Ihan tuolla pihapiirissä katsastelin sieniä: männynherkkutatteja, lakin halkaisija alle 5cm n 3 ltr ja kantarelleja saman verran, aikaa kului puolisen tuntia.
Ei täältä mihinkään ”korpeen” tarvitse lähteä sienien perään, villivattujakin vaimo eilen ihan pihapiiristä keräili parisen litraa.
Sienistä ja tateista on taas tiedossa maukkaat kastikkeet.
Olisihan tänään tarjolla ollut liharuokaakin kun pihaan puolisen tuntia sitten aivan rauhallisesti käveli kaurispukki ja naaras kahden vasan kanssa.
Kauniinpia nuo kuitenkin tuossa pihassa kävellessään kuin lautasella, lisäksi laillisuuskin rajoittaa.
En ole vielä kantarelleja löytänyt. Vattuja mullakin on pihassa villinä. Tänään syötiin sienikastiketta, tateista tehtyä.
Meillä on marjoja yllin kyllin ja mustikan osalta tarve täytetty, mutta sienet ovat jostain syystä todella vähissä, enkä yhtään ymmärrä miksi.
Olosuhteista sen ei pitäisi olla kiinni, vaikka kohtuullisen pitkä ja kuiva kausi olikin, mutta vastapainoksi on nyt ollut tarjolla kosteutta yllin kyllin.
Hyvänlaatuisia kantarelleja, so sellaisia parin tuuman mittaisia, on tosiaankin aika niukasti, laadukkaita tatteja, sellaisia, lakin halkaisija alle 10cm, niitä kyllä riittää,
Muiden sienien satokausi on mielestäni vasta edessä.
Ajattelin tänään lähteä kattelemaan onko kantarelleja noussut, kun on sataa lotkottanut muutaman päivän. Vielä en ole täältä salpausselän metiköstä niitä löytänyt. Veljeni soitti kesämökiltä kuhmoisesta, että siellä on kanttarelleja maastot täynnä, niin paljon kuin jaksaa kerätä.
Periaatteessa Timo siellä ihan asuinnurkissasikin pitäisi ainakin männynherkkutattia löytyä, vaan taitaa olla poimijoitakin.
Täällä meidän kulmilla ei ole pensaissa mustia viinimarjoja, vaikka punaisia on pensaat täynnä. Karhuvatukoita on myös niin, että oksat notkuu, eivät vaan taida valmistua ennen syksyä.
Täällä meidän lähinurkalla Koulukadun jääkiekkokentän rinteiltä on tullun isoja vatun mollukoita useampi litra. Rinteillä mustikat ovat kirpun kokoisia. Teivon raviradan, harjun sankat mustikkamaat samoin ”kirppuja” täynnä. Muutamia tatteja, haperot jätän nyt väliin. Väkeä on liikkeellä paljon, että pitää olla nopea.
Ennen Tamperetta, muutamia vuosia sitten, Porvoon Kulloon merenrantamaisemissa, kun astui ovesta ulos, niin ämpärit olivat täynnä koko kesän ties mitä. Mustikat, metsävatut, puolukat, juolukat, herkku- ja voitatit, kehnäsienet jne.. kanttarellit, suppilovahverot ajallaan. Sellaista aarreaittaa en ole missään muualla nähnyt.
Tuolla Timon asumalla PHSP:n ja Likolammen lähistöllä maasto on haastava. Vattuja vimmatusti, mutta tikun kanssa sai haravoida sieniä. Marjoja mäntykankailla on paljon.
Salpausselän Harjualue on niin laaja, että menisi kirja kertoa kaikki kokemansa Hollolan Sairakkalasta Nastolan perukoille, joiden maastot tunnen hyvin.
Kyllähän ne Salpausselän, Tiirismaan harjut tutuksi tulivat kun viiden vuoden ajan aina keskiviikkoisin (harjoituspäivä) Hälvälästä Hennalaan yli Tiirismaan juostiin, se oli 14 km ja se juostiin huhtikuusta lokakuuhun joka ainut viikko (pl vuosiloma).