Kevätaamua.

Olihan se tänäänkin kevätaamua ja miltei uuden kuun aikaa kun Mirrin kanssa lähdimme postipolullemme. Pakkasta oli runsaat 3 astetta ja kun etupihalle tulimme; siellähän haukahteli puolen tusinan parvi kauriita, se haukahtelu on kauriin tyypillinen ja ainoakin ääntely.

Lehti haettiin Mirrin avustuksella, Mirri aamiaiselle ja minä kameran kanssa sisälle.

Siilit sitten olivatkin pitäneet melkoiset ”kokoontumisajot” yön mittaan. Kaikkiaan kolme siiliä lähes koko yön pihapiirissä.

Muuten jo toinen yö peräkkäin kun yhtään kissaa ei ilmestynyt pihapiiriin. Niin, noh, tuota Mirriä en oikein kissaksi edes miellä; oikeastaan persoona ja kaveri.

Mirri muuten ei yöaikaan liiku pihapiirissä vaan nukkuu. Saattaa siinä kahdeksan – yhdeksän välillä, tähän vuodenaikaan poiketa tarpeilleen ja mökkiinsä takaisin.

Kyllä sitä kevättä pukkaa, vappukin jo lauantaina.

8 vastausta artikkeliin “Kevätaamua.”

  1. Tuo Mirri; pentuna tuli kahden ikäihmisen hoiviin; ikään kuin ”iltapähtenä”. Vaimon määritelmän mukaan on häntänsä kietonut minun kaulani ympärille. Olkoon, ei todellakaan hassumpi olotila ole. Mirri on minulle ja vaimollekkin kuin eräänlainen adoptiolapsi.

  2. Joo huomenna on vappuaatto siitä pari viikkoa ja onkin äitien päivä terv tepivaari

  3. On kyllä ihme kisu kun vieläkin lähtee joka aamu yhteiselle reissulle. Siinä on kyllä jotain hellyttävää ja ainutlaatuista.

  4. Onhan se melkoinen persoonallisuus ja vieläpä tottelevainen, ainakin kun minä ilmaisen kantani sen kulloisiinkin toilailuihin. Vaimoakin tottelee ,,, ainakin noin suurin piirtein.

  5. Aika kovillehan se ottaa, kun on viisi astetta pakkasta. Täällä ei sentään ole yhtään lunta.

  6. Lumet meiltäkin ovat jo täysin sulaneet, osa koivuista jo täysin ruskeina ja jalavakin saattaa avata silmunsa melko pian. Kyllä sieltä se kevät tulee ja kesä.

  7. Eräänlain en kevätaamun episodikin tässä käytiin hetki sitten. Eräs siileistämme oli vieläkin retkillään pihassamme; kun laitoin auton lämpiämään, Mirri tietenkin mukana. Siilipä se vielä oli hereillä ja ruuanhakumatkmalla. Mirri kun huomasi siilin, hiipi sen taakse ja räppäsi tassullaan siilin takapuoleen. Mirri sitten istahti pyllylleen ja alkoi tutkiskella tassuaan; oli kait siilin piikit hieman tuntuneet herkkiin tassunpohjiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *