Missä ihmeen viherutopiassa nuo virheet ja kunnan poliitikot oikein elävät?

https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000007671720.html

”Sastamalan kaupungilla on ollut jo kymmenen vuotta tiedossa liito-oravaesiintymä. Hakkuun toteuttaneet Pirkanmaan metsänhoitoyhdistys ja UPM-Kymmene eivät löytäneet mitään merkkejä liito-oravista.”

Olisikohan noilla virheillä ja poliitikoilla unohtunut sellainen yksinkertainen asia, että huo ”rukkasennahat” osaavat liikkua ja jopa vaihtavat asuinpaikkaansa olosuhteiden muuttuessa?

Tietääkseni niillä ei todellakaan ole vakinaista osoitetta missään ja se, että jonkun puun juurella on joskus ollut paskoja, ei todellakaan todista, että ne olisivat hankkineet ”vakinaisen” asunnon…

12 vastausta artikkeliin “Missä ihmeen viherutopiassa nuo virheet ja kunnan poliitikot oikein elävät?”

  1. Tuosta voidaan olla montaa mieltä. Paikka oli todettu luontoarvoiltaan arvokkaaksi ei- avohakkuualueeksi ja hakkuun toteuttajilla on tapahtunut virhe, jonka tunnustavat. Lukekaa juttu ennen kommentointia !

    Mutta jonkun kontrolli petti metsänhoitoyhdistyksessä, joka palvelee metsäteollisuutta- UPM:ää heti kun silmä välttää.

    Mitä helvettiä tällä on tekemistä poliitikko vihreän puolueen kanssa ?
    Minäkin ole vihreämpi kuin nuo poliitikot ja vi…taa taas kerran nuo metsäyhdistyksen ja teollisuuden öykkärit, joiden elämänarvo on vain paksu lompakko- kaikki menkööt sen alta matalaksi !

    1. Sitä tällä on telemistä poliitikkojen ja vihreän puolueen kanssa, että järjettömästi asioita on estetty muutaman rukkasennahan takia, vaikka niitä on Suomessakin 150 000 paria ja ne liikkuvat ja muuttavat aikkaansa olosuhteiden mukaan, kuten muutkin eläimet.
      Liito-orava ei todellakaan ole uhanalainen, vaikka se Suomessa onkin esiintymisalueensa reunalla.

    1. Taas asioista mitään tietämättömän mäkätys.
      Mitenkä tämä mitenkään liittyy lento-oraviin?
      Jälleen tavallinen heittosi aidanseipäästä, kun keskustelu on aidasta.

      1. Liito-oravat niin kuin muutkin eläinlajit kuuluvat metsään, joilla pitää olla reviiri elää. Liito-orava on luokiteltu suojeltavaksi, vaikka kuinka olisit eri mieltä.
        Mutta ennen kaikkea, tuo tapa hakata luontoarvoiltaan arvokasta metsää on laiton ja jopa rikos.

        Minä taas väitän, että sinä olet luonnon riistäjä enemmänkin kuin sen kanssa sopusoinnussa elävä, jos tuo on mielipiteesi metsähakkuista ja liito-oravista.

        1. Tunnetusti eläimillä on reviiri, mikä muuttuu luonnon muuttuessa.
          Yhdelläkään eläimellä ei ole vakinaista osoitetta, pesäpuuta tai maakuoppaa,vaan kaikki eläinlajit vaihtavat tilanteen muuttuessa paikkaa.
          Näitä muutostilanteita syntyy itsestään luonnossa esim. metsäpalojen, tulvien, myrskytuhojen, jopa metsän kasvamisen jne tapahtuessa.
          Ihmisen tekemät aukkohakkuut ovat pieniä verrattuna esim suurempiin metsäpaloihin, vaikka joku cityvirhe ei tuollaista ymmärrä.
          Se, että liito-orava on luokiteltu suojeltavaksi, ei muuta luonnon ja eläinten käyttäytymistä millään tavalla.
          Eiväthän ne lue lakeja, kuten cityvirheet eivätkä siten osaa muuttaa käyttäytymistään.
          Tuo ”luontoarvoiltaan arvokas metsä” on näkökanta, mikä on usein pelkästää pienen ihmisjoukon käsitys.
          Esimerkkinä voinen kertoa, kun eräs kahden lammen välillä oleva olematon suo piti rauhoittaa siksi, että joku viheruskovainen löysi sieltä yhtä saralajia.
          Tätä saralajia löytyy Suomesta joka puolelta, mutta, koska sitä ei ollut löytynyt Pirkanmaalta juuri tietyltä alueelta, se oli luontoarvoiltaan jumalattoman arvokas suonpala.
          Tällainen ideologia on paljolti pilannut suojelun perustan.
          Luonnon riistäjiä ovat nimenomaan kaltaisesi yhden sokean ideologian toitottajat, jotka eivät näe metsää puilta ja eksyvät joutuessaan puistossa yhden puun taakse.

  2. Suorastaa asennevammaista puuta heinää.

    Ostaja UPM oli käynyt Metsänhoitoyhdistyksen edustajan kanssa jonain tiettynä aikana paikalla, eikä ollut juuri sillä hetkellä löytänyt paskoja. Alue oli tutkittu ja määritelty suojeltavaksi ja siitä huolimatta rike, rikos tai lainvastainen hakku oli tehty.
    Joku tolkku tähän yltiöpäiseen hakkuumellastukseen pitää saada laillisesti. Meillä ei ole tällaisia arvokkaita metsä-luontokohteita kuin enää postimerkin osuus, noin 5 % metsäalalasta,
    Luulisi siitä 95 %:sta löytyvän riittävästi hakattavaa teollisuudelle ja ahneille ja köyhille avohakkaajille lompakontäytettä.

    Edestään sen porsas löytää, kun purtilonsa kaataa. Sama pätee metsiä ryöstäviin sikaileviin ihmisiin.

    Tämä on kantani eikä muutu ja riittäkööt tästä.

    1. Pidä rauhassa mielipiteesi.
      Kuitenkin ”suojelussa” ylitetään terve järki lähes järjestään.
      Kun suojellaan kallioita, alueelle usein asetetaan kielto likimain kaikelle, mitä siellä on ennen tehty, vaikka kielto ei mitenkään vaikuta kallion säilymiseen.
      Useille suojelualueille mm. asetetaan metsästyskielto, vaikkei se siihen suojelukohteeseen mitenkään vaikuta, mutta viherpellet haluavat niin.
      Tunnetuin viherpellehuijaus oli Parikkalan Siikalahdella, missä maanomistajien kuulemisessa monta kertaa kysyttiin, että jatkuuhan metsästys alueella.
      Aina vastattiin, että kyllä sa saa jatkua, mutta kysymystä ja vastausta ei merkitty pöytäkirjaan.
      Kun alue oli saatu suojelluksi, metsästyskin oli kielletty.
      Kun maanomistajat kyselivät, että kuinka metsästys kiellettiin, kun nimenomaan luvattiin, että se saa jatkua.
      Vastaukseksi tuli, että ei sellaista oltu merkitty pöytäkirjaan ja kielto jäi voimaan.
      Tällainen kuvaa viherpellejen ”suojelua” Suomessa liiankin selvästi ja siksi sitä on syytä epäillä joka paikassa.

  3. Kysymys oli AL:n julkaisemasta tapauksesta. Kantani on yleinen, pätevä ja laillinen.
    Näitä ahneita metsänryöstäjiä / luonnontuhoajia on Suomi väärällään.

    1. Tottahan se lienee, että, kun hakataan 100 runkoa aukoksi ja 100 samanlaista runkoa satunnaisesti sieltä täältä, jälkimmäisessä tapauksessa hiilinielu vähenee vähemmän.
      Toki se, että koneella pitää ajaa paljon enemmän ja polttaa enemmän fossiilista polttoainetta niiden satunnaisten runkojen kaatamiseksi ja keräämiseksi ei merkitse mitään…
      Toki myös se, että metsäpalon polttaessa metsän aukoksi se ei vähennä hiilinielua, vaikka se puu palaessaan päästää sen hiilen ilmaan, mutta aukkohakkuussa hiilenpäästö on katastrofi joka suhteessa.

      1. Tässä ajattelussasi on perustavanlaatuinen virhe.
        Näet metsän vain konekäsiteltävinä puina, maaplänttenä , metsästysalueena ja hiilinieluna.

        Kyllä sinä tämän tiedät, että metsä on osa luontokokonaisuutta, jotka kaikki nivoutuvat toisiinsa kaikkine eri lajeineen ja luonnonmuotoineen. Jos hävität yhden pois, se aiheuttaa suuren ketjurektion muuhun kokonaisuuteen.
        Jos tuhoat tai järkytät useita seuraukset kumuloituvat logaritmisesti.

        Meillä on nykyaikana tietoa, osaamista ja koneita käsitellä metsiä ja luontoa paljon järkevämmin hienovaraisemmin kuin kuin nyt tehdään rouhimalla isot alueet mataliksi metsineen, kukkuloinen ja kallioineen lompakontäytteiksi.

        https://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/maatalousymparistot/ma14-uhanalaiset-luontotyypit ( oppikirjamateriaalia)

        Odotan juuri tarjousta metsäalueesta, joka on luontotyypiltään vaihteleva, vesistöön rajautuva, puustoltaan ja kasvillisuudeltaan monimuotoinen alue, ei kuitenkaan ruuhkasuomessa.

  4. Enemmän kuin hakkuista olen huolissani kaivoksista, jotka paskovat luonnon ja järvet monien kilometrien säteellä ja valtausvarauksia on saanut tehdä jopa kansallispuisto-ja luonnonsuojelualueille.

Vastaa käyttäjälle Heikki Karjalainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *