Leninin ydin

Tähän kirjoitukseen innoittajana oli KTP:n lehdessä, työkansan sanomat, juttu, jonka Tomi Mäkinen, KTP:n pääsihteeri on kirjoittanut.

Hän siteeraa ja kirjoittaakin ”penikkataudin” pohjalta(”vasemmistolaisuus” lastentautina kommunismissa).

Vaikka ei ehkä ole ihan nappiin mennyt ajoitus, on silti juttu kommunistiselle liikkeelle Suomessa aina ajankohtainen.

En analysoi Tomin juttua, koska se on hyvä. En tiedä onko hän sen ihan itse tehnyt, mutta ei silläkään ole niin väliä.

Sisältö on se tärkein.

Dogmatismi, kaavaoppineisuus on minusta koko kommunistisen liikkeen ongelma.

Tomin kirjoitus on hyvä, mutta miten Tomi näkee oman puolueensa tilan tätä taustaa vasten?

Minusta KTP on aivan yhtä dogmaattinen kuin muutkin kom.puolueet Suomesssa.

Niitä on 3:  SKP, KTP ja STP.

Painopisteet ovat erilaiset, mutta strategia on sama kaikilla.

Eli taktiikkakysymykset siis ontuu.

Lainaan Tomia: ”Leninismin ydin on yhteiskunnallisen tilanteen arviointi ja sen jälkeen toimiminen tilanteen vaatimalla tavalla. Toiminta ei voi olla samanlaista jokaisessa tilanteessa vaan ajanjaksosta riippuu toiminnan mahdollisuudet, haasteet, tehtävä jne.”

Kaikki kolme kom.puoluetta kyllä osaa analysioida yhteiskuntaa, mutta yksikään ei osaa toimia ajan vaatimusten mukaisesti. Tämä on fakta tänään.

Jos kom.puolueemme (kolme) oivaltaisivat taktiikan merkityksen, ei meillä olisi kuin yksi yhteinen kom.puolue.

Kompromisseja ei osaa tehdä yksikään kom.puolue.

Nimenomaan ei osaa.

Oikeassaoleminen on tärkeämpää kuin toimintatapojen ja yhteisten toimintamuotojen edes miettiminen saati luominen.

Jokaisen kom.puolueen sisäinen ongelma on suunnaton hierarkia, byrokratia ja kaavamaisuus toiminnassa.

Oikeasti, ihan aikuisten oikeasti, yksikään kom.puolue ei enää ole joko paljonkaan, tai ei ollenkaan tavallisen ihmisen arjessa mukana.

Siksi ei yhdelläkään kom.puolueella ole käsitystä mikä on oikeasti tavallisen ihmisen arki ja sen tarpeet.

Jos alahuuli alkaa väpättää, vastaan, miettikää mikä on kom.liikkeen edes yhteinen kannatus Suomessa. Sietäisi miettiä miksi näin on.

Kolmella kom.puolueella on vain painopisteet erilaisia, jotka sopivat aivan erinomaisesti samaan , yhteen puolueeseen.

SKP:llä haetaan tukea feministeistä ja sukupuolisen tasa-arvon asioista pienen sivistyineistön piiristä. Työ ei tuota tulosta. Työväki pääosin suhtautuu peräti vihamielisesti moisiin valintoihin.

Leninin konkreettisen tilanteen konkreettinen analyysi ei tavoita SKP:tä.

STP (porukka, joka erkani KTP:stä.) STP:n käsitys yhteistoiminnasta ja rintaman muodostamisesta on oikean suuntainen, mutta ei osata ollenkaan luoda sitä.

Yhteisrintamaa ei voida luoda kommunistien mahtikäskyllä, eikä pelkkä kommunistien halu saa työväkeä liittymään yhteisrintamaan.

KTP, joka on ehkä kom.liikkeen ”punaisin”, edustaa joukon kaavaoppineinta siipeä.

Teoria edellä, vaikka tulta päin, vaikka sitä ei olisikaan.

Toisaalta, kyllä jokaista kom.puoluetta vaivaa sama tässä suhteessa. Valistetaan, vaikka ei ole paljon valistettavia. Omaa väkeä/jäsenistöä valistetaan, ja pitäkin valistaa. Mutta se jätetään tekemättä, mikä on tärkeintä, eli valmisteleminen ihmisten pariin. Eli siihen tärkeimpään: kuuntelemiseen.

Kommunistien tärkeimmät linnakeet puuttuvat nykyään. Suuret tehtaat. Ne vähät joita vielä on, ei enää olekaan kommunistit luottamusmiehinä.

Kommunistien joukkotyönmuodot ovat tänään täysin erilaisia kuin vielä 30 vuotta sitten.

Siihen yksikään kommunistinen puolue ei ole osannut vastata eikä toimia…oikein.

Siksi kaikki kolme kommunistista puoluetta haparoi, kuin käsi pimeässä.

Teoriaa tarvitaan. Jotta käsi ei haparoi.

Mutta se tärkein ei sitten suju, ei sitten millään. Toiminta.

Aivan. TOIMINTA,

Se sama kaavamainen toiminta, ja ajattelu jatkuu, joka ei toimi eikä tuo tulosta.

Kommunistinen sentralismi.

Tätä Leninin keskeistä järjestöperiaatetta ei ymmärretä sitten ollenkaan oikein.

Ei Lenin sitä huvikseen antanut perinnöksi kommunisteille.

Kommunistiselta liikkeeltä puuttuu tämän järjestöperiaatteen kaikki momentit nykyään.

Yhdelläkään puolueella ei ole todellisuudessa kuin sentralismia. Se on ongelma ja sen tulppa.

Ei muuta.

Demokratiaa ei ymmärretä sen tärkeänä osana, sen merkitystä, kokonaisuuden merkityksenä.

Kommunistinen demokratia ei ole samaa kuin porvarillinen demokratia. Ymmärtäkää se.

Tulen nyt kommunistisen liikkeen loppuhuipentumaan, eli ongelman ytimeen.

Leninkin sen sanoi: kokoukset ovat toiminnan organisoimista kommunistisessa liikkeessä.

Kaikilla kolmella kommunistisella puolueella jäsenistön perse leviää, mutta muuta konkreettista ei juuri synny.

Kokoukset eivät ole toimintaa itsessään.

Se, kommunistit on tajuttava.

Tomi Mäkinen: Meidän kommunistien on oltava selvillä, tavalla tai toisella, kommunistisen liikkeen sisäisestä toiminnasta, jota tuot penikkataudissa esiin. Oikein tuot esiin senkin, että meidän kommunistien pitää ymmärtää kapitalismin kehityssuunta. Mutta…mutta.

Me kommunistit olemme koko kapitalistisen ihmiskunnan tietoisin osa.

Mutta kaikista ei tule kommunisteja. Ei ennen, eikä jälkeen sosialistisen vallankumouksen.

Miksi näin on Tomi?

Voisin esittää esimerkkejä entisistä sos.maista, mutta en tee niin.

Neuvostoliiton NKP ei ottanut huomioon ihmistä. Neuvostoihmistä, ei neuvostoihmisen arkea eikä tarpeita. NKP oli erkaantunut tavallisen ihmisen elämästä.

Siksi NKP oli niin helposti tuhoutuva 1991.

Koko kommunistinen liike koko maailmassa toimii samoin periaattein. Edelleen.

Siksi se ei voimistu.

Tomi, kirjoitukseksi on todella ajankohtainen kommunistisen liikkeen sisällä.

Koko maailmassa.

Leninin ajatukset ja kokemus on otettava nyt käyttöön. Meillä on Leninin perintö. Lenin sen antoi meille. Lenin on tällä hetkellä se kaikkein tärkein: Mitä on tehtävä? Marxin ja Engelsin pohjalta.

20 Replies to “Leninin ydin”

  1. Jokaisen kunnon kommunistin pitäisi muuttaa P-Koreaan koulutusleireille, siellä sitä kommunismin ihanuutta pääsisi nauttimaan oikeasti.

    1. Edesmennyt Linkola saattoi pitää Pohjois-Korean mallia optimaalisena ihmiskunnan säilymisen kannalta kasoen. Yritänpä googletella.

      1. Leninin palvonnassa on uskonnollisia elementtejä. Stalin loi leninismistä korvikeuskonnon ortodoksisuudelle.

        Myös Pohjois-Koreassa uskonnolla on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä.

              1. En arvostanutkaan Linkolan julkisuudessa esittämiä mietelmiä elämän tarkoituksesta ennen hänen ”kääntymystään”. Elämän tarkoituksena oli hänen mielestään säilyttää elämä mahdollisimman pitkään. Kuulosti vähän raakileelta tuo ajatus, mutta onneksi kypsyi.

              2. Kirkko ja kaupunki lehden jutusta on yli viisi vuotta, joten arvelisin Linkolan ajatuksen eheytyneen edelleen

                Linkola sanoi uskovansa kaiken luonnon yläpuolella olevan jotain selittämätöntä ja toisaalta sanoo ei-uskovansa Jumalaan.

                Ehkä on niin, ettei hän voinut uskoa sellaiseen jumala-käsitteeseen, joka oli hänelle tarjoiltu.

                Kymmenessä käskyssä kielletään muodostamasta Jumalasta kuvaa. Ehkä myös mielikuvan luomisessa pitää olla varovainen, sillä Jumala on ihmisen järjeltä salattu.
                Evankeliumien mukaan Mestari kutsui Jumalaa vertauskuvallisesti Isäksi ja Mestarin, ihmisen pojan, tehtävänä oli Isän ilmoittaminen.

                Paavali sanoi uskon salaisuuksien olevan kaikkien viisaiden ymmärrystä ylemmät. Hänen mukaansa ei ihmisjärjellä voi kovin ylös yrittää tai ei ainakaan yltää.

                Linkola oletettavasti tuli ymmärtämään kaiken tämän.

  2. Eikös se toi Kiina ole ihan oikee kommunistimaa jota johtaa kommunistipuolue. Kovasti on kansasta vieraantunut kun sairaalahoitokin maksaa maltaita.

  3. Käytännössä Kiina muistuttaa kansallissosialistista Saksaa, siis hitleristien tekemän vallankaappauksen jälkeen.

  4. Kiinalaiset rakentavat valtatietä Uzbekistanissa. Päämääränä on rakentaa valtatie Kiinasta Eurooppaan.
    .
    Kiinalaiset voittavat kaikki urakkatarjoukset, sillä heidän tarjouksensa hinta on kolmekymmentä prosenttia alle kilpailijoiden. Miten tämä on mahdollista? Kiinalainen yhtiö ei maksaa laisinkaan palkkaa työntekijöilleen. Kiinalaiset työntekijät ovat alueilta, joissa on ruuasta puute. Heille riittää ruokapalkka ja että heidän perheensä saa [joskus] säkin riisiä.

    Tässäkö on kommunistien ihanne valtio?

    ***************************************************************************
    Osa 5/10. Ville Haapasalo matkaa Keski-Aasiassa, Silkkitiellä. Uzbekistanissa Ville nukkuu jurttakylässä, ratsastaa kamelilla, tapaa sirkusperheen ja matkaa autiomaan halki tarunhohtoiseen Buharan kaupunkiin.

    https://areena.yle.fi/1-1397151

    Alusta 31:00

  5. Huhtala saa näppylöitä kaikesta paikkansa pitävästä tieteestä ja se on hänen mielestään ”dogmatismia” – vaikkei edes suoranaisesti liittyisi kapitalismin ja kommunisminriitaan…

  6. No, jos Niilo noin ajattelet. Oikeastaan minullekkaan nuo Leninin ajatukset eivät oikein ole sisäistyneet, vaikka minua muutamat blogistit vasemmistolaisuudesta jos vihreydestäkin syyttelevät. Molempia saatan olla mutta aivan omalla tavallani.

    1. Yhteiskunnat kilpailevat loppujen lopuksi tieteessä – sen edistämisessä ja hydyntämisessä – eivät esimerkiksi mahdölisimman suurien numeroiden kirjoittelemisesse osakekirjapapereihin.

      Kapitalismi voitti feodalismin tieteellä. Nyt kapitalismin veto tuossa suhteessa näyttää kuitenkin olevan loppu.

  7. Kaikki ideologiat ovat vaarallisia, ideologiaksi kehitetty uskonto varsinkin. Mitä enemmän dogmeja sitä pahempi todellisuudentajulle.

  8. Iltasanomat=Karl Marxin ajatusrakennelmat menivät pois muodista Neuvostoliiton myötä. Hänen yksittäiset välähdyksensä kuitenkin elävät.

    Tunnetuimpia niistä on tämä: Historia toistaa itseään aina kahdesti, ensin tragediana ja sitten farssina.

    Tämäkään ei enää päde. Yhdysvalloissa Trumpin farssia voi seurata tragedia.

Kommentoi