Koronahan se puhuttaa ja muutenkin, kun kaksi sellaista ihmistä kohtaa toisensa kylillä, joiden parasta ennen päivä on mennyt jo aikaa sitten umpeen ja perälauta häämöttää, niin….
..ensin sanotaan hyvät päivät ja sen jälkeen käsitellään vallitseva säätila ja sitten puheeksi tuleekin jo, että oletko ollut terveenä ja siinä sitten perataan särkyjen, kolotusten ja vaivojen koko kirjo päästä varpaisiin.
Tämähän on tietenkin ymmärrettävää, nuorilla on nuorten ilot ja murheet ja heidän kohtaamisissa ei kyllä ilmat ja terveys-epigreenit ole päällimäisinä jutun juurina.
Vanhana sitä päällimmäisenä on oma ja läheisen/läheisten terveys huolineen ja murheineen ja kaikki kyllä tiedostaan elämän rajallisuuden ja enpä usko kuitenkaan, että vanhat kokevat mitään kuolemanpelkoa sinänsä ja ajatellaan kuitenkin, että kuoltaisiin nopeasti sitten kun lähdön hetki koittaa, eli kuoltaisiin niin sanoakseni saappaat jalassa, eikä jouduttaisi ”vihanneksena” elämään muiden kontalla pisempia aikoja ”vaipoissa”.
Varmasti sitten myös useat, ei kaikki, murehtivat omaisuuksiaan ja perintöjään ja kun käärinliinoissa ei niitä taskuja ole, niin sitä murehditaan kuitenkin, että elinaikana hankitut omasisuudet ei menisi sitten kurkusta alas tai taivaan tuuliin perijöiden toimesta.
Mutta, miksi näitä näin vappuna valitan ja huokaan, puhutaan vaikka politiikkaa, kun äsken luin lehdestä, että kokoomus aikoo tehdä välikysymyksen ensiviikolla hallituksen puoliväliriihen työllisyys,-ja velka/talouskasvutavoitteiden epäonnistumisesta.
Hurskastelua sanon minä kokoomukselta, kun toisella kädellä on kuitenkin antamassa miljardi tolkulla lahjarahaa upotettavaksi välimereen ja sitä kautta sitomassa suomen ikuiseen velka ja budettiunioniin.
Kokoomus ei puolla eikä kiellä vaan päin vastoin, kun tukipakettipäätöksestä äänestetään.
Absoluuttista totuuttahan ei ole, ei myöskään minun alustuksellani….mutta sellaista elämä on..
Todennäköisyys kuolla voidaan laskea matemaattisesti usko tai älä:
Elää 100- vuotiaaksi on epätodennäköistä 95 % eli elää sinne saakka n. 5 %, jos ei mikään pänni.
Kuolla juuri ennen 75 – v 75 %, jos kännää, polttaa, lihoo tai yrittää naida, jos ei seiso.
Kuolla 5 -kymppisenä on fifty- sixty, kun on kaikessa ruuhkaa ja aina toisen perälaudassa kiinni.
Kuolla 1-v todennäköistä vain 1%.
Virhemarginaali 0 %.
Ei elämästä selviä hengissä, eikä ainakaan toisten kengissä.
Iloitaan siitä mitä meillä on, eikä murehdita sitä mitä meiltä puuttuu.
Pääsääntöisesti ne, joilla on hyvä itsekuri ja rohkeutta, elävät vanhoiksi.
Pienessä puutteessa eläminen on parempi kuin ylensyönti ja juonti ja puutteella en nyt tarkoita sitä mikä voi joillekkin tulla ensimmäisenä mieleen.
Se on kumma, että vaikka kuolema on yhtä oleellisena osana ihmiseloa kuin syntymäkin, niin siitä ei juurikaan ”uskalleta” puhua ja se on vähän kuin tabu.
Sehän siitä tekee entistä mielenkiintoisemman, kun kukaan ei ole vielä tullut meille sanomaan, että mitäs kuoleman jälkeen tapahtuu.
Ainahan sitä koettaa omaa ja yhteiskunnallista hyvää rakentaa siten, että jälkipolville olisi asiat vielä paremmalla tolalla kuin on itselle ollut.
Mutta ehkäpä nyt tulisi jo vähitellen tajuta ja ymmärtää, että uudistamisesta ja ainaisesta kehityksestä pitäisi ottaa askeleia vanhaan, jolloin kumarrettiin ja uskottiin muuhunkin kuin rahaan ja moraali ja vastuu kulkivat käsi kädessä oikeuksien kanssa.
Elämä on hassu sattuma matkalla kohti kuolemaa.
Joka viimeksi nauraa, kuolee iloisena.
tai..
kuolema korjaa univelat.
Onhan kuoleman jälkeisistä kokemuksista kirjoitettu, koettu ja puhuttu paljon.
– On jopa lääkäreitä, jotka ovat olleet todettuina kuolleita keikkauspöydällä ja katselleet itseään katosta kuolleena, ja jonkun ihmeen kautta saatu uudelleen henkiin ja hän on palannut ruumiiseensa.
– Steinerilaisuus ja itämaiset uskonnot sisältävät ajatuksia, että elät ikuisesti, mutta synnyt uudestaan nähtyäsi absoluuttisen totuuden valossa elämäsi teot. Helvetti on se, että kärsit teostasi totuuden valossa. Synnyt uudestaan sielunvaelluksessa kehittyneempään ruumiiseen kehittyäksesi edelleen, mikäli olet valmis. Muussa tapauksessa palaat samalle tai alkeellisemmalle tasolle oppiaksesi asioita uudelleen.
Kun olet riittävän korkeatasoiseksi kehittynyt henkisesti, sinun ei tarvitse enää kuolla, vaan elät ”taivaallisessa” olotilassa ikuisesti.
– On selitetty myös kuolemaa siten, että kuljet äärimmäisen kirkkaan tunnelin kautta kirkkaaseen valoon, jossa liikut ajatuksen voimalla äärettömyyksiin.
– Raamattu kertoo kuolemasta voimakkaan symbolisesti, että huonostikin ymmärtävä tajuaa asiat. Mutta pienilahjainen omaksuu asiat helpommin kuin itseään viisaana pitävä.
Minusta helvetti ja taivas sijaitsevat maan päällä.
Sinä sitten et usko raamattuasi ikuiseen elämään.
Minä uskon raamattuun ja pyrin elämään kuten opetetaan, mutta ajattelen sen niin, että paha/hyvä saa palkkansa jo täällä maallisen elmämme aikana.
”Onhan kuoleman jälkeisistä kokemuksista kirjoitettu, koettu ja puhuttu paljon.
– On jopa lääkäreitä, jotka ovat olleet todettuina kuolleita keikkauspöydällä ja katselleet itseään katosta kuolleena, ja jonkun ihmeen kautta saatu uudelleen henkiin ja hän on palannut ruumiiseensa.”
Kirjoitettu on paljon tällaisista kokemuksista kuin myös valoa kohti kulkemisesta, mutta toisaalta ihmisen aivoilla on uskomaton kyky tuottaa kaikenlaisia todentuntuisia kokemuksia, ilman, että ne oikeasti olisivat totta.
En kiellä etteikö kuoleman jälkeen voisi jotain olla ja kyllähän moni, itseni mukaan lukien on kohdannut varsin voimakkaan ”kummituskokemuksen”, mutta kuten sanoin, aivoilla ja mielelleä on kyky tuottaa kaikenlaista.
Aika moni hämmästyy myös ensimmäisen kerran ruumiin nähdessään, että ruumis ei vaikuta siltä henkilöltä, joka on kuollut ja toden totta, ruumis onkin vain kuolleen henkilön ulkokuori.
On myös niin, että joskus saattaa vaikuttaa siltä, että kuoleman lähestyessä, kuolemassa oleva henkilö ikäänkuin poistuu paikalta vaikka elintoiminnot ovat käynnissä, joku voi ehkä ajatella tämän olevan se mitä sanotaan sieluksi, mutta ikävä kyllä itse uskon tämänkin liittyvän enemmän aivotoimintaan.
Uudessa Testamentissa sanotaan, että ihminen voi syntyä uudestaan ylhäältä. Tämä tarkoittaa Urantia-ilmoituksen mukaan sitä, että Isä lahjoittaa Lapselle opastajan, jota U kutsuu ajatussuuntaajaksi, joka ikään kuin antaa ihmiselle inspiraatiota kuitenkaan vaikuttamatta hänen tahtoonsa muulla tavoin.
On kuitenkin henkilöitä, joilla tämä suuntaaja on persoonallinen, jonka kanssa henkilö voi ikään kuin käydä vuoropuhelua.
Kun ihmisen oma persoona sammuu ennen elintoimintojen lakkaamista, niin tuo johdattajakin jättää hänet.
Kun Jeesus viimeiseksi sanoi ristillä arvoituksellisesti: ”Jumalani, miksi minut hylkäsit?”, niin arvelen, että kyse oli juuri tästä. Johdattaja vaikenee ihmisen persoonan vaietessa.
Mielenkiintoista analysointia ja pohdintaa.
Jokaisella on henkinen, joskus ihan ilmestyvä tai näkymätön opas. Joku kokee sen ns. suojelusenkelikseen.
Urantia antaa paljon mietittävää.
Kuolleesta ihmisestä on loppunut verenkierto, poistunut elintoiminnot ja aivojen niitä ohjaavat impulssit.
Henkisyyttä ja kehittyneisyyttä säteilevä värikäs aura sieluineen. Jäljelle jää vain niiden entinen asuinsija. Aura ja sielu on lähtenyt matkalle kohti seuraavaa matkaa.
En tiedä miksi ja onko sille edes sen parempaa selitystäkään olemassa, mutta usein tulee yö- uniin täältä jo iäisyyteen poistuneet omaiset, sukulaiset ja tuttavatkin ja kun siihen herää, niin tuntuu niin todelta.
Jokaisella on ns. astraaliruumis, joka on fyysisen ruumiin ympärillä eloa säteilevä, vain joidenkin havaitsema keho. Kirlian-ilmiö on sitä tulkinnut.
Se jakaa tiedekunnan mielipiteitä.
Ehkä tiedekin sen uskoo joskus tulevaisuudessa, kun törmää siihen uusin keksinnöin ja mittauksin.
Pitää vain uskoa se, että kaikki tieto on jo olemassa, mutta sen löytäminen tapahtuu vaiheittain ja vähitellen murusina, kun ihminen kehittyy ja kehittää välineitä sen löytämiseksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirliankuvaus
Itselleni oli tunne, että olen siinä paikassa varmasti elänyt aikaisemmassa elämässäni, kun sinne asetuin, se oli niin voimakas tunne, kuin olisi kotiin mennyt.
Se kertoo myös fyysisestä ”perinnöstäsi” eli siitä, että sinulla on perimässäsi tieto kymmenien vuosituhansien saatosta, joka on siirtynyt sinun esi-esi-esi- esi …vanhempiesi perimänä- piilotettuna tietona, määräämättömän suureen arkistoon- aivoihisi.
Se selittänee myös jotain osaa unistasi tai kokemuksistasi, jossa olet kokenut olleesi ”täällä” aikaisemminkin historiassasi.
Ihan hieno laulu mitä siteeraat otsikossa. Kyllä Tapsa aika monet tunteet kerkesi tulkkaamaan.
”Mutta ehkäpä nyt tulisi jo vähitellen tajuta ja ymmärtää, että uudistamisesta ja ainaisesta kehityksestä pitäisi ottaa askeleia vanhaan, jolloin kumarrettiin ja uskottiin muuhunkin kuin rahaan ja moraali ja vastuu kulkivat käsi kädessä oikeuksien kanssa.” Millonkahan noita aikoja lienee ollut ja missä??
Eemeli,- jos et näe nykyistä moraalittomuutta ja ihmisten itsekkyyttä sekä mulle kaikki heti, muista viis, niin olet kulkenut laput silmillä ja korvatulpat korvissa.
Minä muistan 50-60 luvun, jolloin ihminen oli vielä toiselle ihmiselle ihminen eikä susi.
Ei oo mulla laput silmillä eikä ennen ollut kaikki paremmin.
Kuka muka väitti, että ennen oli KAIKKI paremmin?
Ei mikään yhteiskunta eikä yhteisö tule kestämään, olipa miten vauras ja varakas hyvänsä, jos moraalikin otetaan kauppatavaraksi ja sille asetetaan hintalappu vallassaolijoiden mieltymysten mukaan.
Yleisluontoinen puhe ei ole pätevää valaisemaan mitään. Tarvii yksityiskohtaisempaa. Ennen saattoi olla ”kaveria ei jätetä” meininkiä vaikkapa suurissa tehtaissa. Nyt niitä monia hallitsee kasvoton sijoittaja tms. ja jos ei ole tarpeeksi tuottoisaa niin väkeä pihalle vaan.
Moraalikatoa on yhteiskunnassa kautta linjan ja kuten olemme huomanneet, niin tilaisuus tekee varkaan ja sellaiset niihin pääasiassa syyllistyvät, joilla jo ennestäänkin on paljon.
Minä kyllä jotenkin ymmärrän sellaisen varastamisen, jos sen tekee joku nälkäänsä ja henkensä pitimiksi, kun kaikki muut polut on loppuun käyty.
Raharikas voi milloin vaan siirtää rahansa ulkomaille nykyään. Ihan laillisesti. Rahalla ei ole isänmaata. Työtkin voidaan siirtää kätevästi esim. Kiinaan jossa tekevät halvemmalla.
Tämähän se Eemeli juuri on sitä moraalikatoo.
…mutta moraalittomuuteen lasken senkin, kun vihervasemmisto pakottaa yrityksemme sinne kiinaan fundamentaalisella ilmastovouhotuksella.
Eurottaminen on joutunut Kiinan hyväksi, koska se on haitannut jäykkyydellään useiden, kuten esimerkiksi Suomen, kilpailukykyä niin viennissä kuin kotimarkkinatuotannossa Välimeren maissa taloudet ovat euron takia sekaisin.
Vaikka ay suostuisikin joustamaan suhdanteiden tahdissa, niin se ei vielä riittäisi, myös valuutan pitäisi joustaa.
Nyt Korkman varoittelee liian suurista palkankorotuksista. Ne heikentäisivät maamme yritysten kilpsilukykyä edelleen, eikä asiaa voisi nyt korjata devalvaatiolla entiseen malliin.
Pitäsi olla kelluva markka talouden lämpömittarina. Jos valuutan arvo laskisi, niin tulisi pidättäytyä palkankorotuksista, jos nousisi, niin silloin voitaisiin palkkoja korottaa. Ay:n lakkokenraalit eivät hyväksyisi ostovoiman heikentymistä ja lakkoilullaan huonontaisivat tilannetta entisestään.
Sigmund Freudin ohella, kuuluisin psykiatri on C.G Jung. Jungilta kysyttiin uskoiko hän Jumalaan. ”En usko, mutta tiedän”, vastasi Jung.
Itse en pidä ns. henkimaailman asioita ”henkimaailman asioina”, vaan rinnakkaistodellisuutena. Näin on ollut nuoresta pitäen.
Paul Bruntonit, Deepak Choprat, Eric von Dänicenit ym. ovat mulle tuttua kauraa.
Wayne W. Dyear?
Wayne W Dyer ei tähän sakkiin kuulu.
Eikö?
Noita asioita ei löydy lukemalla itsensä ulkopuolella olevista teoksista. Pitää olla herkkyttä miettiä asioita toisin omakohtaisesti ja luovasti henkisyyden kannalta. Liian raskaat, savessa kiinni olevat saappaat juuttuvat.
Kun kiinnostus herää on syytä tonkia alan teoksia tai löytää sellaisia piirejä, jotka eivät heti kättelyssä juutu olevaan.
Kriittinen korkeakoulu edistää kriittistä ajattelua. Steinerilaisuus luovaa ajattelua.
Ihminen tarvitsee m y ö s annoksen estetiikkaa, romantiikkaa ja runollisia metsäpolkuja. Muuten sielu näivettyy.
Puhuin aiemmin Paul Bruntonista, Wayne W. Dyerista ja muista. Kaikki he minulle tuttuja. Oli myös venäläinen nainen, parantaja, nimi ei jäänyt mieleen. Hyvin kaunis. Hän kertoi kultaisesta kaupungista. Myöhemmin kävin siellä kirkkaassa unessa. Jos sitä yrittäisi kuvata sanoilla, siellä oli kaikkeus ja täyteys.
Kirjailija Dostojevskilla oli kaatumatauti. Hän kertoo: ”Tunnen kun kohtaus on tulossa. Vähän ennen kuin kohtaus alkaa, näen toiseen maailmaan. Sitä maailmaa on vaikea kuvailla. Kun täällä kaksi kertaa kaksi on neljä, siellä kaksi kertaa kaksi on kolme.
Elämä on sen verran kaoottista, että kritiikki on monasti paikallaan. Samoin myös kritiikin kritiikki.
Yhteiskuntatieteissä kriittisellä teorialla tarkoitetaan Frankfurtissa ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntynyttä uusmarxilaista teoriasuuntausta. Sen keskeisiä edeltäjiä ovat Hegel ja Marx. Suuntaus tunnetaan myös Frankfurtin koulukunnan nimellä. – Wikipedia.