Aurinkosähköstä.

Aurinkosähkö on ”ilmaista” energiaa; siksi, että esim akkujen, lataukseen pienin mahdollinen monikidekenno lienee n 100W.

Tuommoisilla halvoilla 30x50cm kennoilla lataustehot n 0,5A luokkaa, usein allekkin. Saa ladatuksi hädin tuskin tietokoneen tai kännykän valoisaan aikaan, ei kuitenkaan molempia.

Oma latauspisteeni on 100W luokkaa ja se tuottaa parhaimmillaan n 4A, sillä saa ladatuksi  juuri ja juuri sähköveneeni akut kesäpäivän mittaan, ei juurikaan muuta.

Kesämökin sähköistykseen vaaditaan hyvinkin 300W lataustehoa ja 3kw invertteri, jääkaapin yms sellaisen pyörittämiseen.  100W kenno maksaa n 100-120E/ kenno, invertteri 3kw maksaa, kanttisähkö vähintäänkin 300€ ja siniaalto tuplat.

Siis ei se aurinkoenergiakaan aivan ilmaista ole.

12 vastausta artikkeliin “Aurinkosähköstä.”

  1. Syyspimeillä vaisua, mutta ei mökkisähkö halpaakaan sähköyhtiön piuhoilla.
    Tuttavamökkiläisellä aurinko ja agrekaatti ei sitä ilman pärjää.

  2. Aurinkosähkö on hyvä kehityksen kohde. Kehitys on edennyt mukavasti ja etenee yhä. Siitä voi saada iloa irti vielä jatkossa, mutta katsotaan nyt…

  3. Aurinkosähkön investointi maksaa itsensä n. 10 – 15 vuodessa.
    Rinnalle tarvitaan toinen sähkölähde talvikuukausien ja pimeiden öiden ajaksi.
    Sähkön varastointi kun edelleenkin on käytännössä mahdotonta.
    Tuulimylly ei sattumavoimana käy, joten tarvitaan joko aggregaatti tai valtakunnan sähköverkko.

  4. Aurinkosähkö pitäisi voida tuottaa siellä missä paistaa, mutta se siirto pohjolan perukoille on ongelma? Niin tai ne kennot pilvien yläpuolelle – voisko sähköä siirtää langoitta?

  5. Minä olen mieltänyt tämän aurinkosähkön hieman toisin. Lataan sillä pienkoneitteni akkuja, säästän aina jokaisella latauskerralla hieman.
    Kokonaisvaltaiseksi energiamuodoksi siitä ei vielä tietenkään ole.
    Kohteina minulla ovat polkupyöräni akut, akkulaitteitteni akut, kalastusveneeni akut, yms.
    Kokemusta minulla on muutaman vuoden ajalta. Sähköä saadaan maalis-, lokakuulta vaikka aurinko olisi pilvessäkin. Aurinkosähkötöntä on marraskuu – tammikuu. Kaikki arvot ovat läpi vuorokauden mitattuja arvoja ja ylöskirjattuja.

  6. Mökillä on kaksi vanhaa kennoa, yhteensä 44 wattia ja vapaa-ajan akku ollut muutaman vuoden, olisiko 120 Ah. Sillä pyörii kännykänlataus, monta ledilamppua jotka vastaavat nykyisin valotehoiltaan entisiä hehkulamppuja ja pieni vesipumppu suihkua varten.

    Olen suunnitellut laajennusta. 270 – 300 w paneelit maksavat nykyisin enää alle 150 euroa kappale. Niitä voisi pari laittaa. Ongelmana on, että ne ovat aika suuria, n. 160 cm korkeita ja metrin leveitä ja painavia. Katolle en niitä halua ja seinälle ovat hankalia kiinnittää. Niinpä suunnittelin tehdä niille puusta tleineet, jossa olisivat seinää vasten. Siitå ne voisi talveksi laittaa pystyasentoon, niin ei kertyisi lunta ja kun aurinko paistaa matalalta niin tuottokin olisi parempi.

    Lisäksi tarvittaisiin tietysti uusi lataussäädin ja parempi akku, ehkä joku vajaa 300 Ah AGM akku riittäisi. Aurinkovoimassahan käytetään paljon AGM ja geeliakkuja, koska ne kestävät paremmin syväpurkausta kuin tavalliset lyijyakut ja koska niistä ei haihdu vetyä niin ne voidaan sijoittaa viileään sisätilaan. Ovat vaan kalliita, tuolainen akku voisi maksaa jotain 700-800 euroa, kestää asiallisesti pidettynä jotain 10 vuotta.

    Vielä olisi tarkoitus asentaa invertteri, ehkä jokin 1500 w luokkaa, jolla saisi tavallisen jääkaapin ja kahvinkeittimen. Jääkaappihan ei noin suurta invertteriä vaatisi, mutta kahvinkeittimissä on yllättävän suuri tehontarve. Tosin en tiedä, riittäisikö tuokaan molemmille. Invertterin kautta voisi myös ladata tietokoneita. Ehkä jonkinlaista vesipumppua kaivoon voisi joskus ajatella myös.

    Kaikki vasta suunnitteluasteella. Sähköä saisi tosiaan jotain maalis-lokakuulta, tosin jo helmikuun loppu on ilmeisen tuottoisaa ja taas vastaavasti lokakuussa tuotto alkaa olla kovin heikko.

    Jos joku muu suunnittelee vastaavia niin johtoihin kannattaa kiinnittää myös erityistä huomiota, tasavirralla jännitehäviöt liian ohuissa johdoissa tulevat aika suuriksi ja on jopa tulipalon riski. Aika paksuja ja kalliita kaapeleita joutuu vetämään, riippuen kylläkin johtojen pituudesta.

    Pidentää ainakin mukavasti mökkikautta kun on valoja.

  7. Jos jääkaappi on kompressorikaappi, moottori n 150W, ei 1500W kanttiaalto invertteri riitä, siniaalto ehkä nipin napin mutta muuta kuormaa sitten ei saa ollakkaan.
    Minulla oli ihan sovinnolla 12V kompurakaappi ja se ei tarvinnut käynnistyessään paljonkaan tehoja.
    230V (150W) jääkaappikompura nappaa käynnistyessään 8-10A.
    Minulla oli 2x110Ah Woima AGM akkua ja sillä pyöritteli mikroakin n 600W teholla.
    Taitavat nuo Woimat maksaa n 220€/kpl.

  8. Minun laskelmissani jääkaapin teho on ennemminkin paljon alle 50 kuin 150 wattia, käynnistystehosta en tiedä. 12 voltin jääkaapit ovat turkasen kalliita ja epäilyttää, saako niillä kunnon jäähdytystä ja kuinka nopeasti ja pitäisi olla vielä pakastelokerokin.

    Veikkaan, ettei noita AGM akkuja nykyään noin halvalla saa, mutta jos löydät jostakin paikan, niin laita tietoa. Akut lienevät se kallein osa.

  9. Kärkkäinen ainakin myy Woima solar 180Ah ja hintaan 269. Woima 100Ah 109€ jne.
    En kyllä tiedä 230V kokoluokassa pienenpää kompuraa kuin 150W ja sen käynnistyspiikki yltää helposti 8-10A.
    Toisaalta noita halpoja peltier-kaappeja (12V – 230V) niissä tuo kylmäkoneisto on jopa alle 50W mutta se hyrrääkin sitten jatkuvasti.
    Kunnollisissa kompressorillisissa pikkukaapeissa, joko Waeco tai vastaava; hieman hintaa mutta se on edullinen käyttää kun ei tarvitse edes invertteriä paitsi kännykän tai läppärin lataamiseen.

  10. Jääkaapin tehonkulutukseksi on laskettu sähköyhtiöiden yms. sivuilla 0.3-0,8 kWh vuorokaudessa. Se tekisi suurimmillaan siis 800 wattia vuorokaudessa ja kun jaan sen 24:llä saan reilut 33 wattia. Lisäksi invertteri vie myös vähän tehoa, mutta en tuolla laskelmalla saa jääkaapin kulutukseksi kuin muutaman kymmenen wattia, käynnistys tietysti vaatinee hetkittäin vähän enemmän. Tietysti kun jääkaapin kompressori ei ole koko ajan päällä niin tuo tehon määrä varmaan kasvaa siitä. Olen yrittänyt selvittää jääkaappien tehoja wateissa mutta en ole löytänyt kuin kilowttitunneissa ja hetkittäinen tehontarve on jäänyt siksi hämäräksi.

    Woima agm akut näköjään ovat edullisemmasta päästä, amppeerituntia kohden ei ole paha hinta, mutta laatuun ei taida aina voida luottaa mitä vähän selailin.

  11. Kompressorin käynnistyspiikki pahimmassa tapauksessa on x10A, riippuu jääkaapista. Sähköyhtiöiden kulutuslaskelmat ovat aina optimaalisia, eivät niinkään todellisia. Jääkaapissa (kompressori) on hyvin paljon erilaisia muuttuvia tekijöitä, sen olen todennut.
    Minulla on ollut käytössä Woima merkkisiä akkuja 2 kpl yli 6 vuotta ja mielestäni se lienee kohtuullinen aika.
    Woima ei ole sieltä halvimmasta päästä; Exide, Mbatt, monta muuta, huomattavasti halvempia.
    Aurinkosähköjärjestelmää suunnitellessa, otin seuraavat komponentit esille; jääkaapin toimintatapa, mielestäni kompressori paras. Invertteri; kanttiaalto, modifioitu siniaalto vaiko siniaalto. Siinä hintajärjestyksessä, mielestäni siniaalto paras, myöskin kallein.
    Invertteriä ja kennojen pinta-alaa ei juurikaan kannata mitoittaa alakanttiin, invertteri ei paljoakaan kuluta.
    Kennoksi ei kannata yksikidekennoa enää nykyisin valita, vaan monikidekenno. Oman järjestelmän suorituskyvyn seuraamiseksi kannattaa hankkia säätimen ja kennon väliin mittari, joka mittaa vuorokautiset amppeerit ja säilyttää ne muistiin.

  12. Elikäs 230 voltin jääkaappi ei kovin paljon tehoa vie, mutta tehopiikkien takia invertterissä pitää olla potkua. Lueskelin, miten jotkut olivat yritelleet käyttää 300-600 watin invertterillä tavallaista jääkaappia ja eihän se oikein käynnistynyt. 1000 wattia kyllä pitäsi jo riittää, koska niissä on hetkellistä tehoa varten jopa kaksinkertainen tehonsieto. Kahvinkeitin ei ehkä silloin voisi kyllä olla samaan aikaan päällä kun jääkaapin kompura käynnistyy.

    Ilman muuta puhdas siniaaltoinvertteri kannattaa hankkia ellei ole varma että käyttää vain sellaisia laitteita jotka toimivat huonommallakin sähköllä.

    Monikidekenno on käsittääkseni vanhempi kuin yksikide ja hieman tehokkaampi, mutta varjolle paljon herkempi. Siksi ajatteli monikidekennoja.

    En itse ole halvempia nähnyt kuin nuo Woima agm-akut, jotkut Brightsolarit ainakin näyttävät kalliimmilta. Lukemani mukaan niissä oli aika lyhyet takuut joten jonkinlainen riski ne luultavasti olisivat.

Vastaa käyttäjälle Kyuu Eturautti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *