Ei tarvita enää tuohivirsuja jalassa ja tuohikonttia selässä vaan nyt ”tuliasemat” sekä suojat pistetään vauhdilla maaperään, loppuu se venäläisten tuleminen…
Ei mitään sotasalaisuuksia vaan julkinen (kuva : Maavoimat)
”- Valmiusrakentamisessa yhdistyy oivallisella tavalla Puolustusvoimien valmiudelliset ja kotimaan puolustukseen liittyvät tarpeet sekä rakennusyritysten tehokkuus.
https://maavoimat.fi/-/valmiutta-rakennetaan-pohjois-suomessa
#maavoimat Kainuun prikaati – Kainuu Brigade Jääkäriprikaati – Jaeger Brigade #valmius #valmiusrakentaminen #pioneeri”
Lapiolla ei tee enää mitään, korkeintaan lähitaistelussa ryssää kupoliin…?
Noits koneitahan on yllättävissä taistelutilanteissa jo poteroissa odotmassa kuski kypärä päässään.
Kenttälapio ja lapio ovat edelleen sotilaan parhaasta päästä kavereita. Matalakin monttu voi pelastaa hengen kun ryssä pistää tykistökeskityksen alueelle.
Ukrainan sodan alussa ukrainalaiset eivät viitsineet kaivautua – ja kärsivät suuria tappioita, sitten tuli lapio mieleen.
Kyllähän se kenttälapio kuuluu olla mutta kyllä nykyään valmistuu nopeasti asemia kun on tilanne siinä vaiheessa että niitä ehditään vielä rakennella.
Onhan tuo hyvä värkki, kun aikaa on ja vasta valmistaudutaan.
Mutta entäpä tilanne, jossa Riitaoja kääntyi vänrikki Koskelan puoleen: ”Herra vänrikki. Jos keäntää, niin sattuuko kohalle?”