Globalisaatio.

Tavallisen suomalaisen kuluttajan näkökulmasta globalisaatio näkyy siten, että tuotevalikoimat kaupoissa ovat lisääntyneet ja monien tuotteiden hinnat ovat laskeneet. Hinnat ovat laskeneet, koska jokaista tuotetta tekee ainoastaan se tuottaja, joka pystyy järjestämään tuotannon tehokkaimmin. Tuotteiden hinnat ovat laskeneet myös sen vuoksi, että tuotteita tehdään maissa joissa palkkakustannukset ja muut tuotantokustannukset ovat selvästi Suomea alhaisempia. Kokonaisuutena ajatellen suomalainen kuluttaja onkin hyötynyt globalisaatiosta, vaikka haittapuoliakin toki on. Moni tehdas on lopettanut Suomessa ja siirtänyt tuotantonsa halvempien tuotantokustannusten maihin. Tämä on lisännyt työttömyyttä Suomessa, mutta vielä toistaiseksi Suomi on löytänyt keinoja uudistaa talouttaan niin, että työpaikkoja on syntynyt myös uusille aloille. ….

Ote maailmankaupan globalisoitumisesta.

siis; onko  globalisoituminen hyöty vaiko riski. Mielestäni se on ehkä molempia.

5 Replies to “Globalisaatio.”

  1. On muuten aivan huuhaajuttua, että me Suomessa pystyisimme tekemään tuotteita, kaikkea kaikille. Eihän tuota ikiliikkujaakaan Suomessa ole edes keksitty, saati kehitelty.
    Globalisaatio mielestäni toimii jotenkin kaikkien hyväksi mutta kuitenkin työvoiman riisto globalisaation nimissä ei toimi. Oikeastaan sitä työvoiman riistoa esiintyy Suomessakin.

  2. Globalisaatio on niin hieno sana, että minä maalaisena en oikein sitä ymmärrä. Niitä tuntemattomia sanoja on paljonkin tullut nykykieleen ja kai niiden käyttö kuuluu sivistykseen.

    Mitä kuuluu siihen tavaravalikoimaan, paljonkin niistä on viime päivinä puhuttu. Valikoimat vähentyvät paljonkin tämän korona- ajan seurauksena. Ennustetaan sen olevan ihan uuden ja pysyvän ilmiön. Niinhän se on, että mitä pirua tehdään esimerkiksi kymmenellä erilaisella maitopurkilla, lehmästähän ne kaikki ovat lähtöisin. Vastaavaa kilpailua tippuu markkinoilta ja onhan se ihan järkevääkin.

  3. Agricolan uutis- ja kekustelupalstalta=

    Marx ja Engels kirjoittivat Kommunistisessa manifestissaan globalisaatiosta 1848:
    -tuotanto ja kulutus on muuttunut yleismaailmalliseksi ja uudet teollisuudenalat eivät enää käytä kotimaisia raaka-aineita
    -paikallisen ja kansallisen omavaraisuuden ja eristyneisyyden tilalle tulee kansakuntien kaiken kattava keskinäinen kanssakäyminen ja riippuvuus., joka koskee aineellista ja henkistä tuotantoa.
    -tuotantovälineiden nopean parantamisen ja kommunikaatioyhteyksien ( lennätin oli juuri tuolloin otettu käyttöön ) tavattoman helpottumisen ansiosta sivistyksen piiriin
    tempautuvat kaikki kansakunnat.

  4. Hyväksikäyttöä – niinpä kyllä. On myös selvää, että kuluttajan maksamasta hinnasta menee suurin osa muille kuin tuottajille.

    *********************************************************
    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001810395.html
    23.9.2013

    Näin tehdään Lidl-farkkuja: 19 tunnin työpäivä – palkka 2,40 euroa

    ****
    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/13/reiman-paita-13-euroa-ompelijalle-2-senttia
    13.04.2014

    Reiman paita 13 euroa – ompelijalle 2 senttiä

Kommentoi