10 vastausta artikkeliin “Herkkutatteja.”

  1. Itse en suppiksia ole löytänyt vasta kun myöhään syksyllä ja sama juttu torvisienten kanssa. Tatit ovat tosiaan maukkaita.

  2. Keräsin tuosta parinsadan metrin päästä kymmenkunta erinomaista, jotka heti paistoin sipulin kanssa. Mausteena hunajaa ja curryä ripaus.
    Samalta paikalta taas vähän isompi satsi ylempää rinteestä.

  3. En tunnista herkkutattia jotenka jää metsään mun puolelta ja suppiksia löytää silloin kun on jo hieman pakksta
    Kanttarellit löytää tiensä mun mahaan siinäpä mun sieni tuntemukseni onkin ja syynä että lähhes kaikki sienet pitää ryöpätä harvoja voi kaata pannulle sipulien joukkoon
    Onhan niitä varmaan muitakin mutta jos en tunnista en ota no punasen kärpäsienen ja valkoisen kärpäs sienen kyllä tunnistan muttenpa edes koske nitä samoin kaikki seitikit en tunnsta niitä saa jäädä metsään terv tepivaari

  4. Herkkutatti on oikeata tattien aatelia. Herkkutattia voi syödä aivan raakanakin, tattisiivujen päälle ripaus suolaa, oliiviöljyä, yrttejä ja balsamico viinietikkaa.
    Oivallista tulee kun tattisiivuja paistaa öljytyllä pannulla, siksi kunnes vesi on irronnut, sitten vesi pois ja voita pannulle freesattujen sipulirenkaiden kanssa ja kun voi on sulanut ja hieman ruskistunut; syömään. Monelle ei aivan heti tule mieleen, että herkkutatti on hieno sieni myöskin savustettavaksi. Siihen muodostuu hieno aromi. Paras valmistustapa mielestäni on kuivaaminen, meillä lähes kaikki sienet kuivataan ja purkitetaan. Kuivaaminen on suosituin tapa Italiassa ja Venäjällä.
    Missään tapauksessa herkkutattia ei saa ryöpätä, eikä keittää. Keitettäessä tatit muuttuvat limaisiksi, kuin etanoiksi.
    Herkkutatti sisältää runsaasti proteiineja, hiilihydraatteja, B1, B2 ja C vitamiineja.
    Tällä hetkellä alkaa olla paras herkkutattiaika mutta kausi jatkuu syksystä riippuen aina lähes lokakuulle.

  5. Kuivattujen sienien ongelma on, että nyt syön viimeisiä tatteja, suppiksia ja mustatorvisieniä jopa 3 vuoden takaa, vaikka olen niitä monipuolisesti ripotellut mausteinakin muihin kettoihin. Ja nyt tulee taas herkkutattiongelma jopa vuosille 2025 paitsi Dalla Vallelle.

  6. Ne oikeaoppisesti kuivatut (koneellinen kuivuri), säilyvät purkitettuina, valolta suojassa hamaan maailman tappiin.
    Tähän aikaan vuodesta noita herkkutatteja syön; tuoreeltaan, paistettuina ja talven tai parinkin varalle kuivattuina. Kyllä meillä tatteja kuluu, kantarelleja en oikein osaa arvostaa ja kasvatettuja herkkusieniä sienistä vähiten. Lampaankääpä tuoreena pannulle, herkullista freesattujen punasipulirenkaiden kanssa ja tietenkin voi/öljyssä paistettuna.

  7. Kanttarelli on minun minun makuni mukainen yksi ehdottomista, tuoreena ja paistettuna, ei keittona.
    Pilkottuna ja vedet haihdutettuna paistinpannulla freesattujen sipulirenkaiden kanssa voissa ja pikkuisella hunajan nökäreellä. Mausteina vähän suolaa, lisäväriksi ripaus kurkkumaa ja curryä.
    Jos haluaa leivän päälle sitä muhennostyyppisenä, kuohukermaa joukkoon.

  8. ”Makuasia sanoi Musti kun muniaan nuoli”; sitähän nämä. Minä vain pidän tattien täyteläisestä ja pähkinäisestä mausta, jota voi moninkin maustein terävöittää.

  9. Jos ei herkkutatteja halua käyttää heti, vaan ”viidestoista päivä”, eli vaikka noin parin viikon kuluessa, suosittelen seuraavaa:

    Pilko, sienet pinehköiksi palasiksi tavallasi, kuhauta paistinpannulla omat liemet esiin pienen vesitilkan kanssa. Pane palat liemineen täpötäyteen lasipurkkiin ilman pienintäkään ilmatilaa. Sulje tiiviisti.
    Säilyy hyvin virheettömänä jonkun aikaa.

  10. Tänään taas tuli saateltua kuivurin uumeniin kilo herkkutatteja toisesta kuivurista; kuivatut tatit purkkiin.
    Tilalle tulee kuivumaan purjoa.

Kommentoi