Hallituksen palkkamenot

Juuri Iltalehdestä luin että hallituksen palkkausmenot ovat kasvaneet kahdessa vuodessa peräti 83 prosenttia.  Johtuu siitä kun ministereille uuteen hallitukseen vuolaasti palkattiin uusia avustajia.

No eihän siinä mitään jos rahalle on saatu katetta eli hallituksen työskentely nyt on tehokkaampaa, johtanut parempiin päätöksiin. Teoriassahan mahdollisuudet parempaan ovat ilmeiset kun on osaavat apuvoimat. Pahanilkinen voisi kun ei muuta keksi väittää että sen huonompi soppa mitä useampi kokki mutta sehän olisi ministerien vähättelyä sillä heillähän se lopullinen päätösvalta on.

Vaikeahan sitä on mitata tai vaikka arvailla millaista jälkeä nykyhallitukselta olisi syntynyt jos avustajia olisi ollut yhtä vähän kuin Sipilällä oli.

Vähän sillä tämän kirjoitin että kertoisitte omia arvioitanne että olemmeko viulujen maksajina saaneet koko rahan edestä.

11 vastausta artikkeliin “Hallituksen palkkamenot”

    1. Näinhän veronmaksajina uskomme ja toivomme mutta usko ei aina ole tiedon väärti

    1. ”Sanna Marinin hallituksen suurta avustajamäärää on perusteltu Suomen EU-puheenjohtajakaudella (1.7.–31.12.2019) sekä paremmalla lainvalmistelulla.”

      Kun katseee sitä suurta munittujen lakien määrää, ei voi ainakaan työn määrällä kovin kehua.
      Suurella työllä olisi luullut lakien olevan paremmin tehtyjä…

  1. Täytyy kyllä todeta, että ei ainakaan lainvalmistelun laatu ole väkimäärää lisäämällä kohentunut. Liian paljon on korjattavaa lakiesityksissä ollut. Eli työt tehdään kahteen kertaan.

    Kun katsoo millaista väkeä hallituksen ja eri ministereiden esikuntiin on palkattu, niin eihän tuo ihmetytä. Aika paljon on ilmeisesti ”kaveripohjalta” rekrytointeja tehty.

  2. Eilen Mtv:n kymppiuutisissa politiikantutkija Johanna Vuorelma antoi tiukkaa kritiikkiä hallituksen toimille vaalien suhteen. Ei toimittu ajoissa.

    Vuorelman mukaan repertuaari niille toimille, joilla vaalit olisi pystytty toimittamaan terveysturvallisesti, on laaja, jos vain olisi jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella ryhdytty toimiin.

    Eli konstit eivät olisi loppuneet kesken turvallisten vaalien järjestämiseen, mutta kun ei vaan asian suhteen mitään tapahtunut. Samaa jahkaamista kuin aina ennekin.

    1. En halua ottaa enkä osaa ottaa kantaa yksittäisten henkilöiden palkkaan, kunhan nyt rupesinkin kirjoittamaan palkkojen summasta siitä kuinka paljon palkkoihin menee verovaroja ja onko sijoitus hyvä.

  3. ”Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää nostaa esiin lainvalmistelun laadun ja avustajakunnan suuruuden välisen yhteyden.

    – Toivon, että typerä ivailu avustajakunnan suuruudesta loppuisi. Suuret avustajakaaderit mahdollistavat lainvalmistelun korkean laadun. Ja toisaalta, jos avustajia olisi vähemmän, monet eduskunnasta pudonneista hallituspuolueiden jäsenistä olisi työttömänä, Vuorenpää irvailee.”

    https://www.verkkouutiset.fi/vuorineuvokselta-suorat-sanat-avustajakuluista-en-ollut-uskoa/#09b401d7

  4. Timo Partanen
    Ja mitä on saatu lainvalmistelussa aikaiseksi ?
    Rinteen hallituksesta lähtien lähes kaikissa lainvalmisteluissa on törmätty pää edellä seinään, kompastuttu perustuslakiin valmisteluista huolimatta, palautettu takaisin valmisteluun ja vatvottu eessuntaas.
    Ministereiden avustajakunta on vain jäävuoren huippu, kansanedustajilla on avustajia toinen mokoma lisää.
    Lisäksi ministeriöihin ja hallintoihin on palkattu poliittisia sihteereitä ja nimitetty ’poliittisesti sopivia’ henkilöitä satoihin tehtäviin ns. ’vallan vahtikoiriksi’ valvomaan puolueiden omia intressejä.
    Tyyli on suoraan entisestä DDR:stä tai entisestä Nliitosta keskitettyine hallintoineen ja ’hyvä veli’-suhmurointeineen. – Kommentti Verkkouutisten artikkeliin ”Vuorineuvokselta suorat sanat avustajakuluista: En ollut uskoa silmiäni”.

    Kun katsoo tuon avustajaleegion palkkamenoja, tarvitseeko enää ihmetellä, että hallituksen edustajat purskahtivat nauruun 25.6.2019, kun Ville Tavio (perS) kysyi milloin hallitus aikoo korjata taitetun indeksin. Kun nauruntyrske oli laantunut, Antti Rinne selosti kohteliaasti Ville Taviolle, ettei hallitus aio korjata taitettua indeksiä.
    Olkoonkin että rahat taitetun indeksin korjaamiseen otettaisiin eläkerahastoista.
    Nauroivatko hallituksen edustajat sen vuoksi, että he pitivät Taviota naiivina, kun kansanedustaja ei ymmärrä mikä taitetun indeksin perimmäinen tarkoitus on.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *