”Saaristolaisleipää”.

Vaimo sitä taas leipoi, vaikkakin saaristolaisleipä, se aito, mistään et saa. Siinä alkuperäisessä laipätaikinaan oli lisätty verta, pääasiassa hylkeenverta ja näin saatiin proteiinipitoisuus mahdollisimman korkeaksi. Vaan mistäpä tänä päivänä hylkeenverta saat?

Meillä tuo leipä leivotaan lämpimään piimään, hiiva sekaan, tummaa siirappia, mallasmäskiä, suolaa, 5dl ruis-/vehnäjauhoja ja 3dl ruisrouhetta. Paistetaan 175 asteen lämmössä 1,5 tuntia, sitten voidellaan siirappi-/kahviseoksella ja paistetaan vielä runsaat puoli tuntia.

Samanlainen leipä kuin eestiläinen mustleib ja hyvää on; parasta 2 – 3 vrk vanhana.

12 vastausta artikkeliin “”Saaristolaisleipää”.”

  1. Hieman olen skeptinen tuon ”alkuperäisen” suhteen, nimittäin taitaa kuitenkin olla, että saaristolaisleipää on aikaa monta sorttia ”alkuperäistä”. Tarkkaa tietoahan saaristolaisleivän historiasta ei taida olla.

  2. Minä taas en pane suuhuni mitään leipää, joka ei ole hapanjuuripohjaista.
    Poikkeuksena joskus joku leivonnainen-harvoin, koska niitäkin saa Tampereen Jyvä-leipomosta juureen leivottuina.

  3. kyllä se minunkin mielestäni oikeastaan se alkuperäisyys lie melko kyseenalainen.
    Toisaalta; hylkeenpyytäjät kuten monet muutkin vastaavat, liikkuvat, säilöivät leipään mahdollisimman paljon proteiinia, samalla periaatteella kuin esim erilaiset kukot, pelmenit, yms.
    Ympäri Itä-meren kyllä leivotaan tuollaista yksinkertaista mäskileipää, tuo saaristolaisleipä lienee suomalainen kauppanimike.

    1. Kalle, kauppanimikkeenä tuota saaristolaisleipää itsekin pidän.

      Onhan se niin kun puhutaan perinne ruuista tahi leivonnaisista, että eri alueilla on tehty periaatteessa samaa, mutta hieman eri säväyksin.

      1. Otetaanpa vaikka kalakukko; savolaiset omineet sen mutta tosiasiassa Koillismaalla ja Kainuussa on vuosisadat tehty kalakukkoja. Karjalaiset ovat tehneet samalla metodilla liha-, lanttu-, kala-, sekä esim nauriskukkoja.
        Sitä alkuperäistä ei kukaan voine selvittää.

  4. Tulipa se Ahvenanmaalta tai mistä hyvänsä; ihan sama.
    Tunteman i ahvenanmaalaismyyjä asuu Koskella, tosin käyttää myyntipaikallaan Ahvenanmaan lippuja.

  5. Harva on kuitenkaan ahvenanmaalla tehty saatikka oikealla reseptillä tuon hylkeen veren saa korvata ihan millä hyvänsä verellä terv tepivaari

  6. No onhan se noin mutta hyvää tulee muillakkin se oikea on possun veri olemme tehneet kairassa tuota leipää
    Saatavilla ei ollut possun verta laitoimme poron verta eikä siitä eroja huomannut mutta joskus niinkin
    Pääasia oli minulla ettei ole ruskeeta siirappia terv tepivaari

  7. Tänä aamuna sitä tuli sitten aamiaisella syötyä ja ihan voin kanssa ja tuorejuustoa päälle. Tuorejuustokin vaimon tekemää, seassa kuutioita venäläisestä valkosipuli-/hapankurkusta. tuo voi nimettiin tässä toisessa blogissa kasvisrasvaksi; voihan se niin ollakkin, paitsi, että sitten sen lehmän tulee olla myöskin kasvis.
    Voin kyllä sanoa, että tosi hyvä yhdistelmä.
    Onhan meillä leivottu tätä ”saaristolaisleipää” hapanjuureenkin, silloin korvataan sokeri omalla omenamehulla.
    Olen kyllä sitä mieltä; kun leivonnaiset tekee itse, tietää mitä syö ja saa juuri sen makuista kuin haluaa.

Vastaa käyttäjälle Kalle Pohjola Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *