Luonnon monimuotoisuuden kutistuminen syy koronan leviämiseen ihmisiin ?

Onko niin, että luonnosta sukupuuttoon kuolleet, hävinneet tai maan alle kätkeytyneet eliöt, eläimet, kasvit ekosysteemissä ovat olleet puskuri ja suodatin koronan ja ihmisten välillä ?

Eli ne ovat eturintamassa olleet ottamassa aikaisemmin vastaan koronan kaltaisia hyökkäyksiä ihmisiä vastaan ja tuhonneet viruksien hyökkäykset nyt heikointa lenkkiä, myös entistä vastustuskyvyttömämpää, luonnosta erkaantunutta ihmistä vastaan ?

Esitän kysymyksen pohdittavaksi ?

https://wwf.fi/uhat/luonnon-monimuotoisuuden-koyhtyminen/

Entä talouden kasvun merkitys ?

https://yle.fi/uutiset/3-11340115

17 vastausta artikkeliin “Luonnon monimuotoisuuden kutistuminen syy koronan leviämiseen ihmisiin ?”

  1. Toisaalta voidaan aivan yhtä hyvin kysyä onko koronavirus yksi esimerkki luonnon monimuotoisuudesta?

    Lajeja, eliöitä jne.jne. on ollut ja mennyt jo kauan ennen kuin ihmisestä on ollut merkkiäkään ja kuka tietää onko ihminenkään lajina ikuinen, todennäköisesti ei.

    1. Lajeja on ollut valtavasti varmasti ikiajoista, mutta hyvin todistetusti niitä kiihtyvällä tahdilla on hävinnyt ihmisen käden töiden kautta eli teollisen vallankumouksen aikana 200 vuoden aikana.
      Virukset ovat varmasti myös luonnon oma ”tuote” ja olleet aina ja, ne vat olleet erilaisia eri luonnon tilanteisiin muuntuvia tasapainottajia. Mutta ne eivät häviä, vaan muuntuvat.
      Eli kysymys kuuluu; onko virus hyvä vai paha ?

      1. Se, että onko virus hyvä vai paha riippuu paljon siitä millaisesta näkökulmasta asiaa tarkastelee, mutta jos sitä katsoo ainoastaan luonnon monimuotoisuden kannalta, jonka suurin vihollinen on ihminen ja ennen kaikkea väestöräjähdys niin virus joka pyyhkäisi vaikkapa puolet väestöstä pois, olisi luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvä.

        Julmaa ”Linkolaisuutta”, mutta yksinkertaistettuna ikävän totta.

  2. Ehkä on paras pysytellä visusti erossa viidakon eläimistä yms. ja olla edes menemättä viidakkoon ainakaan elukoita jahtaamaan.

  3. Lajeja on kadonnut massiiviset määrät ennen ihmistä eikä ihmisen aikana ole kadonnut sen enempää, joten lienee turha syyttää ihmistä ihan kaikesta.

  4. Juttu on silleen että ihminen kuvittelee olevansa luomakunnan kruunu ja ylin kaikista. Luonto välillä sitten ojentaa meitä ihmisiä ja näyttää kuka täällä telluksella oikeasti määrää.

  5. Sitten, jos pannaan asia ihan päälaelleen; onko virus niin pirullinen, että se tarttuukin harvemmin eläimiin, mutta helposti vastustuskyvyttömiin ihmisiin.
    Eli se onkin ottanut tavoitteekseen harventaa enemmänkin ihmisiä kuin eläimiä, koska eläin on tärkeämpi luonnolle kuin tuhovimmainen ihminen.

    1. Kun menet maapallolta yhteen suuntaan äärettömän matkan, mitä sen takana on…

  6. Asia on lievästi sanoen monisyinen ja monimutkainen. Ihminen on osa luontoa ja ravintoketjun huipulla. Ihmisen on myös pakko elääkseen hyödyntää luontoa. Ylen luontodokumentissa ”Suomen ikimetsät” (josta on täälläkin poristu) 21.12. tulleessa dokkarissa sanotaan ”suomalaista suoluontoa on tuhottu harvinaisella antaumuksella” ja ”Hienoja suokohteita on menetetty mittaamattomat määrät”.
    Tuskin kukaan tuhoaa suota, metsää tai muutakaan omaisuuttaan tuhoamisen ilosta (siitähän joutuisi myös edesvastuuseen). Eikö olisi rehellisempää sanoa, että suomalaista suoluontoa on hyödynnetty niin ja niin paljon. Sitä on hyödynnetty peltoviljelyyn, turvetuotantoon, metsänkasvatusmielessä, jne. Lisäksi netistä löytyy jokseenkin tarkat määrät paljonko suota on Suomessa hyödynnetty.

    Varmaan on tehty myös selviä virheitä. Varsinkin täällä Lapissa, missä on paljon Metsähallituksen maita ja metsiä. Mutta virheiden kauttahan maanviljelyskin on kehittynyt. Näin minulle sanoi alueellemme tullut nuori metsänhoitaja, joka vaikutti lupsakalta mieheltä ja jolle (olin silloin minäkin nuori) moitin Metsähallituksen laajamittaisia suo-ojituksia ja metsämaaston syväaurauksia, kun satuttiin yhteiselle nuotiolle. Mieleni teki sanoa, että jos maanviljelyksessä olisi tehty yhtä karkeita virheitä, ihminen olisi kuollut nälkään. Jätin kuitenkin sanomatta, koska leipä lähti Metsähallitukselta ja muutenkin, koska tapani ei ole, noin yleensä, ajatella ääneen.

    Tämä oli silloin, kun päivisin panin puuta nurin Metsähallituksen leivissä, iltaisin luin Pentti Linkolaa, luin ja nyökyttelin.
    Huomasin kyllä että miehellä oli aika hurjat puheet, mutta aattelin että se on hänellä jokin tehokeino, ei se oikeasti sellaista tarkoita, että pitäisi tappaa tuotantojohtajia ja räjäyttää konemasiinoita ilmaan.
    Kun huomasin, että mies on täysin tosissaan, lakkasin nyökyttelemästä ja tarkensin lukusihtiä.
    Mietin: En ole pasifisti enkä militantti, mutta kylmä totuus lienee se, että jos väkivalta ja ihmisten likvidoiminen olisi ratkaisi johonkin ongelmaan, tämä tellus olisi jo paratiisi. On ihmiskunnan historia sen verran verinen. Lisäksi kehityksen pyörää ei voi pysäyttää muut kuin äiti luonto itse.
    Jälkeenpäin olen listannut Linkolan ekofasistiksi ja fanaatikoksi. semmottia.

  7. Kirjailija August Strinberg on sanonut, että liioiteltu eläinrakkaus on vain naamioitua ihmisvihaa.

    En tiedä. Meillä ihmisillä on tapana olla eri mieltä asioista.
    Natsi-Saksassa luonnon – ja eläinsuojelu oli kovassa kurssissa. Hitler, Himmler ja monet johtavat natsit olivat kasvisyöjiä eettisistä syistä ja vakaumuksellisia luonnonsuojelijoita. Sen sijaan mm. juutalaisten likvidoiminen ei tuottanut heille ongelmia. Sehän oli ehtaa sosiaalidarwinismia, joka jyllää tänäkin päivänä joskin ei sillä tavalla kuin Hitlerin Saksassa.

    Olin lapsena eläinrakas niin kuin lapset yleensäkin. Siihen aikaan lähes joka talossa täällä päin, oli omiksi tarpeiksi lehmiä, lampaita, hevonen tai pari, lisäksi otettiin kesäksi sika tai kaksi.
    En ollut vielä koulussa, kun yhtenä iltana ovesta astui kokolias hattupäinen mies, joka toivotti römeällä äänellä iltaa. Se oli Mäki-Vilkko naapurikylästä Kaukosesta. Hän oli kulanssi, osti lehmiä, vasikoita, ja silleen. Arvasin millä asialla mies on ja vinestin saman tien navettaan ja pistin oven säppiin. Päätin että minun vassuani et vie! Äitini on kertonut jälkeenpäin, että heillä oli työmaa maanitella minut avaamaan ovi ”Ei Vilkko ole vasikoita eikä muitakaan eläimiä vailla, se on nyt muilla asioilla”. Itse en muista tästä tapauksesta kuin sen, että painelin navettaan suojellakseni nimikkovasikkaani ja panin oven säppiin.

    Siihen aikaan myös lapset tulivat näkemään elämän raadollisuuden, kun tuttu eläin katosi navetasta ja tuli myöhemmin ruokapöytään. Kyllä se nieletytti mutta lopulta nälkä teki tehtävänsä.
    Nykyään ”likainen työ” on ulkoistettu muille ja näemme vain lopputuotteen kauniisti pakattuna kaupan hyllyllä.

    Summa summarum: intiaanien mukaan eläimet ovat veljiämme ja entiseen aikaan intiaanit ”pyhittivät” kauriin tai puhvelin ennen sen kaatamista ruoaksi.

    Entä tuo Strinbergin lohkaisu ”Liioiteltu eläinrakkaus on vain naamioitua ihmisvihaa”. Enpä tiedä, en lähtisi yleistämään. Joskus kyllä tulee mieleen että mihin vedetään raja? Pitääkö rakastaa sääskiä ja muita verenimijöitä, rottia, päätäitä jne.

  8. Trumppa on osoitus luonnon monimuotoisuudesta. Kaipa tuo itsekin ymmärtää sen ja käy tekemässä talletuksen geenipankkiin.

  9. Eräs 1800-luvulla vanhassa lännessä vaikuttanut intiaanipäällikkö sanoi: ”Valkoinen mies on hullu. Hän sanoo ettei eläimellä ole sielua. Kuitenkin, joka kerta kun katson hevoseni silmiin, näen sen sielun.”

    Eräs toinen niinikään 1800-luvulla vaikuttanut intiaani (nimeä en nyt muista) oleskeli jonkin aikaa valkoisten parissa ja pani merkille:” Valkoisilla on kasvoillaan vaaniva ilme. He haluavat aina jotakin.”

    Kuuluisa intiaanipäällikkö Istuva Härkä oli puolisen vuotta William Codyn eli Buffalo Billin sirkuksen mukana: hänen tarvitsi vain ratsastaa kerran pari areenan ympäri. Myös mestariampuja Annie Oakley kuului silloin Codyn sirkukseen. Istuva Härkä sanoi häntä ”pikku varmakädeksi”.
    Istuva Härkä näki sirkuksen mukana Amerikkaa pitkin ja poikin. Hän lopetti esiintymisensä sirkuksessa silkkaa kyllästymistään. Toiset intiaanit olivat uteliaita kuulemaan mitä Istuva Härkä oli sirkuksen mukana nähnyt. Päällikkö vastasi: ”Valkoinen mies osaa valmistaa kaikkea, mutta hän ei osaa jakaa.”
    Tarkemmin sanottuna (muistaakseni) Istuva Härkä ei ollut päällikkö vaan poppamies, jolla oli monesti enemmän valtaa heimon keskuudessa kuin varsinaisella päälliköllä.
    Jk. Istuva Härkä oli osallisena kenraali Custerin ja joukkonsa verilöylyyn Mustilla Kukkuloilla, mutta ei itse osallistunut taisteluun.

  10. Hiukan laajeni asia. Mutta, sitä ei kukaan ole pystynyt kumoamaan, mikä Linkolan aukoton luontofilosofia on rajuudessaan.
    Siinä viruksetkin löytävät paikkansa ja selityksen.

  11. Kyllähän Linkola aikoinaan on paljon avannut ihmisten silmiä luonnon ja luomakunnan hyväksi, kunnia siitä hänelle.

    Luontoympyrä on kuitenkin iso ja ihminen on väleen pieni. Saksassa puretaan tuulivoimaloita, Suomessa niitä pykätään ”joka niemeen, notkoon ja saarelmaan”. Pitääkö jokaisen maan tehdä energiateollisuudessa samat virheet kuin mistä on jo esimerkkejä muista maista? Ilmeisesti.

    Saksan hiilidioksidipäästöt eivät ole vähentyneet lähes 30 000 tuulivoimalasta huolimatta, sähkön hinta on Euroopan korkein. Saksan 27 000 tuulivoimalaa tappavat vuosittain, yli 200 000 lepakkoa, 1200 miljardia hyönteistä, tästä voi päätellä lepakoita pyydystävien petolintujen suuren vähentymisen, ketju on pitkä ja lohduton.

    Myös tuulivoimaloiden infraäänien ihmisille ja eläimille aiheuttamat todennäköiset terveyshaitat huomioon ottaen tuulivoima ei ole missään mielessä hyvä energiatuotantomuoto. Siis siinä muodossa kuin Suomessakin siihen satsataan.
    Jotakin muuta pitäisi kehittää, koska energiaa tarvitaan.
    Olisiko moduuliydinvoimalat hyvä ratkaisu? Ehkä.

    ”Tuulivoiman hyötysuhde on olematon, se silpoo linnut, rumentaa maisemat, aiheuttaa ihmisille ja kotieläimille terveyshaittoja, lopulta ongelmajäte.” Tällainen tekstiviesti oli toista kuukautta sitten Lapin Kansan mielipidesivulla. Vaikka asia on siinä ehkä kärjistetty, kyllä siinä perää on.

Kommentoi