RKP

En tiedä olisiko tämä nyt tänne kirjoittamisen arvoinen juttu kun ihan yhtäkkiä rupesin ihmettelemään ruotsalaisen kansanpuolueen olemusta, eli kuinka se näyttäytyy ei RKPläiselle.

Perinteisesti jotenkin kuvittelen että RKP olisi selkeästi oikeistolaissävyinen puolue. Mutta sitten tämä notkeus millä puolue asettuu yhteisrintamaan ihan minkälaisen hallituksen kanssa. Puolustelee suureen ääneen milloin oikeistolaista, milloin vasemmistolaista menoa maassamme. Sitäkin pohdin että kun puolue on näin sopeutuvainen niin onko se hyvä vaiko huono että on niin pieni.

Ihan täysin yhdenasian liike ei RKP ruotsinkielisellä kotikylälläni ole, on jokunen poikkeus, lähinnä niin että sosialidemokraattinen aate astuu yli kielenkin.

18 vastausta artikkeliin “RKP”

  1. RKP:n joustavuus on sitä luokkaa, että kaikki käy kunhan sen saa myös ruotsiksi.

    No ehkä tuo oli hieman liioiteltua, mutta ainoastaan hieman.

  2. En osaa sanoa RKP:sta puolueena mitään mutta ruotsinkielisen asiakaspiirini kanssa hyvin tulin toimeen. Siellä Matin kotimaisemissa, Vaasan seudullakin.

  3. Tunnen Porvoon ajoita erittäin hyvin rkp:läisyyttä. Se puoli, josta suurien ruotsinkielisten sukujen omaisuuksista ja kielen tärkeydestä puhutaan on totta. Mutta ei sitä, että kieli yhdistää siitä väestörakenteellisesti yleispuolueen, jossa on kaikenkarvaista väkeä mukana hanslankarista direktoraattiin..
    Myös ihan karvalakeista, kalastajiin, maanviljelijöihin, puutarhureihin, nesteläisiin ja kädentyön tekijöihin.

  4. Minulle RKP:n luonne kiteytyi jälleen kerran ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja puheenjohtaja Anna-Maja Henrissonin toteamukseen, että RKP on valmis sellaiseen hallitukseen, joka ei puutu ruotsin kielen asemaan Suomessa.

    Varmasti RKP on paljon muutakin, mutta kielikysymys on kyllä prioriteettilistan ehdoton ykkönen.

    Ja kyllä. On hyvä, että RKP on pieni.

      1. Puolet suvustani on rantaruotsalaisia, mutta silti vastustan rasistisen kielipuolueen ideologiaa.

  5. RKP on veronkiertopuolue. Niin kauan kun saavat, vastoin VTV:n ohjeita, harjoittaa säätiöidensä ja muiden laitosten veronkiertoa, he kannattavat vaikka kansanmurhaa.

  6. Jos asenteellisesti on taipumusta olla poliittisesti ns vainoharhainen; ikää myöten se tuskin vähenee.
    Minä kun en osaa nähdä, en äärioikeistossa jos en äärivasemmistossakaan mörköjä; mielestäni molemmissa on vain ihmisiä, hyviä ja ehkä vähemmän hyviäkin.

  7. RKP on yhden asian liike.
    Kaikki paitsi etnonationalismi on turhaa.

    Uppsalan yliopiston kunniatohtori Erik Allardt on tutkinut etnistä erottautumista yleensä ja surujen suhteen lähemmin.

    Eerikki tuli johtopäätökseen, ettei eri kieli eikä eri kieli riitä etniseen erottautumiseen. Tarvitaan lisäksi kulttuurillinen erottautuminen (impivaaralaisuus).

    Toki rotupuhtaus ja vapaus kielivaikutteista ovat myös tärkeitä, mutta eivät siis riittäviä.

    RKP on noudattanut Allardtin-Taxellin paradoksia: ”Maan kaksikielisyys edellyttää yksikielisyyttä.”
    Suomeksi sanottuna: Surulapset pitää eristää suomalaislapsista kehdosta aikuisuuteen.
    Hiljattain oikeusministeri oli hurjana, kun Helsingissä oli surulapsia joutunut päiväkotiin, jossa ei ollut täydellistä surukielistä palvelua, jolloin oli ilmeinen suomalaisen kielikylvyn vaara.
    Kuulemma suruäidit vievät lapsensa pois hiekkalaatikolta, jos siihen tulee finnelapsia. Kouluissa suruilla ja finneillä on eriaikaiset välitunnit. Vielä armeijassakin surut pidetään erillään finneistä.

    Kielierottelu palvelee myös rotuerottelua ja kulttuurierottelua. Nämä kolme etnisen erottautumisen tekijää tukevat toisiaan.

    ———-

    Ilman RKP:n etnonationalismia olisi RKP turha ja sen äänestäjät voisivat äänestää muiden arvojen perusteella eri puolueita.

    Eri puolueissa on ruotsinkielisiä osastoja, jotka voivat lähettää edustajiaan Folktingetiin, joka kuitenkin on lähinnä RKP:n etnonationalistinen työkalu, joka väsää aloitteita etnolakeja varten. Arvopohja-Anan hallitus lisäsi Folktingetin vuosittaista tukea, joka on yli puoli miljoonaa euroa. Tämä tuki luullakseni sovittiin jo hallitusneuvotteluvaiheessa. RKP tuskin lähtee yhteenkään hallitukseen ilman etnopoliittisia etuja.

    ——-
    P. Lipponen palkittiin rotutohtorimitalilla ja rahalla tekemästään etnotyöstä poliittisen uransa jälkeen.

    Ahtisaari sai sivustatukea Nobelilleen RKP:n expuheenjohtaja P. Stenbeckiltä. Vastavuoroisesti Ahtisaari toimi RKP:n etnolobbarina.

    Ahtisaari totesi aivan oikein pohjoismaisessa kokouksessa, ettei RKP ole pelkkä kielipuolue. RKP on etnonationalistinen puolue. Tämän jätti Ahtisaari mainitsematta.

    Folktinget on palkinnut suotuisia henkilöitä kultamitaleillaan. Niinistökin on saanut yhden. Varmaan Halonenkin on saanut omansa. Ainakin hän on RKP:n etnonationalismia ansiokkaasti tukenut.
    Koivisto tuskin sai, koska oli sanonut, että päätös pakkoruotsista oli poliittinen, eikä se palvellut pedagogiikkaa (eli etua yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta).
    ——-

    Tämä tässä ja loput kirjeessä.

  8. En oikolukenut edellistä, koska pelkäsin kännykän systeemin kaatuvan. Näyttö alkoi käydä levottomaksi. Täytyy nollata välillä.

  9. Korjaus Erik Allardtin tekemää havaintoa koskien:

    Hän päätyi johtopäätökseen, ettei eri rotu ja eri kieli vielä riitä etniseen e erottautumiseen. Tarvitaan lisäksi kulttuurillinen erottautuminen (impivaaralaisuus).

    ——–

    Kun RKP ajaa politiikkaa, missä surukieliset erotetaan finneistä syntymästä aikuisuuteen asti kieliperustein, palvelee se toiminta myös rodullista ja kulttuurillista erottautumista.

    Tämä kaikki tukee etnonationalistisia tavoitteita.

  10. Erehtyväisten kärkipoliitikko P. Lipponen on esittänyt, että suomenruotsalaisten huono kohtelu on lisännyt suomenruotsalaisten maastamuuttoa.

    Älyä omaavana olen keksinyt syyksi sen, että RKP:n vaatimus, että lakiemme tulee tukea suomenruotsalaisten etnistä erottautumista, on omiaan löyhentämään surujen siteitä Suomeen ja myös vieraannuttamaan suruja suomalaisuudesta.

  11. Lähestymistapani pyrki olemaan enemmän analyyttinen kuin tunteellinen.

Kommentoi