Ratikalla on väljä matkustaa

Tampereella on vallalla ajatus, että suuri on kaunista. Tämä tuli jälleen tänään mieleeni, kun luin Aamulehdestä uutista ratikan liikennöinnistä.

Aamulehti tiesi kertoa, että Tampereen joukkoliikenteessä tehtiin ratikan ensimmäisen liikennöintikuukauden aikana 2,69 miljoonaa matkaa. Vastaavana aikana viime vuonna tehtiin 2,31 miljoonaa matkaa. Ratikan ensimmäisen kuukauden aikana matkoja on tehty 16% enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Tuosta voi päästä käsitykseen, että ratikka olisi tuonut tuon lisäyksen joukkoliikennemääriin. Ei siis esim. se, että koronarajoituksia on helpotettu,  etätöitä on vähennetty ja että yleensäkin liikkuminen on vapaampaa. Ei, ei, ratikka on syy lisääntyneisiin matkustajamääriin.

Kun sitten noita Aamulehden ilmoittamia lukuja hieman pyörittelee, niin aika karu totuus sieltä paljastuu.

Ratikalla matkusti elokuussa runsaat 530 000 matkustajaa. Lähtöjä oli yhteensä 11 458. Yhden ratikan suurin kapasiteetti on 264 matkustajaa.

Kun noilla luvuilla, matkustajamääräksi otin 535 000, laskee, niin saa seuraavat tunnusluvut aikaiseksi.  Matkustajia per lähtö keskimäärin 47 kpl, Tällöin yksittäisen ratikan keskimääräiseksi käyttöasteeksi tule 17,7%.

Huomion arvoista on se, että nuo luvut ovat keskimääräisiä. Parina aamun ja iltapäivän työmatka-ajan tunteina matkustajia on toki enemmän, mutta suurin osa ajasta ajetaan korkeintaan tuolla käyttöasteella tai huomattavasti matalammalla. Varsinkin linjalla 1, Sorin aukio – Tays – Sorin aukio.

Yllä olevan perusteella tuntuu vähän hullulta, eikä niin vähänkään, että molemmilla linjoilla suhaa ratikka noin seitsemän minuutin välein suuntaansa. Koko päivän. Se aiheuttaa melkoista vilskettä esim. ongelmalliseen Sammonaukion risteykseen, joka on koko ajan tukossa, joilloin muu liikenne seisoo valoissa antaen etuajo-oikeutetun ratikan mennä.

Pidentämällä hieman vuorovälejä hiljaisena aikana saataisiin liikenne sujumaan paremmin koko kaupungissa ja varsinkin tuossa ongelmaristeyksessä. Lisäksi käyttömenoissa saataisiin säästöä.

Toinen huomion arvoinen seikka on se, että kolmivaunuiset ratikat olivat melkoinen alkuinvestointi. Vaunujen runsas määrä aiheuttaa myös suuremmat ylläpito- ja käyttökustannukset. Kaksivaunuisillakin olisi pärjätty.

Onhan se toki hyvä, että varaudutaan tulevaa varten, mutta olisiko kuitenkin visionääreille  käynyt niin, että Tampere -nimisen ”metropolin” kasvuvauhtia hieman suunnitelmissa yliarvioitiin.

Se tässä vain on ikävää, että nämä ylisuuret investoinnit joutuu aina artisti maksamaan.

No eipä ole uutta Tampereella.

21 vastausta artikkeliin “Ratikalla on väljä matkustaa”

  1. Onhan se laiskaa ollut – mutta poikkeusajat, uusi juttu, opettelua, hienosäätöä.

    Oli Hämpin Parkkikin aluksi tosi hiljainen mutta vähitellen siitä tuli kovin suosittu.

    Annetaan vuoden mennä. Katsotaan sitten.

  2. Mitä sitten ? Ratikka on ja on vasta alkumetreillään koronoiden ollessa vielä.päällä etätöineen. Eli mitä sitten, pannanko raiteet rullalle ja palattan persujen ihannemalliin, ei tehdä mitään ? Johan oli takapajulan avaus kerrakseen.

    1. Persujen ihannemalliin?
      Ei persumulkkuilija siitä mitään tiedä, mutta mulkkuilee vaan.

    2. On niitä raitsikkaverkkoja ennenkin purettu.
      .
      ( ja alettu rakentaa uudelleen.)

      1950 -luvun lopulla Sydney purki raitiovaunuverkostonsa, joka oli aikoinaan yksi maailman suurimmista.

      .
      ***************************************************************************
      https://www.theguardian.com/australia-news/2019/jul/28/erased-from-history-how-sydney-destroyed-its-trams-for-love-of-the-car
      ,
      In the late 1950s Sydney ripped up its tram network, once one of the largest in the world. Nearly 1,000 trams – some only a few years old – were rolled to the workshops in the city’s eastern suburbs and stripped of anything that could be sold, before being unceremoniously tipped on their sides, doused with sump oil and set ablaze.
      .
      Now the trams are returning, as the city painfully rebuilds a tiny part of its old system.

  3. Mielenkiintoista infoa ja perusteltuja esityksiä mahdollisesti paremman kokonaistoimivuuden kannalta.

  4. Kun asun muutaman sadan metrin päässä kiskoliikenteestä, aamuisin, keskipäivällä ja työpäivän päättymisliikenteessä penkkit ovat hyvin miehitettyinä. Erityisesti n:o 3 Pyynikintori-Hervanta.
    N:o 1 Sori-tays tilaa on reilusti.
    Olen matkustanut ja upeaa ja helppoa menoa maksuvaihtoehtoineen kaikille.
    Ei kannata ronkkia taas, ettei se mun ovelleni tule.

  5. Aina sitä jaksaa toivoa, että Karjalainen pystyisi asialliseen kommentointiin, mutta turha on toive.

    Totta kai alku on aina opettelua, mutta voisihan sitä ajatella niinkin, että uutuuden viehätys on saanut matkustajia liikkeelle.

    En esittänyt, että kiskot pitäisi rullata kasaan. Mitä ehdotin oli vuorovälien pidentäminen hiljaiseen aikaan. Mitä kummastelin, oli tämän hetken ylikapasiteetti.

    Onko ratikka niin pyhä lehmä, että siihen ei saa koskea? Ei kommentoida muuta kuin ylistäen. Eikö ratikan kohdalla saa pohtia mahdollisia säästökohteita?

    Ihan vaan vinkkinä Karjalaiselle. Et ole ainoa henkilö, joka kulkee silmät auki kaupungilla.

    1. Eiköhän asia ole täysin asiantuntijoiden tiedossa ja käsissä, koska seurantaa tehdään jatkuvasti reittien äärellä ja koko liikennemäärien laskenta on tehostettu säädettään jatkuvasti.
      Liian nopeita amatööriarvioita.

  6. Aina pitää huomata että meillä Tampereella vastustetaan ihan kaikke joka on uutta nyt ratikkakin saa osansa vaikka hyvä jutu onkin
    Katsotaanparin vuoden päästä asiaa kaikki kehuu sitä kuten tekivät mm Tampere talosta aikanaan
    Muttei nuot haukkumiset tule kun pikkuporukalta eikä ne kanna mihinkään
    Nopee ei tuo ratikka vielä ole ja hankala sille on mennä ja tulla kotiinkaan sama mäki on edessä
    Mutta kunhan säädöt on kohdillaan on varmaan parempi kun vanha systemi kuskien märää en osaa sanoa mutta varmaan vähemmän kun nysse aikaan
    Terv tepivaari

    1. Paremmuudesta tuskin tulee mitään ja isoin osa tamperelaisista saa vain maksajan osan ilman vastiketta maksulle.

  7. No tuli muuta virhe mutta varmaan saa selvän asiasta terv tepivaari

  8. Jos se, että pohtii asioita eri näkökulmista on automaattisesti jonkun mielestä vastustamista niin olkoon niin.

    Joillekin nuo veroeurot ovat merkityksettömiä. Niitä voi syytää turuille ja toreille sumeilematta. Itse olen tarkan talouden kannalla.

    1. Miten nuo veroeurot tuohon liittyvät ? Investointiinko vielä ? Oletko itse matkustanut ratikalla ja minne- kerro kokemuksistasi.

      Projekti on ollut todella suuri ja kaikin puolin menestyksellinen investointikustannuksineen. Julkinen liikenne ei ole liikeyritys, jonka pitää tuoda voittoa. Tässä tapauksessa se on vielä paljon muuta – suuri kaupunkikehitys- ja rakennuskaavoitusprojekti uusine alueineen reitin varrelle.

  9. No enpä sanonut puolesta en vastaan ratikan suhteen ja kaikilla on asiaan liittyvänä oma mielipiteensä
    Ja kun en itse voi vaikuttaa esim kunta veroihin enkä niillä saa yhtään mitään katuvalaisu on jonka saan mutta enpä kuljeskele pimeän aikaan missään
    Samaa voi sanoa valtionkin verojen suhteen
    Maksan niitä kumpaakin melkoisen paljon saamatta niillä mitään itse menkööt sitten muille terv tepivaari

  10. Veroeurot liittyvät asiaan ainakin siten, että joukkoliikennettä joudutaan subventoimaan verovaroilla. Tässä kohtaa kuvioon tulee se, että toimintaa on syytä kehittää mahdollisimman taloudelliseksi. Rahaa ei pidä tuhlata kuljettamalla tyhjiä penkkejä.

    Projekti on toidellakin paljon muuta kuin vain liikenneprojekti. Kenties se on ennen kaikkea tuota muuta.

    Se on maanjalostusprojekti, se on vanhojen kiinteistöjen arvonnousuprojekti ja se on isolle osalle kaupunkilaisia myös joukkoliikenneyhteyksien heikennysprojekti.

    Toki se on hyvä ja sujuva niille kaupunkilaisille, jotka asuvat aivan radan varressa, mutta heikennys isolle osalle.

    Ja kiitos kysymästä. En ole matkustanut ratikkalla, siis Tampereella. Muualla kylläkin. En koe tarvetta matkustaa pelkän matkustamisen vuoksi.

    1. Mun maksamat verot voi käyttää vaikka ratikkaan kun en itse saa niillä yhtään mitään terv tepivaari

    2. Onnistunein asumispaikan valintamme Helsigissä oli vain ratikkareitin varrelta. Muita oli vain Vantaa ja sekin kilometrin päässä pääradasta, joten juna oli hyvä.
      Henkiöautollakin kuljin keskustaan, mutta se vaati oveluutta.
      Muutama päivä sitten liikuimme bussilla kehä 3:lla ip. Oli kuin olisimme tulleet Meksikon slummeihin.
      Tampereen ratikka näyttää kyntensä muutaman vuoden päästä, kun reitit ovat kunnossa ja ihmiset ottaneet sen omakseen muine nyssereitteineen.

  11. 10 vuoden päästä raiteet puretaan ja sakki ajelee sähköpyörillä 🤪🤹👍

Vastaa käyttäjälle Juha U Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *