https://yle.fi/uutiset/3-11630249
”Kielilain mukaan palvelut pitäisi taata myös ruotsiksi viranomaisten kanssa asioitaessa.
Monet ruotsinkieliset kohtaavat kuitenkin haasteita yrittäessään käyttää äidinkieltään arkipäiväisissä tilanteissa kuten ravintoloissa tai kaupoissa.”
Ei tuota rasistista ylimielisyyttä näköjään mitenkään saada kitkettyä.
Et kyllä tiedä, mistä puhut – minä tiedän, vaikka en ole äidinkieleltäni ruotsinkielinen.
Kysymys on esimerkiksi terveydenhuollossa tästä, esimerkkitapaus Porvoosta: Kaksikielisyydessä on haaste, olipa kumpi tahansa äidinkieli arkikielisissä sanonnoissa, vivahteet, murresanat, lempinimet jne., jotka eivät mene ”jakeluun”.
Porvoossa hammaslääkäriin vastaanottaja ei ymmärtänyt puhelimessa, mitä tarkoittaa suomenkielinen sana hammasta ”kolottaa tai vihloo”.
Putkiasentaja ei ymmärtänyt sanoja ”lorista ja läträtä”.
Jos terveydenhuollossa joudutaan sanojen tulkintaan, voi tapahtua kohtalokkaita virheitä.
Minä jouduin Porvoon sairaalaan tutkittavaksi, kun normaalin terveystarkastuksen aikana sanoin virolais-syntyiselle lääkärille, että rutistaa hiukan möhömahan yläpuolelta. Otettiin EKG ja verikokeita sydänhäiriön epäilyn vuoksi ja vielä siksi, ettei läppärillä ollut EKG- mittari lähtenyt funksuteeraamaan.
Äijä makasi tuntitolkulla sairaalassa tutkimuksissa eikä ollut vian vikaa, mutta kieliongelmat olivat se syy.
Notta, moon ku itikan kärsällä sorkittu. Vad är det på svenska eller på finska ?
Jauhat potaskaa Karjalainen – jälleen.
Olen puoliksi rantaruotsinkielinen jostain ihmeen syystä.
Tiedän aika tarkkaan tuon kielikysymyksen sekä ongelmat ja ”ongelmat”.
Enemmän ongelmia kielen takia on suomenkielisillä rantaruotsalaisten alueilla kuin rantaruotsalaisilla suomenkielisten alueilla.
”Ongelmia” puolestaan on siellä, missä vaaditaan rantaruotsalaista kielipalvelua asioissa, mitkä eivät lakiin kuulu.
Palvelutehtävissä tienestinsa hankkivat kyllä oppivat tarvittavan kielitaidon, mutta vähemmän rantaruotsalaisilla alueilla.
Laki on hyvä. Minäkin olen ranta-riikin-nyköping-ruotsalainen jostakin syystä.
Tuo riikin ei ole rantaruotsalainen.
Ei ole, eikä Nyköpingkään. Mutta Porvoo ja Sipoo ovat, men låt det vara.
Heikki ei itikalla ole kärsää kärsä on vain sialla itikka on lehmä terv tepivaari
No, sitähän juuri tarkoitan, että pitää tuntea murteidenkin merkityssanat, ettei edes Pohjanmaalla erehdy.
Oliko se nyt virolainen lääkäri vai mikä, joka naisasiakkaan papereita selatessaan totesi:
Huomaan, että teistä on hiljattain tullut läski.
Lääkäri oli ihmeissään, kun asiakas lähti nykien ja paiskaten ovea mennessään.
Suomenkielen mainitaan olevan varsin tarkka ilmaisultaan verrattuna esimerkiksi englantiin.
Tästä huolimatta ei suomen kielen ymmärtäminen ole somessakaan täydellistä, kun ei pääse selventämään sanomaansa, äänenpainoilla, käsiä heiluttelemalla tai naamaa vääntelemällä.
—–
Telkusta tulee aika ajoin amerikkalainen avaruuden ihmeellisyyksistä kertova ohjelma, jossa asioita selostavat huitovat käsillään niin levottomasti, että toivoisi heidän istuvan käsiensä päällä. Naamaansakin vääntelevät vihreän Sinnemäen tapaan.
Viittomakielellä vaan viuhtomaan ja naamaa vääntelemään !
Viittomakieli on kieli muiden joukossa eikä suinkaan viuhtomista ja naamanvääntelyä.
