Kyllähän sitä saa lukea tuon tuostakin miten nuoret ovat tympääntyneitä töihinsä.
Kuitenkin, aamusella poikkesin tuolla Tokmanilla ostoksilla ja kun tulin kassalle; loppusumma oli 0,80€ päättyvä, ladoin kourastani 0,20 € kolikoita pötkön, sitten lattialle tipahti 20cnt kolikko mutta kun tiskissä ei ollut näkyvää tukea, ajatteli … olkoon.
Kassa, arviolta n 30-vuotias nainen, huomasi asian ja kehonkieleni, sanoipa vaan; voin tulla nostamaan tuon kolikon ja tuli, iloisen oloisena.
En oikein ihan tiennyt, miten reagoida, no tietysti kiittelin vaan hämillään olin.
Paljonkohan tämmöisiä nuoria koskevia episodeja lieneekään; arvelisin paljon. Muistakaamme edes kiittää.
Monesti minullekin on apu tullut, vaikka kaikki jäsenet pelaavat. Mutta, kun kolikko putoaa lattialle, en meinaa mitenkään saada siitä kiinni, kun ei ole tekokynsiä tai muuten pitkiä kynsiä tai imukuppia. Tai sitten reppu täynnä. tms.. Nimenomaan kassa ym. nuoret palveluhenkilöt ovat asiansa osaavia.
Noin pieni kauppahan kannattaisi maksaa lähimaksuna, ei kieriskelisi pitkin lattioita.
Minulta muutama viikko sitten tipahti rautakaupan lattialle vesiletkuliittimen puolikas ja kieriskeli kaupan hyllyn alle. Ei ihan käteni ulettunut, vaikka olin polvillani lattialla, nuorehko myyjä sen sitten sai jollain työkalulla raavittua esiin. Ei häntäkään pitänyt yhtään pyydellä ja näin ne nuoret toimiin yleensä.
Kerran sitten satuin kauppaan, kun joku asiakas oli ostanut sinistä maalia ja se oli loppunut hiukan kesken. Asiakas pyysi nuorelta kaupunkilaismyyjältä sitä samaa sinistä maalia kuin viimeksikin. Niin olikos se taas sitä samaa ”porkkanansinistä”, huh, huh.