Kielipoliittinen blogi hallituksen kielipolitiikan vastapainoksi

Vuoden 2019 eduskuntavaalien tuloksena Suomeen muodostui vasemmistolainen hallitus, jonka hallitusohjelmassa oli useita ruotsin kielen asemaa korostavia kirjauksia.

Valitettavasti monet näistä kirjauksista ruotsin kielen asemaa korostaessaan heikentävät suomen kielen ja suomenkielisten kansalaisten asemaa.

Yksi tällainen kirjaus on ruotsin kielen palauttaminen pakolliseksi yo-kirjoituksiin, jolloin ruotsin kielen rooli muodostuu entistäkin velvoittavammaksi kaikille ei-ruotsinkielisille kansalaisille.

Tämän blogin tarkoituksena on tarjota vaihtoehto hallituksen linjalle, siis edellämainitulle linjalle, jonka ”punaisena lankana” on lisätä ruotsin kielen velvoittavuutta 95%n ei-ruotsinkielisen  enemmistön elämässä.

Aivan viime päivinä on ilmestynyt runsaasti kielipoliittista tutkimusmateriaalia, esim Koneen säätiön kieliohjelma,  ruotsalais-Suomen kielibarometri sekä ajatushautomo Magman tutkimus ruotsinkielisen nuorison kieli-identiteetistä.

Myös perussuomalaiset julkistivat äskettäin kulttuuripoliittisen ohjelmansa.

Euroopan neuvosto antoi viime lokakuussa suosituksensa Suomen kielivähemmistöjen kieliolojen ja kieli-ilmapiirin parantamiseksi.

Taustamateriaalia on siis todella runsaasti, ja blogissa pyritään julkaisemaan myös lähdeluettelot lähes tieteellisten artikkelien vaatimalla tarkkuudella.

Blogin tarkoitus on löytää vaihtoehtoja Marinin hallituksen kovalle linjalle, lähtökohtana terve arkijärki sekä käytännönläheiset ratkaisut kielivähemmistön kielellisten oikeuksien turvaamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kielipoliittisen blogin sisältöä tuottaa kielipolitiikasta kiinnostuneiden tavallisten kansalaisten ”tutkiva ryhmä”, jossa mukana on eri alojen asiantuntijoita, joista suurimmalla osalla on korkeakoulututkinto esim. talous-, tietojenkäsittely-, kasvatus- ja tilastotieteiden aloilta.

Olemme siis moniammatillinen työryhmä, jolla on yhteinen tavoite:

Saada Suomen kielipolitiikkaan muutos, joka huomioi maailman ja Suomen muuttumisen: Suomen tähänastinen ja erityisesti nykyhallituksen linjaama kielipolitiikka on jumissa; Vain ruotsin kielen asema on kielipolitiikan keskiössä.

Hallitusohjelman mukaisesti opetusministeriö ja opetushallitus ovatkin jo aloittaneet selvityksen ruotsin kielen opetuksen lisäämisestä ja edellämainitusta yo-ruotsin pakollisuuden palauttamisesta.

 

Kielipolitiikassa on runsaasti eri ulottuvuuksia, joista ehdotan ensimmäiseksi teemaksi räikeää demokratiavajetta:

Suomenkielisten yhä lisääntyvästä ruotsivelvollisuudesta päättävät ensisijaisesti ruotsinkielinen opetusministeri, ruotsinkielinen oikeusministeri ja ruotsinkieliset selvityshenkilöt – ruotsin kielellä!

Eduskunnassa asiaa käsiteltiin syksyllä kyselytunnilla – ja vain ruotsin kielellä..

Edes suomenkielistä käännöstä ei löydy eduskunnan pöytäkirjasta.

Sama peruskuvio toistuu vuosikymmenestä toiseen!

Miksi 95%n  enemmistön ääntä ei kuunnella lainkaan?

Miksi meidän pitää tyytyä siihen. että ruotsinkieliset päättävät meidän kieliopinnoistamme keskenään ja hyväksyttävät päätöksensä taas hallituksen uusissa ”lehmänkaupoissa” sulle-mulle -periaatteella?

Miksi ”suomenkieliset” puolueet eivät aja suomenkielisten suomalaisten asioita, vaan enemmistön rooli on hiljaa alistua  lehmänkauppojen tuloksiin ja ruotsin kielen kuormittavuuden lisääntymiseen?