Heikki, tuskin sinulla on oikeasti mitään asennevammaa viittomakieleen, tai ainakin toivon niin ?
Kerran kuulin junassa kuinka rantaruotsalainen ja konduktööri keskustelivat. Rantaruotsalainen käytti ruotsia ja konduktööri suomea. Kommunikointi tuntui sujuvan, vaikka rantaruotsalaisen (oli muuten nainen) ääni oli kiukusta kireä. Keskustelun päätteesi nainen tokaisi selvällä suomenkielellä konduktöörille – miksette puhu ruotsia?
Tällaista on ruotsinkielisten asema Suomessa näinä päivinä – voi heitä ..
Toinen esimerkki:
Kuulin minulle tutun lääkärin kertovan keskustelleensa asiakkaan kanssa, tämän vaatimuksesta, ruotsiksi. Hän kertoi kuullensa tämän samaisen potilaan myöhemmin puhuvan sujuvasti suomea sairaanhoitajan kanssa.
Onneksi Ruotsin kieltä ei ole pakko käyttää missään terv tepivaari
Eihän se mikään pakko liene mutta kauppiaana toimiessani, huomasin kyllä esim Loviisan, Porvoon, Siuntion, Inkoon, Tammisaaren ja mm Hangon markkinoilla, että kaupankäyntiä joudutti kummasti kun asiakas käytti ruotsia ja niin sitten minäkin. Raha ”pistää pokkaamaan”.
Ongelman ydin on Suomen rannikolla se, että suomenruotsalaiset puhuvat molempia kieliä, äidinkieltään hyvin, mutta kuitenkin suomea heikommin. Suomalaiset taas eivät puhu ruotsia muuten kuin harvoissa tapauksessa.
Ja, tätähän tässä arvostellaan sisämaan voimin.
Ihan yllättäen perustuslain mukaan suomenkieliselläkin on oikeus käyttää äidinkieltään viranomaisissa ja muutenkin rantaruotsalaisilta lupaa kysymättä.
Sinänsä huomautan, että puhun ruotsia tilanteen niin vaatiessa asiallisesti.
Jos huomaan toisen osapuolen olevan tuollaisen wannabe-hurrin, en vahingossakaan suostu puhumaan kuin suomea tai englantia.
Pahimmassa tapauksessa vaihdan saksaan.
Minä puhun asia-asiat ruotsalaisten kanssa aina englanniksi siksi, että kummatkin ovat samalla viivalla puhumalla parasta vierasta kieltään.
Menkää Imatralle ja Lappeenrantaan ja saatte jauhaa venäjää
Ei siellä mitään venäjää ”jauheta” vaan osataan puhuakkin. Kielitaito, vaikka ehkä heikompikin, on rikkaus elämässä.
Eestissä käydessäni yritän joka tilanteessa mahdollisuuksieni mukaan puhua eestiä.
Noissa paikoissa on kadun nimiäkin venäjän kielellä, mutta näkövammainen Kalle ei niitä näe
Mitäs haittaa on jos kadun nimiä on venäjäksikin. Varsin useita opasteita esim kauppaliikkeisiin on mm venäjäksi.
Tuo edellä mainittu mainittu liittyy asiakaspalveluun.
Joskus tein avauksen kielitaidosta ja ennen kaikkea siitä, mitä hyvä kielitaito on.
Itse ajattelen hyvän kielitaidon olevan jotain hieman enemmän kuin se, että pärjää ravintolassa.
Taannoisessa avauksessani määrittelin hyvän kielitaidon perusteeksi sen, että kykenee hoitamaan oman työnsä tarvittavalla kielellä ja samalla tunnustin, että omat taitoni eivät riitä kuin suomi, ruotsi, englanti ja vahva ehkä viittomakieli.
Mamma i bastun: Ainoa lause mitä osaan ruotsia.
Bastun on lyhenne sanoista bad ja stugan sanoista = kylpy ja huone. Se on kylppäri enemmänkin kuin sauna.
.. ja stuga tarkemmin sanottuna tupa.
Ollessani töissä Värmlandissa muutama kymmenen vuotta siten tapani oli käydä kaupungin uimahallilla uimassa. Sauna siellä oli kokemus sinänsä – valtaisa huone, jossa oli pieni kiuas. Löylyn heittäminen oli kiellettyä.
Normaali ruotsalainen ”sauna”.
Lämpötila 60 astetta, jotta voi lukea sanomalehteä ”löylyssä”.