Lööppitehtailijat pelastavat Suomen koronalta

AL:n Huovilan ”lisäpöytäkirja” tarttuu asian ytimeen, miten lööppijournalistit ”johtavat” parhain neuvoin maata ja sen hallitusta.  Suosittelen sen lukemista.

https://www.aamulehti.fi/kolumnit/art-2000007854437.html

Toinen näkökulma on se, että toimittaja nostaa omaa profiiliaan kritisoidessaan päättäjiä. Näistä yksi ”ansioituneimmista” on IL:n Kreeta Karvala. Hän ei ole ainoa, vaan erityisesti IP- lehtien kolumnistit ja erikoistoimittajat ovat lööppilehtien parhaita myyntimiehiä, lehden rahavirtojen takaajina.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e47b9a5c-2ccc-444c-a593-5f3858a24ba2

Eilen lauantain ykkösaamussa Seija Vaherkumpu yritti ottaa pääministeristä yliotteen epäonnistumalla toinen toisensa jälkeen välillä hyökkäämällä pääministerin puheen päälle toistuvasti. Marin piti pintansa ja on saanut laajasti kiitosta seikkaperäisestä kuvauksesta, missä mennään ja, millainen meidän lakiviidakkomme on johtaa maata kriisitilanteessa.

https://areena.yle.fi/1-50654896

Nämä eivät tarkoita sitä,  etteikö lehdistö ole edelleen kolmas valtionmahti mutta, mikä lehdistö ja media ? Mikä on riippumaton ? Ei kovinkaan moni. Ehkä puoluetaustansa piilottaneet maakuntalehdet ( kokoomus ja kepu ) ovat parhaita siltä kannalta katsottuina sekä SK ja HS ja YLE .

 

9 vastausta artikkeliin “Lööppitehtailijat pelastavat Suomen koronalta”

  1. Marin ei ole ollut erityisen osaava kriisin hoidossa. Se ei tee hänestä pahaa ihmistä, eikä millään muotoa surkeinta päättäjää ikinä, mutta hänen kritisoimisensa ei ole pyhää sotaa, vaan tervettä kritiikkiä jota ilman demokratia ei toimi.

  2. Marin on aika seikkaperäisesti moneen kertaan todennut ettei hallitus voi ohittaa lakeja! Lakeja ei ole tähän tilanteeseen. Hallitus toivoo varsin ponnekkaasti ja sitä sekoittaa sitten parhaan kykynsämukaan eri tahot.Nykytilanteessa kunnan pitää tehdä aloite aville…?

  3. Juttuni pointti ei ollut niinkään itse hallitus tai pääministeri, vaan se, miten eri mediat löytävät otsikoita kilpaillen siitä negaation kautta sekä sortuvat omaan egoonsa julkisuuden peilin kautta. Se ei ole uutta, että valtaosa uutisista ovat negatiivisuuden kautta tapahtuvia nostoja.

    Mutta nämä ko. tapaukset ja toimittajat, ovat vain murusia siitä, mitä umpisivistyneet ja tietoviisaat ex- revolverihaastattelijat olivat pari-kolme vuosikymmentä sitten, Arto Tuominen, Hannu Karpo, Leif Salmen ja Hannu Taanila. Viimeisimpiä huipputoimittajista on Hannu Lehtilä.
    Harva haastateltava pääsi kumoamaan haastattelijan esityön ja tiedot.
    He ansaitsivat kunnioituksen ammattilaisina huolimatta siitä, että kaksi olivat kovia oikeistolaisia ja toiset kovia vasureita tai juuri siksi.
    Kutenkin annetaan arvoa kouralliselle nykypolveakin lähinnä A-Studiosta ja A-Talkista Sirkkanen ja Damström. Ja Hesarin politiikan toimituksesta muutama. IP- lehdistä ei kukaan.

    Nykyhallituksessa sekä Marin että Saarikko ovat kovia paloja toimittajille perehtyneisyytensä vuoksi sekä luontaisen julkisuushallinnan osaamisen kautta. Saarikko lisäksi on ollut toimittaja. Kiuru hallitsee asiat perin pohjin, mutta väsyttää toimittajatkin pitkillä pilkun nuss…aan.

    Huovila kiteytti asian niin kuin se on.

  4. Saarijkko on ”kova pala” lähinnä siksi että poliitikolle valitettavan tyypilliseen tapaan vastaa muuhun kuin mistä kysytään. Tarvittaisiin toimittajia jotka paitsi osaavat kysyä oleellisia asioita myös toistavat kysymyksensä sen jälkeen kun poliitikko on puhunut viisi minuuttia tangomarkkinoista vastaamatta kysymykseen.

    1. Toimittaja nähdään huonona, jos ei osaa kysyä kuulijaa miellyttävää tai askarruttavaa kysymystä ja haastateltava vastaa ”väärin”.
      Toimittajaa pidetään myös huonona, jos ei saa haatateltavaa ”kiikkiin” olipa asian todenperäisyys mitä tahansa.

        1. Vastaus ei miellytä kaikkia, siksi vastaus on huono tai sitten haastateltava vastaa niin ettei vastaanottaja ymmärrä.
          Harvoin haastateltava ei vastaa haastattelijan kysymykseen.

  5. Joitakin viikkoja sitten toimittaja Jaakko Loikkanen kysyi omassa puheenjohtajatentissään pääministeri Sanna Marinilta kolme kertaa saman kysymyksen koskien kuntien saamaa koronatukea. Tukea, jossa oli kuntien kuluihin ja tulonmenetyksiin verrattuna miljardi ekstraa.

    Kolme kertaa Marin vastasi asian vierestä haluten olla ymmärtämättä kysymystä.

Kommentoi