Tervetuloa mukaan keskustelemaan kielipolitiikasta ja kielipolitiikassa vallitsevasta demokratiavajeesta.

 

 

 

39 vastausta artikkeliin “Kielipoliittinen blogi hallituksen kielipolitiikan vastapainoksi”

    1. Vai heräso sinussa halu hyökätä kielivähemmistöjä kohtaan? Mielenkiintoista.

      Saame pitäisi määrittää perustuslaissa kolmanneksi kansalliseksi
      kieleksi, koska on alkuperäiskieli, mutta freudentaalit luultavasti kamppaavat tämän idean. Lahjovat muutamat puoluejohtajat.

    2. Freudenthalistit eivät ymmärrä eivätkä halua ymmärtää, että rantaruotsalaiset eivät ole ainoa ja autuaaksi tekevä kielivähemmistö, vaan meillä on muitakin, joista saamelaiset ovat merkittävin.
      Edelleen runsaan 4% sakilla ei ole moraalista oikeutta pakottaa yli 95% suomen- tai muunkielistä opiskelemaan omaa sekavaa murrettaan, millä ei pärjää edes Ruotsissa.
      Pakkoruotsin lisääminen tarkoitta, että edelleenkin itsenäisenä kansana olemme Ruotsin alusmaa, missä kukkona tunkiolla riehuvat Freudenthalistit.
      Ruotsin kieli on perustuslain mukaan toinen kansalliskieli – ei kaikille kansalaisille pakollinen kieli.
      Puheet pakkoruotsin autuudesta ovat potaskaa, koska edes virkamiehen kielitutkinto ei kelpaa Freudenthalisteille rantaruotsalaisten palvelemiseen.
      Sen takia kaikkien suomen- ja muunkielisten pakottaminen opiskelemaan rantahurrimurretta on rikos.
      Ruosti saa ja pitää olla vaihtoehtoinen kieli, mutta ei pakollinen.
      Se, että Pohjoismaiden neuvostossa Suomen kieli ei ole ollut virallinen kieli, on osoitus kielisyrjinnästä, mitä Freudenthalistit ovat tukeneet.

      P.S. Jottei joku taas vetäisi hernettä nenään ”kielitaidottoman ”persun”” takia, voin kertoa osaavani riikinruotsia (en siis rantahurrimongerrusta), englantia, saksaa ja hiukan ranskaa ja etten edelleenkään ole vielä äänestänyt persuja….

        1. Mitäpä, jos pysyisit asiassa, et saivartelisi etkä sotkisi persuja joka paikkaan.
          Kyse on pakkoruotsista – ei puoluepolitiikasta.
          Suurin osa pakkoruotsia vastustavista (eli 75% suomalaisista) ei ole persuja, joten turhaan räksytät persuista.
          https://yle.fi/uutiset/3-7702930
          P.S. Kun et ilmeisen selvästi halua ymmärtää, en ole äänestänyt perussuomalaisiakaan.

    3. Koet siis enemmistön mielipiteen sivuuttamiseen ja demokratiavajeeseen kohdistuvan arvostelun ”hyökkäykseksi vähemmistöä vastaan”.

      Miksi vähemmistön pitäisi saada päättää enemmistön elämästä ja valinnoista?

      Jos tämä jokin ”hyökkäys” on, tämä on
      hyökkäys enemmistön oikeuksien kunnioittamisen puolesta,

  1. Useimmilla opinnoissa yli puoli vuotta pelkkää ruotsia.

    Suurimmalla osalla nykynuorista ruotsia on peruskoulussa kaksi tuntia viikossa 6.-9. luokilla ja sitten lukiossa 5-6 kurssia ja sitten yleensä useita kursseja korkeakoulussa…

    Tästä tulee vähimmilläänkin yli puoli vuotta pelkkää ruotsia! 

    Siinä ajassa opiskelisi jo yhtä ja toista mielekästä ja tarpeellista!

    1. Soininvaara arvioi ruotsiin käytetyn ajan olleen kokonainen vuosi,,

      ”Minun 12-vuotisesta kouluajastani yksi vuosi on mennyt ruotsin opiskeluun. Kyse onkin siitä, onko ruotsinkielen taidosta hyötyä niin paljon, että se on sen yhden uhratun vuoden arvoinen.”

  2. Suomenruotsalaisuuteen liittyy rikas kulttuuri, sanovat.

    Sääli ettei se ole metafora, vaan todellakin siellä liikkuu paljon rahaa, ja paljon poliittisia intressejä pitää verottaja poissa heidän rahoistaan.

  3. Ainoastaan apartheidin aikaisessa Etelä-Afrikassa on ollut käytössä vastaava kielipolitiikka kuin meillä Suomessa.

  4. Mitenkähän meistä ruotsia opiskelleista on tullut niin tyhmiä, että osaavat muutamaa muutakin kieltä ml. muita oppiaineita ja on pystynyt suorittamaan opparvon jä päässet hyviin hommiin ilman ruotsalaista rahaa.

    1. Aika moni ruotsia osaamaton osaa muita kieliä ja on suorittanut oppiarvoja ja päässyt vieläpä hyviin hommiin.

      Itsekin osaan ruotsia vallan hyvin ja olen sillä kielellä myöskin työskennellyt, mutta en kyllä ymmärrä minkä takia sitä olisi kaikkien pakko opiskella.

    2. Pientä vammaa on voinut tulla liiasta ruotsista. Vamma haittaa kokonaisuuksien hahmottamista.

  5. Vähemmistöllä vaikuttaisi olevan ikiaikainen oikeus sortaa enemmistöä.

    Olisin jopa valmis hyväksymään pakollisen ruotsin kielen opiskelun, jos sille olisi olemassa jotain järkiperusteita, mutta kun ei ole.

    On vain niin, että tietty poliittinen ja taloudellinen eliitti on aikoinaan niin päättänyt ja saman henkinen porukka on päättänyt edelleen ylläpitää moista resurssien tuhlaamista.

    Ps. On aika surkuhupaisaa, kun kynsin hampain pakkoruotsia puolustava poliitikko tai joku muu yhteiskunnan tukipylväs osoittautuu hyvin heikkotaitoiseksi oman ruotsin kielen osaamisensa suhteen. Vino hymy pyrkii väkisinkin suupieleen.

  6. Freudentalistit lienevät sadomasoja. Iltalehdessä yksi jeppe kertoo, että akkojen pieksäminen on tuottoisaa puuhaa. Paljonkohan freudentalistien kansanedustajat olisivat valmiit maksamaan?

  7. Eduskunnasta löytyy varmaan sopivia tiloja piiskaamista varten. Sitten kun freudentalisti orgasmikylläisen piiskauksen jälkeen olisi raukean vetelässä tilassa, niin saattaisi hentomielisyydessään painaa äänestyksessä sellaista nappulaa, joka vapauttaisi finnet koulukiusaamisesta.

      1. P.S. Sinähän tästä persublogin teit sen sijaan, että olisit keskustellut pakkoruotsin ”erinomaisuudesta” faktoilla.

        1. Mitä siinä on keskusteltavaa ? Se on laissa määritelty toiseksi kotimaiseksi kieleksi, sillä siisti ja pysyy. Voi olla, että vielä tulee venäjäkin, koska silläkin on historiallinen ja myös käytännön arvonsa.

          1. Se on Karjalainen määritelty toiseksi kansalliskieleksi – ei kaikille pakolliseksi kieleksi, jos et ole lakia ennen ymmärtänyt.
            Laissa on myös määritelty, että jokaisella (siis suomen- tai ruotsinkielisellä) on oikeus hoitaa asiansa VIRANOMAISESSA äidinkielellään.
            Se ei tarkoita, että rantahurrilla olisi oikeus saada palvelua esim. S-marketissa ruotsiksi missä tahansa Suomessa..

            1. Perustuslain määritelmä on pääasiassa poissulkeva. Sen mukaan noilla kahdella kielellä on erityisasema kaikkiin muihin kieliin nähden.
              Koska saamellakin on nykyään käytännössä suosituimmuusasema neljänsiin kieliin nähden myös Ylellä, niin sekin voidaan määritellä kansalliskieleksi.

              —–

              Jotkut matalaotsaiset ja huijariluonteen omaavat nilviäiset (mataline otsineet) ovat puhuneet paskaa perustuslaista ja töhrineet kansalaisten saappaita. Eivätkä ole edes ynmärtäneet hakeutua hoitoon tekonsa jälkeen.

  8. Laista on pääteltävissä tyhmänkin tajuttavaksi, ettei ruotsi ole määritelty pakolliseksi yo-kirjoituksissa. Muutenkin eduskuntaan on valikoitunut jotskin kielitankeroa Laita-Hönttilän porukkaa, joka on johtanut siihen, ettei yksilön ja yhteiskunnan edun mukaista kielipolitiikkaa.

  9. Laki ei ole kirjattu kiveen. Lakeja voi muuttaa. Perustuslakia on aikanammekin muutettu.

    Sitten on lain tulkinta ja kuten huomaamme nykyhallituksen menosta, sama laki voidaan nähdä eri tavoin.

    Itse näen ongelmana sen, ettei tässä päättäjillä ole ruotsin kielen asema oleellinen. He puhuvat siitä paljon, mutta toimivat sitä vastaan. Ei Suomi ole kaksikielinen maa de facto, pääosassa terveyskeskuksia ja kunnanvirastoja et voi asioida ruotsiksi, vaikka laki sanoo että voit.

    Tässä maassa on tuhat-parituhatta sellaista kansalaista, jotka puhuvat ruotsia mutta eivät suomea. Jos tarkoitus on turvata heidän palvelut, pakkoruotsi on todennäköisesti huonoin mahdollinen tapa sen toteuttamiseen.

      1. Jaksat kuitenkin itse veivata ja itseasiassa toistaa eliitin viestiä, että mikään ei muutu, enemmistöä ei aiota kuunnella tulevaisuudessakaan,
        Voisitko hieman avata näkemystäsi, joka siis on eliitin, ei tavallisen kansan enemmistön näkemys,.

        Miksi enemmistö pitää sopeuttaa vähemmistön erityistarpeisiin?
        Ei missään muualla maailmassa toimita tällä tavalla,

        Vai voitko antaa esimerkin jostain maasta.

        Tosiaan,toivon sinulta lisää kommentteja, mutta hieman älyllisempää ja analyyttisempaa otetta.

        1. Tähän on vaikea älyllisesti vastata, koska teemaa on ruodittu yksinomaan persujen agendan yhtenä pääteemana.

          Suomessa on valtavasti erilaisia enemmistöjä ja vähemmistöjä monissa väestöryhmissä ja kaikki nauttivat kulloinkin voimassa olevan lain suomia perusoikeuksia.

          Sinun on pakko tehdä paljon muutakin, mistä et pidä ja, joka ei ole sinulle tarpeellista.

          1. Juuri tässä sinä olet väärässä,
            Pakkoruotsi tuli riesaksemme 1970-luvulla.
            SMP oli vuonna 1985 ensimmäinen puolue, joka kritisoi pakkoa,
            Seuraavaksi asian otti esille kokoomus 1990.

            Suurista puolueista vain SDP on
            aina johdonmukaisesti ollut tiukimmin pakottamisen kannalla.

            Tulen käymään läpi vuodet 1970-2020, mikä todistaa
            että demokratiaa on toki yritetty kunnioittaa vuosien varrella, mutta jokin rautanyrkki on aina onnistunut vesittämään kansan enemmistön edun mukaisen ratkaisun,

            Lopputulos on ollut viestisi mukainen;

            Puolueiden eliitti on hirttäytynyt pakkoruotsiin.

            Tämän blogin tarkoitus on löytää selitys ja ratkaisu

            1)miksi eliitit ovat hirttäytyneet pakkoruotsiin
            2)miten eliitit saadaan kuuntelemaan kansan enemmistön ääntä

            Sinun roolisi on tärkeä, koska mielipiteesi edustaa eliittien mielipidettä, joka ei kunnioita enemmistön intressejä

            Miksi ajat vähemmistön vaatimuksia etkä
            kunnioita enemmistön intressejä?

            Siinä kysymys eliitille ja sinulle, eliitin mielipiteen myötäilijälle.

            1. Kysyhän itse muista pakoistasi kouluissa kuten geometria, uskonnonhistoria, kemia, fysiikka, matematiikka, päässälasku, käsin kirjoitus, ainekirjoitus, käsityöt, voimistelu, laulu, piirustus äidinkieli, ruotsi, englanti tai saksa tai joku muu pakollinen kieli erityisesti lukiossa.

