyteen vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten näköyhteys melulähteeseen, asenteet melulähdettä kohtaan ja huoli terveyshaitoista. Tuulivoimamelun yhteydestä unihäiriöihin on vähemmän näyttöä kuin häiritsevyydestä mutta on selvää, että mikä tahansa riittävän voimakas ääni voi häiritä unta.

    • Tuulivoimaloiden tuottamaan infraääneen on liitetty monia yleisluonteisia ja väestössä yleisesti esiintyviä oireita, kuten päänsärky ja muut säryt, pahoinvointi, huimaus, uupumus, paineen tunne korvassa, tinnitus ja rytmihäiriöt. Yhteydestä oireiluun tai sairauksiin ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä, vaikka mahdollisia vaikutusmekanismeja on esitetty kirjallisuudessa.

    • Tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen terveysvaikutuksia on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän, eikä pitkäaikaisen altistumisen haittoja voida täysin sulkea pois. Uusia tutkimuksia on käynnissä ja suunnitteilla sekä Suomessa että ulkomailla.

  24. juhani karjalaisella ei ole mitään sanottavaa aiheesta – kumisee vain tyhjyyttä
    *
    ” jostakin raamattuseurasta” – typerän miehen typeryyttä.

    *
    juhani karjalainen hyväsyy kommentteihinsa vain omasta hatusta vedettyjä juttuja – esim. tuulivoimasta ei meluhaittoja j.n.e.

    *
    Asiantuntijoiden kirjoituksista juhani karjalainen viis veisaa tai ei jaksa lukea.

  25. Minä käsittelin tuulivoimaa sille kuuluvalla pienellä siivulla, se siitä. Se on pieni, tärkeä, mutta ongelmallinen energia-alue, mutta myös kehittyvä- se taas siitä. Meluhaitoista en ole sanonut sanaakaan- sehän on itsestään selvä.

    Minun aineistoni / historia ja ideat ovat itse tehtyä- ei muiden tekemiä linkkiviidakoita.
    Se viidakointi kertoo tekijänsä täydellisetä tietämättömyydestä, ”wiki professorista”.

    Ainoa asia, mikä tämä ”wikisti” osaa on turhanpäiväinen väittely ja kinaaminen asiasta, josta itse ei tiedä mitään.

    Blogisääntöjen vastaista on myös henkilökohtainen nimittely- käyttämäni wiki proffa on eri asia.

    mm. ”typerän miehen typeryyttä” ilmaisusi.

  26. Taasko loppusi?

    *
    juhani karjalaisen on turha kehuskella itseään – ei se toimi

    *
    Näitkö tässäkin linkkejä. Jos näit ne ovat sinun hallusinaatioitasi.
    *
    20.1.2020 13:47

    juhani karjalainen – etkö osaa lukea?

    The Wind Energy Technologies Office (WETO) works with industry partners to increase the performance and reliability of next-generation wind technologies while lowering the cost of wind energy. The office’s research efforts have helped to increase the average capacity factor (a measure of power plant productivity) from 22% for wind turbines installed before 1998 to an average of nearly 35% today, up from 30% in 2000. Wind energy costs have been reduced from over 55 cents (current dollars) per kilowatt-hour (kWh) in 1980 to an average of under 3 cents per kWh in the United States today. To ensure future industry growth, wind industry technology must continue to evolve, building on earlier successes to further improve reliability, increase capacity factors, and reduce costs. This page describes the goal of WETO’s utility-scale wind technology research efforts and highlights some of its recent projects

  27. juhani karjalainen : ”Minun aineistoni / historia ja ideat ovat itse tehtyä- ei muiden tekemiä linkkiviidakoita.”

    Niin narsistinen mies luulee luovansa oikein historiaa.

    ***
    juhani karjalainen hyväsyy kommentteihinsa vain omasta hatusta vedettyjä juttuja – esim. tuulivoimasta ei meluhaittoja j.n.e.
    *
    Asiantuntijoiden kirjoituksista juhani karjalainen viis veisaa tai ei jaksa lukea.
    *
    Pukkako dementia – juhani karjalainen?

    juhani karjalainen : ”Meluhaitoista en ole sanonut sanaakaan- sehän on itsestään selvä.”
    *
    juhani karjalainen sanoo:
    19.1.2020 07:35
    Asian monet puolet: – Tuuliroottorit eivät melua

  28. Eiköhän Albanus lopeteta toistemme kommentointi. Minä lopetan se nyt tyystin, koska tämä ei johda mihinkään, minä en ainakaan saa niistä yhtään mitään syystä, että asiat ovat perin tuttuja hyvin laajasti, paljon laajemmin kuin joukunen ”asiantuntijalinkkisi”.

  29. ”Eiköhän Albanus lopeteta toistemme kommentointi.” – joo vain ..

    Toisten kommentoijan kommentointitapoja on turha kommentoida – jos ei miellytä, niin aina voi hypätä kommentin yli.

    Tulen käyttämään kommentoinneissani asiantuntijoiden kirjoituksia tukena. Ilman tietopohjaa keskustelu menee helposti hakoteille. Mielestäni lähteiden esiintuonti on varmasti suotavaa, ehkei kuitenkaan ole niin tärkeää kuin kirjoissa ja lehdissä.

  30. ”Minun aineistoni / historia ja ideat ovat itse tehtyä- ei muiden tekemiä linkkiviidakoita.”

    Valitettavasti Karjalainen et ole missään mielessä asiantuntija tuulivoimassa.
    Avaus koskee nimenomaan tuulivoiman todettuja haittoja ja omngelmia, mitä jonkun itse tehdyt ideat ja omakehu eivät mitenkään kumoa.
    Tuulivoimalla on merkittävä rooli – erityisesti suurten myllymaiden ongelmien ja markkinaehtoisen sähköntuotannon kannattamattomuuden aiheuttamisessa hukkamyllyihin haaskattujen miljardien eurojen tukiaisten takia.

    1. P.S. Tässä takavuosina myllyt olivat syypää n. puolen Euroopan pimentäneeseen sähkökatkoon….

  31. Tuulivoimalat ovat Suomessa haitallista sattumavoimaa.

    Tuulivoimaa on valitettavasti tuettu veronmaksajien pussista jo noin 1000 miljoonalla eurolla ja valitettavasti tullaan mitä ilmeisimmin tukemaan vielä noin 2000 miljoonalla eurolla. Siinä ei ole vähäisintäkään järkeä.

    Suomeen pitää rakentaa runsaasti uutta ydinvoimaa: Loviisa 3, Olkiluoto 4 ja Vaasa 1. Toki myös hieman vesivoimaa: mm. Vuotos ja Kollaja.

    On typerää tuoda ulkomailta sähköä ja viedä ulkomaille rahaa. On aivan oleellisesti parempi viedä ulkomaille sähköä ja tuoda sieltä rahaa. Suomi elää viennistä, eikä suinkaan tuonnista.

    1. Putkisen ”puutaheinää” -osasto sattumasähköstä. Se tietenkin on totta, että yksi mylly ei tuota tasaisesti sähköä eikä satakaan, mutta suuri määrä tuulta kompensoi heilahteluja. Mutta tämähän ei ole mikään ongelma, koska osa perusvoimasta tuotetaan muilla säästä riippumattomilla energiamuodoilla.

      Puu 25 %, Öljy 23 %, YDIN VAIN 18 %, hiili 9 %, vesi 5 %, yhteensä 80 %. Nettotuonti 5 %, muut 15 %. Tuulivoima siitä n. 1 % Suomessa, joka on marginaalinen vielä.

      Tulivoiman energiatuki tullaan ajamaan alas. Mutta paljonko valtion lompakolla käydään esim. Olkiluoto 3 valmistumisen toteutumiseksi koko aikajanalla ?

      Muita kysymyksiä: Miksi Nesteen Porvoon jalostamon hukkalämpöä ei edes Porvoon Energia käytä saati Loviisan ydinvoimalan ? Siksi, että kukaan ei osallistu perusinfran rakentamiseen toisin kuin sähkönjakeluyhtiöiden maakaapelointiin, joka peritään kuluttajien pussista.

      Tämä koko lapakeskustelu lähti ”lapasesta” kokonaisuuden kannalta. Mutta syyt siihen johtivat sylttytehtaalle, poliittisiin, kaiken vastustajiin.

  32. Tuulivoima on bisnestä nyt eräille ja laskua jäljestä sille alueelle minne ne tulee, maanomistajat saa hyvän korvauksen jonkin aikaa ja kun huoltoaste nousee räpättimissä niin niitä pitää lopulta tuhota uusien tullessa tilalle. Sattumapaxka voimaa. Menkää nyt näiden kanssa halpaan 🤣🤣🤣

Kommentoi