Viimeisiä vietiin.

Viimeiset pikkusärkifileet artikkelikuvan mukaisesti valmistumassa kalapihveiksi; kuvassa alin kerros maustettuna suolalla ja tillillä. Särjen fileointi ruodottomaksi on sinällään helppoa kunhan hommaan pikkuisen perehtyy. Siis taas kerran, tekemällä oppii. Kaikkiaan 21 pihviä laittelin ja sitten maustumaan jääkaappiin ja sunnuntaiaamuna  kalapihvien paistoon.

Paistettujen lämpimien pihvien päälle ripottelen sitruunaa ja hieman valkosipulirouhetta.

4 vastausta artikkeliin “Viimeisiä vietiin.”

  1. Hyvältä näyttävät ja epäilemättä maistuvat mutta kyllä on särki niin ruotoinen kala että äkkiseltään tuntuisi mahdottomalta ruodottomaksi fileoida.

  2. Se pikkusärjen ruotoisuus johtuu pääosin tuosta keskiruodosta; kylkiruodot pehmiävät pikkuisella särjellä nopeasti.
    Ylipäätään, mitä nuorempi ja pienempi kala, sen maukkaampi se on.
    Vanhoihin, varsinkin petokaloihin kertyy myrkkyjä merkittävissä määrin ja mitä isompi sen myrkyllisempi.
    Niin, alle kymmensenttiset muikutkin paistan vain puhkottuna ja syön ruotoineen, siksi nopeasti jopa keskiruoto pehmenee.

  3. En ole saanut vielä kokeiltua särkikalojen umpioimista.

    Väittävätten etteivät ruodot enää häiritsisi neljä tunnin uunikäsittelyn jälkeen. (120 ^C).

  4. Neljä tuntia on hieman lyhyehkö aika. Panen purkit kylmään uuniin ja lämpö 120, parin tunnin jälkeen kun sisältö on kiehunut, alennan lämmön 100 asteeseen; saavat siinä olla nelisen tuntia ja sitten katkaisen virrat uunista. Purkit saavat olla uunissa seuraavaan aamuun ja sitten jääkaappiin.
    Painekattilalla kun teen, valmistusaika on; 120 astetta pari tuntia ja sitten kattila saa jäähtyä ja säilytys jääkaapissa.

Vastaa käyttäjälle Matti Säisä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *