Enemmän kysymyksiä, vähemmän vastauksia

Mietin pitkään, miten kuvailisin ajatuksiani kuntahallinnon kehittämiseen. Lopulta päädyin katsomaan viestintää laajemmin ja huomasin, että mediat ja päättäjien ulostulot ovat täynnä vastauksia: absoluuttisia, kaiken kokoavia ja keskustelun päättäviä. Mielestäni kysymysten ja vastausten suhde on väärä ja sitä olisi hyvä kääntää ylösalaisin.

HUOM: Tätä blogausta voi pitää vaalikampanjointina, suhtaudu siihen sellaisena.

Esimerkki 1: koulukiusaaminen

Kunnan koulussa tapahtuu paljon kiusaamista, ehkä jopa väkivaltaa. Tyypillinen vastaus on ”potkikaa kiusaaja koulusta”, ”opettajille lisää valtaa” tai ”kutsukaa poliisit paikalle”. Toki akuuttiin tilanteeseen poliisit ehkä tarvitaankin, mutta ehdotan vastausten sijaan alkuun kysymyksiä. Mitä eri osapuolten mielestä tapahtui? Mikä on polttoaine, mikä katalyytti? Mitä ajatuksia opettajilla on? Mitä tähän mennessä on tehty? Mitä seuraavaksi pitäisi tehdä?

Tärkein kysymys saattaa kuitenkin olla seuraava, ja tämä pätee aika moneen muuhunkin hallinnon alaan: millä mittareilla seuraamme, onko valittu toimi tehokas? Mielestäni tämä kysymys pitää esittää ennen toimen päättämistä. Onko se seuranta sitten kysely, vai jokin mitattava suure on oma kysymyspatterinsa, mutta seurannasta on mielekästä päättää ennen toimia. Ehkä valittu keino on hyvä, ehkä huono, ehkä siinä on hyviä ja huonoja puolia. Tärkeää on kuitenkin pitää asia pinnalla, varmistaa seurannan tapahtuvan eikä unohtaa asiaa piirongin laatikkoon.

Esimerkki 2: lääkärille ei pääse

Toistaiseksi vielä kunnille kuuluva terveydenhoito on tuttu ongelman paikka: hoitajilla on kiire, lääkäriaikaa ei saa, viestintä ei pelaa, työilmapiiri on huono. Perusvastaus on että palkataan lisää väkeä, toinen yhtä yleinen on että palkataan konsultti. Arvelen, että kysymykset veisivät pidemmälle: mitkä asiat vievät tarpeettomasti työaikaa? Mitä hoitajat ja lääkärit itse pitävät haasteina, entä potilaat? Mitä on tehty, ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi? Avustaako teknologia vai haittaako se työntekoa?

Tämä viimeinen kysymys voisi johtaa kysymyksiin potilastietojärjestelmistä, joita on esitetty aiemmin. Toinen aiemmin esitetty kysymys on tietokoneiden odotteluun, ongelmiin ja turhaan tietokonetyöhön menevän ajan määrä, joka on eri kyselyissä 20-50% terveydenhuollon ammattilaisten ajasta. On hyvä kysyä, miten paljon saataisiin paitsi ajan säästöä, myös hoidon laadun sekä työilmapiirin parannusta, jos useampi potilasjärjestelmä olisi kuin Oulussa käytetty Esko (arvosana 8,2), eikä niin kuin pk-seudulla käytetty Apotti (arvosana 5,6). Voisi myös kysyä vaikutusta työmotivaatioon, jos hoitajat ja lääkärit voisivat osallistua kehitykseen ja ongelmien korjaukseen. Maagista ratkaisua ei ole, mutta hyvillä kysymyksillä päästäisiin pitkälle.

Palataan filosofiaan

Sokrateen tarina kertoi, että viisain kreikkalaisista oli hän, joka tiesi ettei tiennyt. Haluaisin, että sanat ”en tiedä” olisivat paremmassa arvossa myös päätöksenteossa. Nuo ovat sanat, joista on hyvä aloittaa keskustelu. Aloittaa – ei lopettaa. Tuon perään voi vaikkapa todeta että pitääpä opiskella, pitääpä kysyä viisaammalta tai tiedustella että kukakohan mahtaisi olla tässä asiassa osaavampi. Jälleen hyviä kysymyksiä, joilla voi rakentaa hyvää pohjaa yhteistyön teolle.

Tiedon jano ja asioiden oivaltaminen ovat elämän suuria sisältöjä. Kivinen tie tuppaa johtamaan hyville apajille. Se toimii elämänkatsomuksessa ja ehkäpä se voisi myös avittaa julkishallinnossa? En tiedä, vaan kysyn.

22 vastausta artikkeliin “Enemmän kysymyksiä, vähemmän vastauksia”

  1. Tuohon kakkososioon on ihan pakko sanoa, että ainakin täällä maaseudulla on tapahtunut huomattava kehitys. Hoitajat sanovat päivää ja tekevät parhaansa järjestelläkseen asioita. Puhelinnumeroita on jäjestelty hiukan eri osastoille niin, että ne kaikkein kiireimmät pääsevät eri latua. Siis täysin eri ilme koko touhussa.

    1. Aivan samoja huomioita kuin Pentilläkin. Kuten jo tuossa rokoteasiassa mainitsin, vastaus puheluun tuli parin tunnin päästä sekä aika ja rokotuksen jälkeen II-rokotusaika.
      Itse TK:ssa tuli vähän sellainen olo, että hoivattiin viimeisen päälle.
      En voi valittaa, en syytellä hallitusta, …jne.

    2. Hyvä kirjoitus. Oikeasti pitäisi kysyä niiltä jotka tekevät. Mutta nyt johtajissa tuntuu olevan usein sellaisia opportunisteja jotka haluavat esittää olevansa loistavia uudistajia ja alaisten kritiikki on heille vain oman erinomaisuuden osoittamista vaikeuttava haitta joka pitää hiljentää keinolla millä hyvänsä.

  2. Ansiokas kirjoitus Kyuu. Ei ole tyhmää kysyä, jos ei tiedä. Tosiaan ongelma on, kun ei ole ennustaja miten nähdä tulevaisuuteen, mutta haitat ja hyödyt on kartoitettava tarkkaan, liian isoja riskejä vältettävä ja totta kai seurattava ja korjata virheet niin pian kuin se on mahdollista.

  3. Koulukiusaaminen:
    Vastaus ei ole vain kouluissa, vaan perheissä, osattomuudessa vs. osalla porukasta liika mammonallinen osallisuus, kasvatuksessa sekä kännykkäverkostoissa ja valitettavasti huumeissa.

    Lääkärille ei pääse:
    Vastaus on, että hyvin erilaisessa asemassa monet ovat.
    Tampereen julkisessa pääsee alta aikayksikön kahdella tavalla: Terveyspalvelujen neuvonta puhelimitse on nopea takaisinsoitoin.
    Toinen, että menee terveysaseman sairaanhoitajan hoidontarpeen luukulle. Siitä tarvittaessa lääkäri tulee heti paikalle.
    Sama hammashoidossa; parissa päivässä hammaslääkärille. Hammashoitajan rassaukseen on pitkät jonot.

    Paltaan filosofiaan, en tiedä…
    Sokrates ja antiikin filosofit tiesivät perusasiat jo tuhansia vuosia sitten, nykyfilosofit eivät ole panneet mitään paremmiksi.

    1. Tuo lääkärille pääsy ei sitten pidä paikkaansa kuin niillä, jotka saavat sen ”kunnallisen palvelun” yksityisellä terveysputiikilla.
      Sosialistisella terveysasemalla tuo ei toimi ja lekurin saa heti vain menemällä kiireellisessä tilantessa acutaan.
      Ihan yksinkertaisesti sitä lekuria ei kaikilla terkkareilla edes ole koko ajan paikalla.

          1. Ja Kämmenniemen jälkeen vieläkin vähemmän Heikki voi kertoilla Pyynikin alueesta aivan mitä vaan
            se on kuitenkin keskustaa lähellä eikä voi verrata vaikka Aitolahti – Teisko alueeseen miltään kohdilta terv tepivaari

            1. Puhuin Hatanpäästä, jonka listoilla olen, vaikka voisin olla Siperian Mehiläisessä tai Tipotiellä. En vaihtanut, vaikka osoite muuttui, koska Hatanpää toimii hyvin.

              1. No kun lukee Pyynikki se ei ole Hatanpää vois jopa pitää harhaan johtamsena
                Mutta keskustaa lähellä on Hatanpääkin ja toimiva sanotaan olevan
                En tiedä koska enpä tiedä edes omlääkäriä Hatanpäällä sen pitäisi olla onneksi ei ole ollut tarvetta terv tepivaari

  4. Mauno Koivisto uskalsi sanoa, ettei tiedä.
    Tietämättömyyttään kampitti sitten parempansa eli Väyrysen pääministeriydestä ja saman tien presidenttiydestä.

    Koska ei tiennyt, niin päätti kokeilla yhteisvaluuttaa Holkerin kanssa karmein seurauksin. Sitten kun rupesivat jotain tietämään, niin Ahon hallitus Koiviston myötävaikutuksella devalvoi markan ja päästi sen kellumaan arvellen markkinoiden tietävän markan arvon. Markkinat tiesivät arvon olevan 60% Holkerin markasta.

    Koivisto perusti diktatuurin, juntan, ”Koiviston konklaavin”, jonka tarkoituksena oli pelastaa Suomi kuiville keinoin, jotka eivät olisi saaneet yleistä hyväksyntää.
    Jotta yksityiskohdista ei tiedettäisi, on juntan paperit julistettu salaisiksi vuoteen 2025 asti, jolloin tehtäneen uusi salauspäätös.

    Äänestettiin myös neuvoa antavasti ey-liitynnästä salaten äänestäjiltä tiedon, että talouden juuri vaurioittanut yhteisvaluutta tulisi taas tekemään tuhotöitään.

    Lipponen ja Niinistö piereskelivät kilpaa talousnobelistien arvioille yhteisvaluutan toimivuudesta erilaisten kansantalouksien tapauksessa.

    Tiedon halveksunta on johtanut suhteelliseen taantumaan eurottomiin maihin verraten. Tästä ovat työttömyys ja valtion löytyminen on ollut seurauksena. Valtio on joutunut myymään omaisuuttaan, jota kautta parlamentti on menettänyt vaikutusvaltaansa.

    Köyhä Suomi on tiedon halveksimisen takia joutunut jeesaamaan vieläkin törpömpiä kansantalouksia.

      1. Miksikähän Teppana taas näyttelee vähämielistä? En ole varma, tahdonko tietää.

        1. Varsinkin nimittely on apsurdia touhua olen normaali järjellä varustettu ihminen enkä mitenkään vähä älyinen terv tepivaari

            1. En edes siihen suuntaan esitän selviä linjoja ja niitä ehdottaisin kaikille jospa mietit asiaa sekin asia selviää terv tepivaari

              1. Kyllä sää nyt vedät jotain Pölhö-Kustaan roolia. Kesäteatteria keskellä talvea.

  5. Noin yleisesti ottaen en tiedä, mutta
    toimivuus on kiinni johtamisesta ja se on sama kaikissa muodoissa
    lisäksi henkilöstön koulutus ko tehtävään ja ne resurssit.
    Johtamisessa pitäisi aina ko henkilöä valitessa testata johtamiskyky ja osaaminen – politiikka ei sovi valintatilanteeseen…

  6. Lääkäreille pääsyyn on toki useita syitä – mutta koska en ole sen alan ammattilainen, keskityn siihen kulmaan minkä tiedän. Varmasti moni muu, monen muun alan ihminen osaa kysyä monia muita kysymyksiä. Sillä se siitä sitten…

Vastaa käyttäjälle Heikki Karjalainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *