Li Andersson tietää, mistä puhuu

On vaikea lisätä mitään sellaista tekstiä, mistä ei tunne riittävästi, mutta voi ymmärtää. Kannattaa lukea ajatuksella.

Tärkein syy pisan pitkään laskevin tuloksiin ja syihin on perheiden eriarvoistumisen lisääntyminen ja pahoinvointi ja sen seurauksena lukemisen osaamisen romahdus. Sen mukana romahtavat oppimistulokset- ja KAIKKI !

Li Andersson vastaa opettajille: koulu ei ole kriisissä – ”Suurin ongelma on oppilaan perhe­taustan aiempaa voimakkaampi vaikutus”

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008232655.html

51 vastausta artikkeliin “Li Andersson tietää, mistä puhuu”

  1. Opetukseen kannattaa satsata sillä se poistaa eriarvoisuutta ja tuo tyyöelämälle osaajia.

    1. Varmasti on näin periaatteessa kuin monessa muussakin hyvässä asiassa. Kysymys on että missä on raja kuinka paljon satsata ja huomiota sille mistä satsattu raha on pois.

  2. Liin juttuihin en ota kantaa mutta yhdeksi pisa tulosten tippumisen syyksi epäilen viihteellistä mediaa. Pelaaminen, tiktokit, youtubeet jne vievät koululaisten ajan ja vähentävät kykyä keskittyä.

    Kiinasta ei juuri hyvää kuulu mutta nyt ovat rajoittamassa lasten pelaamista, ovat ymmärtäneet liian pelaamisen negatiiviset vaikutukset.

    Liistä vielä että yleensä hän tekee hyviä ehdotuksia, niitä on helppo ladella. Ihan samanlaisia kuin osaisin itse tehdä, ongelmaksi nousee vain että mistä rahat yhdeksään hyvään ja kymmeneen kauniiseen.
    Tuoreen YLEn gallupin mukaan Vasemmistoliitto on menossa alaspäin, voisiko tulla siitä että liian lupailemisen sanomaa ei pidetä uskottavana.

    1. Olen samaa mieltä siitä, että kaiken maailman härpäkkeet naamassa ja korvissa kiinni oleva realitymaailma estävät keskittymisen niin hitaaseen toimintaa kuten lukemiseen, käsin kirjoittamiseen ja ihmisen perustoimintoihin, jopa luonnon havainnointiin aistein ympäristössä.

      Gallupilla ja kannatuksella ei mielestäni ole mitään tekemistä tämän kanssa. Mutta sillä on, että kaikilla pitää olla edellytykset päästä saman arvoiseen lähtötilanteeseen koulutuksessa. Muu sitten ratkeaa jatkossa.

      Tämä on rahallisesti ja taloudellisesti erittäin kannattava investointi. Ongelma on se, etteivät pörssifirmat ja osakkeenomistajat näe heti ja nyt lompakossaan tulosta. Rahaa on, kunhan sitä hiukan tasataan. Se on taas politiikkaa kuka sitä kannattaakin.

      Tässä lisää yksi näkemys ja ongelma terävästi kirjoitettuna. Onkohan Iltasanomat ryhdistäytymässä ?

      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008231719.html

  3. Juuri tulleen uutisen mukaann Kiinassa on rajoitettu nuorten ja lasten pelaamista. Nyt se on rajattu kolmeen tuntiin ja sekin vielä viikonloppuisin. Pitääkö ottaa malla sieltä.

      1. Anteeksi Myllymatti, hiukan luin huolimattomasti edellisen kommenttisi.

  4. Andersson kertoo, että peruskoulussa on ongelmia.Pahimpia virheitä ovat olleet koulutukseen tehdyt leikkaukset. Peruskoulun puolella on pulaa ressursseista, hän toteaa.

    Opettajien työmäärä on kasvanut kaiken sälän lisääntyessä heidän tehtäväkentässään. Hallinnon ja jopa siivouksen työtehtäviä on sälytetty opettajien kontolle.

    Ongelmia peruskoulussa siis riittää ja resursseja puuttuu. Siksipä jaksankin edelleen ihmetellä hallituksen tekemää koulutusuudistusta, joka on erittäin kallis ja ei korjaa olemassa olevia ongelmia eikä niiden seurauksia.

    Andersson toteaa tuossa haastattelussa, että tärkeää on laittaa oppimisen tuki kuntoon sekä se, että yhteiskunta on valmis panostamaan peruskouluun.

    Hänen mukaansa vaadittava panostus oppimisen tuen järjestelmän kuntoon saamiseksi on yli sata miljoonaa. Tämä tulee olemaan hänen mukaansa seuraavan hallituksen tärkein koulutuspoliittinen kysymys.

    Siis mitä?

    Hallitus teki juuri koulutuspoliittisen päätöksen, joka maksaa yhteiskunnalle vähintään 120 miljoonaa per vuosi. Kuntaliiton mukaan jopa nioin 180 miljoonaa joka vuosi.

    Miksi ongelman aiheuttavat syyt jätettiin korjaamatta ja loikattiin seuraavalle asteelle pelkästään ”tasa-arvon” vuoksi?

    1. Tämän ongelman pitkäaikaiset syyt eivät ole noissa tämän hetken koulutuspoilitiikan rahoissa, vaan syvemmällä, mikä selvisi kyllä kirjoituksesta.

      1. En sanonut, että ongelman syyt olisivat toisen asteen koulutusuudistukseen käytetyt rahat.

        Ihmettelen vaan sitä että ongelmia ei nyt lähdetty korjaamaan, vaan siirrettiin korjausten teko pitkälle tulevaisuuteen. Rajalliset taloudelliset resurssit kohdennettiin mielestäni täysin väärään paikkaan.

  5. Ilman mitään poliittista painolastia olen jo pitkään pitänyt Li Anderssonia selkeäsanaisena poliitikkona; siten miten se minua kiinnostaa.
    No, taas minut leimataan vasemmistolaiseksi, ehkä. Olkoon, itse tiedän omat ajatukseni.

  6. Viimekädessä kuntapäättäjä on ollut avainasemassa. Muistan sellaisenkin kun kunta päätti säästää koulukuljetuksista ja sekin eriarvoisti. – Aika näyttää onnistuuko tulevilla isoimmilla hartioilla hoitaa luokkakoot kohtuukokoisiksi ja ajaudutaanko koulumatkojen pidennyksiin yhä laajemmin?

    1. Ennen oli kaikki paremmin – no, tuskin oli

      Luokkakoot olivat 1950-luvulla suuria, neljäkymmentäkin oppilasta.

      Jostain kumman syystä 50-luvun nuorista tuli kohtuullisen hyviä kansalaisia.

      Vielä pitkään tämän jälkeenkin ihmisten, perheiden, oli itse kannettava vastuuta – vastuuta ei voinut ulkoistaa yhteiskunnalle.

      ***************************************************************************
      https://www.ts.fi/lukijoilta/592049/Kouluelamaa+1950luvulla
      .
      6.2.2014
      .
      Ote kirjoituksesta:
      .
      Uskallan olettaa, ettei kaikki aikaisemminkaan ollut kaikilta osin täysin ”priimaa”, ainakaan nykytasoon verrattuna. Ahtautta ja tunkkaisuutta luokissa, märkiä ulkovaatteita naulakoissa, epäergonomisia pulpetteja, virikkeettömiä välituntipihoja, pelättyjä ja pidettyjä opettajia. Spartalaisella vuorotteluperiaatteella järjestäytyneitä ruokailuja ruokasaleissa, joissa runsaat vaihtoehdot ja erikoisuudet loistivat poissaolollaan.

  7. Kiinalaisilla on hyviäkin oivalluksia, tietysti. Aika pahasti vaan sekoilivat lasten saannin suhteen. Ei ole mitään tietoa ovatko tänään saaneet päätettyä syntyvien lasten lukumäärän oikeaksi suhteessa kuolleiden lukumäärään.

  8. Ehkä Lii tietää mistä puhuu. Mutta se ei välttämättä johda tietoon siitä, mitä on tekemässä sen enempää kuin muidenkaan poliitikkojen tapauksessa.
    Liin pitäisi ehkä erota köyhälistöä tekevästä hallituksesta.
    Huu nous, muttei sano.

  9. En sitä sano etteikö ministeri puhuisi asiaa, mutta jos opettajat, jotka työskentelevät päivittäin kouluissa sanovat peruskoulun romahtaneen niin en nyt sitä ministerin asian kieltämisellä ylenkatsoisi, olipa ministeri kuka tahansa.

    Toisaalta en äkkiseltään keksi ongelmaa, joka ei vasemmiston mukaan johtuisi eriarvoisuuden lisääntymisestä ja olisikin joskus kiva kuulla hieman syvällisempää analyysia siitä mitä ihan tarkalleen ottaen tällä tarkoitetaan ja mikä siihen on johtanut, puhumattakaan ratkaisumalleista, jotka hyvin suurella todenäköisyydellä olisivat tulonsiirtoja ja kiristyvää verotusta.

    Se on aivan totta, että edelliset hallitukset ovat leikanneet koulutuksesta, mutta yhtä totta on se, että jokainen hallituspuolue on näitä leikkauksia ollut tekemässä.

    Ministeri mainitsee myös ”sitovia mitoituksia oppilas- ja opiskelijahuoltoon.” ja edelleen kysyn, mistä tämä henkilöstö löydetään?

    Hallitus on kyllä ahkera luomaan sitovia mitoituksia sinne sun tänne.

    1. Peruskoulun romahtamisen syynä pidetään laajasti ja ensisijaisesti perheisiin kasautuneita ongelmia jo pitkältä ajalta. Perheiden sisäisiä ongelmia, järjestystä ja kasvatusta ei mikään viranomaisen tai hallitus voi korjata. Ja se heijastuu opettajien valtavaan paineeseen, koska he joutuvat olemaa äiti, isä ja opettaja.

  10. Andersson on joissakin asioissa oikeassa, mutta näyttää viittaavan kintaalla opettajien esittämälle kritiikille.
    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008217146.html
    Andersson ei ole opettaja eikä työskentele koulussa, joten tuollainen jossain määrin ylimielinen suhtautuminen kenttäväen kommentteihin osoittaa sitä poliittisen broilerin asennevammaa.
    Kaikkea ei voi syyttää eriarvoistumisestakaan.
    Pääosin lasten kasvatus kuuluu vanhemmille eikä kouluille.
    Opettajilta on käytånnössä viety kaikki keinot laittaa häirikkö kuriin ja siitä voi syyttää hallituksia ja poliitikkoja suoraan.
    Edellisten hallituste syyttäminen on perinteistä puoluepolitiikkaa, mutta vasurit otat itse olleet niitä päätöksiä tekemässä, joten se siitä.

      1. Voi kai olla, mutta yksi selkeä syy on vanhempien huonosti hoitama kasvatus ja vastuusta luistaminen ihan varallisuudesta ja tuloista riippumatta.
        Eivät opettajat kykene korjaamaan kotona opittuja muista piittaamatomia käyttäytymistapoja, kun vanhemmat vielä sellaiseiin puuttumisesta tulevat heti opettajan silmille.

  11. Uskoisin että juhak on oikeilla jäljillä. Aikuisia on parikymmentä vuotta ”opastettu” keskittymään itseensä, olemaan itsekkäitä ja se on mennyt överiksi. Kehityksen ilmenemismuotoja ovat lisääntynyt sinkkuus, avioeron otto kun vähänkin menee sukset ristiin. Myös valtiovalta, enimmin vasemmiston alotteista, edistää kaikenlaista laitostamista, vastuun siirtoa vanhemmilta virkamiehille kasvatuksenkin kohdalla.
    On kovin helppo selitys sälyttää syitä erilaisille lasten ja nuorten ongelmille johtuviksi yksinomaan kotiolojen materialistisista tai sivistyksellisistä eroista.

    1. Tuohon valtiovallan osuuteen ja kaikelaiseen laitostamismispyrkimyksiin on jouduttu, kun aikuiset eivät välitä lastenkasvatuksesta saati aikuiset isovanhemmista, jotka makuutetaan laitoksiin pois silmistä ja vastuista perinnön kiilto silmissä.
      En liioin usko mihinkään vasemmiston enkä oikeiston pyrykimyksiin.
      Suuri syy on vaativa työelämä molemmille vanhemmille taloutensa pysymiseksi kasassa. Se on taas elintasokilpailun syy lasten kustannuksella. Bemari on tärkeämpi. Kuka siihen on syyllinen?

    2. On myös näkökulma, jossa lasten kotihoitoa pidetään sosiaalisen käyttäytymisen kehityksen kannalta huonompana kuin olla päivähoidossa. Perinteisiä kotiarvoja kannattavat voimakkaimmin kristilliset ja erityisesti vanhoilliset, jos puolueita tähän halutaan sotkea.
      Sitten kun lapsi menee kouluun hän kohtaa uuden sosiaalisen maailman ja monet ovat täysin pulassa vrt. he, jotka ovat oppineet olemaan ryhmäkerhoissa. Kiusatuksi tuleminen ja sosiaalinen epävarmuus on paha lähtökohta. Lapsen persoonalle ei sitten mitään voi, jos se vielä lisää ahdistusta.

      1. Näitä lasten tarhaamisen etuja usein toistellaan enkä väitä etteikö niitäkin olisi varsinkin jos vanhemmilta puuttuu kyky ja halua olla lastensa kanssa, harvemmin nähdään hyvää siinä että äiti ja isä kasvattavat lapsiaan vaan pikemminkin tuntuu että kotikasvatus vähitellen kriminalisoidaan

        1. En usko mihinkään kotikasvatuksen ”kriminalisointiin”, vaan nuo sosiaalisten taitojen kehittyminen kouluja ja elämää varten ovat tutkitusti kehittävämmät päiväkodeissa kuin yksin tai kaksin vanhempien hoivissa kotona.
          Myös ns. perhepäivähoitojärjestelmä, jossa yhdellä hoitajalla saa olla 4 lasta on todettu hyväksi.
          Ihmisillä on vapaus valita.
          Tämä ei ole mikään puoluepoliittinen kysymys.

  12. Näistä sosiaalisen kehittymisen tuloksista on paljon jo teini ikäisiä esimerkkejä, onkohan joku oikein tutkinut ovat huonolla tiellä olevat laitos- vaiko kotikasvatuksen hedelmiä. Itse uskon että lapsiinsa paneutuvat vanhemmat ovat eduksi ihmistaimelle.

    1. Se on se koulu ja kaverit, joka sitten edelleen nuoren ohjaa eteenpäin. Eihän vanhemmat kummassakaan tavassa mihinkään poistu.
      Mutta yhteiskunta ei kestä sitä laajaa vain kotihoitijärjestelmää toisen vanhemman, yleensä äidin ollessa kotona.

      1. Tuhansia vuosia on kestänyt. Koulu on eri juttua kuin 0 — 3 vuotiaiden osa

        1. Suomessa tällä hetkellä on n.80 % 1-6 vuotiaita ulkopuolisessa yksityisessä tai julkisessa päivähoidossa eli vajaa 300 000 lasta.
          Se tason ovat määritelleet perheiden hoidolliset tarpeet pääasiassa työelämän määrittelemistä vaateista.

          1. ”perheiden hoidolliset tarpeet pääasiassa työelämän määrittelemistä vaateista”

            Tuo on totta mutta minä puhunkin lähinnä lasten tarpeista ja parhaasta, enkä kokonaan usko että ikimuistoinen luonnonmukainen järjestys jossa vanhemmat kasvattavat lapsensa olisi tykkänään heitettävä romukoppaan että vanhemmilla olisi kivaa, mahdollisuuksia hienoon uraan ja itsensä kehittämiseen lasten häiritsemättä

            1. ”Sosialistiseen” massakasvatukseen näyttää uskovan aika moni…

    2. Minä vein tyttäreni jo yli vuoden ikäisenä yksityiselle päivähoitajalle; mahdollistui pienipalkkaisen ammattisotilaansotilaan vaimolle mahdollisuus palata työelämään. Sittemmin sama jatkui, tytär kasvoi hoitoperheen hoivissa, kunnes tuli kouluikä. Lastentarhahoitoon olimme liian ”suurituloisia”, siis yhteiskunta ei mitenkään tukenut.
      Nykyisellään yhteiskunta kuulemma kustantaa tarhapaikan, vaikka toinen vanhemmista olisi kotonakin; esim opiskellen tai jopa työttömänä työnhakijana.

  13. Luomukasvatus sopii joillekin, toisille toinen. Sosialismilla taas ei ole mitään tekemistä tämän kanssa enemmänkin idealismi tai kapitalismi, joka määrää työelämän kautta perheiden realismin toimia jopa lasten kasvatuksessa.
    Maaseudulla, jossa useampikin sukupolvi elää ”saman katon alla”, asia saa toisen näkökulman.

  14. Sinänsä nykyisin vallalla oleva ajatus siitä, että kotona hoidetut lapset eivät saa samoja sosiaalisia taitoja ja osaamista, kuin päiväkodeissa kasvatetut lapset, on kyllä sukua sosialismin periaatteille. Ylhäältä ohjataan yhteen muottiin.

    Enkä ylipäätään ymmärrä ajatusta, etta vanhempiensa kotona hoitamat lapset olisivat jotenkin kotiensa vankeja. On lukuisia tahoja, jotka järjestävät erilaista päivätoimintaa ja kerhoja. Kyllä niitä hyödyntämällä sosiaaliset taidot kehittyvät.

    1. Senhän juuri aikaisemmin sanoin, että molemmat joutuvat heti alakoulussa samaan yhteisöön olipa heidän kasvatusalustansa kumpi tahansa.
      Minusta on ala-arvoista syyttää yhteiskuntaa sosialismista, jos me tarvitsemme äitejä kotoa töihin yhteiskunnan eri palveluihin lasten kotikasvatuksen sijasta ja, jos päiväkerhotoiminta palvelee kokonaisuutta monipuolisemmin.
      Kommentoijaa raapii ilmeisesti se, että alustaja oli Li Andersson – sosialisti.

  15. Sanoit myös, että kotona kasvatetulla tulee olemaan enemmän vaikeuksia sopeutua kouluyhteisöön. Tuosta ei kuitenkaan liene olemassa tutkittua näyttöä.

    En puhunut henkilöstä mitään, vaan arvostelin jo pidemmän aikaa vallalla ollutta käsitystä siitä, että päiväkotihoito olisi parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

    Arvostelen myös sitä, että päättäjät eivät anna perheiden itse päättää siitä, mikä perheille ja heidän lapsilleen on paras vaihtoehto. Tämä on juuri sitä yhteen muottiin ajamista, jota en hyväksy. Ei ole olemassa vain yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua.

    1. Jyrkästi samaa mieltä siinä että vanhemmilla pitäisi olla oikeus itse valita lapsilleen vaihtoehto jonka parhaaksi kokevat.
      Sitä en täysin ymmärrä että työttömänä kotona oleva voi viedä lapsensa tarhaan yhteiskunnan tuella. Tämän sanon jo siksikin että lapsi itse saattaa hyvinkin haluta olla kotona vanhempansa hoidossa.

      1. Missä on sellainen laki, jossa vanhempien on pakko viedä lapsi ulkopuoliseen päivähoitoon, jos itse lapsensa voi hoitaa ?

        Täytyy muistaa, että molemmat maksavat tavallaan.

    2. Sanoin ja tarkoitin, että sosiaalisuuden oppimiseen ja kokemiseen lapsilla on paremmat edellytykset päiväkodeissa kuin yksin vanhempansa kanssa olevilla.
      Ainoa edellytys saada monipuolisemmat sosiaaliset kontaktit ja osaaminen on kotihoidossa se, jos ympärillä on paljon sisaruksia, kavereita ja muita läsnä olevia ihmisiä.

      ”En usko mihinkään kotikasvatuksen ”kriminalisointiin”, vaan nuo sosiaalisten taitojen kehittyminen kouluja ja elämää varten ovat tutkitusti kehittävämmät päiväkodeissa kuin yksin tai kaksin vanhempien hoivissa kotona.”

  16. … ja nyt tietää Ulla Appelsin mistä kaikki puhuvat ja, että vika on järjestöjohtajissa Olli Luukkanen ja poliittisissa päättäjissä ml. Li Andersson.
    Ota tästä nyt selvää.

    Jäi Appelsinilta huomamatta perheet, joilla menee niin ”kovaa”, ettei lapsia ehditä ”kasvattamaan, nuorten kännykkäsosiaalisuus ja surkea lukemis- oppimiskyky keskittymisineen, harrastukset päähuomiossa, huono-osaisuuden kasvu ja häiriökäyttäytyjät ja huumeet.

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008238187.html

    1. Jäi myös korostamatta, että niitä perheitä on niin hyvä- kuin huonotuloisissa ja ”lujaa menee” niin töissä kuin harrastuksissa, muunlaisessa puuhastelussa,kapakoissa jne. jne. ja osaksi muuten vai piittaamattomuudessa ja vastuun välttämisessä…

        1. Se on yksi merkittävin syy tilanteeseen,koska omien lasten kasvattaminen ja opettaminen tavoille lykätään muiden vastuulle.

  17. Asiaa liipaten kirjoitin pari päivää sitten Twitteriin twiitin:

    Tyttäreni, lastenhoitajana päiväkodissa:

    ”Surullista seurata kun yhä useampi vanhempi lastaan tarhaan tuodessaan ja noutaessaan tuijottaa kännykkäänsä huomiota anovan lapsensa sijasta”

    Sitä on lukenut liki 8000 twitteristiä ja tykännyt 250.

    Jos isä tai äiti näin kylmästi suhtautuu lapseensa se kyllä puolustelee tarhakasvatusta kännykkävanhempien kohdalla

    1. Hyvin tuttu ilmiö myös täällä Pyynkinkulmalla vanhemmilla, jossa on myös useita päiväkoteja ja kymmenkunta koulua lapsineen ja saattajineen. Kännykkä on kasvanut erityisesti nuorten ja nuorten vanhempien käteen kiinni ml. langaton putkiluuri korvissa. Eivät kuule lasten puhetta, ei liikenteen ääniä, ei tervehdyksiä, eikä muutakaan kuin jotain räppiä.

Vastaa käyttäjälle niilo mäkelä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *