Lueskellessani näitä tekstejä, totesin, että esim valmiuslaista ja puolustuslaista kun käytettiin melko vaihtelevasti erilaisia mainintoja kuin esim … valmiuslakia käytettiin ensimmäisen kerran sitten jatkosodan … , käytetty jopa uutisoinnissa. Pitää kyllä paikkansa, sillä ko laki; SDK 1552/2011, säädettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä 2011.
Sellainenkin laki, joka viittaa poikkeustilaan, Puolustuslaki; SDK 1083/1991, säädettiin niinikään perustuslain säätämisjärjestyksessä 1991. Puolustuslain mainittiin menevän valmiuslainkin yläpuolelle.
Terminologisesti alkoivat nuo lait kiinnostaa ihan nimikkeinäkin, joten otinpa selvää, kun en aiemmin ollut aivan sisäistänyt niiden tarkoitusta ja syntyaikoja hahmottanut. Selvisihän se, ainakin periaatteessa.
Toisaalta, en noita säädöksiä ole teksteissäni aiemmin kyllä viljellytkään. Hyvä kun tuli ärsyke, tuli sivistettyä itseään.
Aikaisemmat poikkeuslait liittyivät käsittääkseni aina sotilaalliseen uhkaan, ei muuhun ?
Ei edes 90- luvun laman aikana.
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4896044/Hallitus+voi+puuttua+terveydenhuoltoon++edellisen+kerran+Suomessa+on+ollut+voimassa+poikkeuslainsaadanto+sotien+aikana
Kekkonenhan valittiin viimeiselle kaudelleen poikkeuslailla. Poikkeuslakihan säädetään kuten perustuslaki, olematta siltikään perustuslakia.
Unkari näyttää mallia Orban yksinvaltias poikkeuslailla.
Kekkonen laitto junat kulkemaan.
No Marin voisi olla yksinvaltias ja laittaa asiat kuntoon ilman pitkiä neuvotteluja ?
En edusta em mielipidettä tämä on hirtehishuumoria vakavasta asiasta.