              Mitä näistä pakoista olet vähiten tarvinnut elämässäsi ?

              Puuta heinää koko ruotsin teema !

              1. @HeikkiKarjalainen

                Jokaiselle oppiaineelle on perusteensa (kirjattu opetussuunitelmiin) ja myös vertailukohdat muualla maailmassa – paitsi pakkoruotsillemme.

                Englanti on meillä valinnaiskieli vaan ruotsi pakollinen. Ruotsin perusteiden tulisi siis olla vahvemmat kuin englannin. Opetussuunnitelman perusteissa mitään sellaista ei tule esille.

                Kielet ovat oppiainekori, josta on aina valittava. Ruotsin nostaminen pakolliseksi kertoo siitä, että valintaa ohjaa jokin muu kuin monikielustyvän väestömme tarpeet ja todellisuus.

                Käytät paljon aikaa pakkoruotsin puolustamiseen. Miksi? Miksi katsot meidät muut perheet kykenemättömiksi tekemään kielivalintoja lastemme kanssa?

    1. Olet oikeassa siinä mielessä, että kuvaat arkitodellisuutta,
      Minä taas haastan politiikkalinjausta, Ihanneyhteiskunnassa virallisuus ja todellisuus olisivat mahdollisimman yhteensopivia. Suomen kielipolitiikan virallisuus erkanee koko ajan todellisuudesta, mutta silti aika- ja muut resurssit kohdennetaan epätarkoituksenmukaisesti virallisuutta pönkittämään.
      Demokratiavajeen ihmettelyn lisäksi tulen myöhemmin käsittelemään myös erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.

  10. Kiitos lukuisista kommenteista.
    Valitettavasti ei ainakaan vielä löytynyt vastausta tärkeimpään kysymykseen eli miksi väestön enemmistön ja ennen kaikkea suomenkielisten kansalaisten enemmistön näkemystä ei kunnioiteta kielipolitiikasta päätettäessä.

    Saaliiksi tästä avauksesta tuli, että yhden kommentoijan mielestä vähemmistöllä nimenomaan pitää olla ikuinen oikeus määritellä enemmistön velvollisuudet välittämättä enemmistön mielipiteestä ja enemmistön omista tarpeista.

    Tämä linjaus on ns vanhojen puolueiden eliittien perinteinen ja nykyinen linjaus eli ”vain vähemmistön erityistarpeet on otettava huomioon” ja
    enemmistö sopeutetaan kyseisiin vähemmistön erityistarpeisiin velvoittavalla lainsäädännöllä.

    Mutta miksi näin pitää olla? Kyse on enemmistöön kuuluvien elämästä!
    Siihen toivoisin Heikki K analyyttisempaa otetta.

    Suurinta osaa kommentoijista harmittaa nykyinen kielipoliittinen linjaus, mutta konkreettisia ehdotuksia ei ole,miten asia korjataan lainsäädännössä,

    Tästä on hyvä jatkaa seuraavissa blogikirjoituksissa, joissa käyn kielipolitiikkaan liittyvän demokratiavajeen läpi puolue kerrallaan.

    Tässä erityisesti Heikki K;lle kymmenen vuoden takainen pakkoruotsiproblematiikan ”lyhyt oppimäärä”

    vihreän valtakunnanälykön kuvaamana,

    jotta et enää asiattomasti kytkisi tätä ongelmaa persuihin,

    ”Minä ja pakkoruotsi
    Osmo Soininvaara / 23.11.2009
    Keskustelun runsaus ja aggressiivisuus osoittaa, että kysymys pakkoruotsista on tulehtunut. Mistä ei voi vaieta, siitä on puhuttava”

    https://www.soininvaara.fi/2009/11/23/2440/

    1. RKP pitää pakkoruotsista kiinni.
      Folktingetin kautta RKP on mukana lähes joka puolueessa.
      Edellisessä hallituksessa RKP:n puolesta toimi kokoomuslainen opetusministeri, joka vesitti pakkoruotsittoman kielikokeilun.

      Tässä on isoja solmuja avattavaksi. Onnea blogille!

Vastaa käyttäjälle Mage Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *