Miten on mahdollista, että kriisitilanteessa suurteollisuus tahkoaa ansiotonta arvonnusua ja voittoa meidän kuluttajien ja alihankintayritysten selkänahoista ?
Metsäteolliusuus, lannoiteteollisuus, metalliteollisuus, energiateollisuus laajasti. Ja kaupan keskusliikkeet.
Syy ollee yksinkertainen =myyntihintaa on nostettu kaikilla aloilla spekulatiivisesti, ansiottomasti yli tuotantokustannusten nopeasti ennen kulujen muuttumista.
Eli onko tämä hetken voitto, ja ”lunta tupaan huomenna” ?
Pahin on pörssisähköjärjestelmä.
Mitään analysoimatonta linkkiviidakkoa en tänne halua eri yrityksistä, vaan itse tutkituja perusteltuja kommentteja.
Jos minä olen rahoittanut osakkaana, niin tietysti osa voitosta kuuluu minun taskuuni.
Totta on, mutta se ei vastaa tuohon kysymykseen. Eli kuuluuko kriisitilanteessa ansiottomasti hankittu voitto ( esim. windfall- voitto) yksinomaan osakkeenomistajille ?
Eli, jos spekulattiivisesti, kriisin varjolla on nostettu myyntihintoja, joka toimialueella, johon ei ole perusteita ja, joihin tämä ns. kriisi liittyy. Ja, kun lisäksi kriisi ei ole taloudellisesti iskenyt mihinkään näistä yrityksistä ?
Normaalitilanteissa yritykset kilpalutilanteessa toimivat sen mukaisesti kuin silloin pitää, siihen ei kenelläkään ole mitään sanomista.
Jos tällaista ansiotonta arvonnousua ahnauden vuoksi tapahtuu on se tietysti paheksuttavaa mutta mitä sille mahtaa. Onko se pakollinen osa taloudenpitoa länsimaisessa järjestelmässä, paremmin olisi vain sosialismissa?
Jos yritys jossa yhteiskunta on enemmistönä niin sille pitäisi mahtaa mutta ei taida sekään käytännössä onnistua.
Meinasin jo etukäteen puuttua tähän mahdolliseen sosialismin pelkoon, mutta tällä ei ole sen kanssa mitään tekemistä.
Tämä koskee kaikkia palvelujen maksavia käyttäjiä ja kuluttajia, joihin on kohdistunut periaatteessa häikäilemätön porsaanreikä tehdä mitenkään itse aikaansaatua arvonnousua kriisin varjolla.
Jopa Algot Niskanen vaaransi henkensä viinatrokarina ansaitakseen kyseenalaisen taloudellisen voittonsa, siitä hänelle kunnia ja rangaistus suhteessa silloiseen oikeuskäsitykseen. Hänä pidettiin kansan silmissä jopa sankarina, mutta näitä yrityksiä ei.
Ei hintasäännöstelyä jos ei kilpailua niin tuottaja asettaa hinnan. Yhteiskunnan tärkeät toiminnot pitäisi olla hintasäännösteltyjä tai ainakin useampi kilpailija alalla.
Tämä varmaan opettaa taas kerran, mitä aikanaan tehtiin asuntomarkkinoiden tai peruselintarvikkeiden hintasäännöstelyssä.
Annetaan markkinoiden hoitaa ongelma.
Kun jonkin toiminnan katteet ja voitot nousevat, se innostaa uusiin investointeihin. Investointien lisääntyvä tuotteiden/palveluiden tarjonta johtaa hintakilpailuun, mikä pudottaa katteita ja hintoja. Kilpailun lisääntymiseen johtaneet uudet investoinnit luovat tarjontaa myös pitemmällä aikavälillä, ja siten ehkäisevät hintojen merkittävää nousua myös tulevina vuosina. Nousseet katteet houkuttelevat sijoittamaan myös tuotekehitykseen ja innovaatioihin, joilla alan toiminta voi tehostua, muuttua ympäristöystävällisemmäksi tai parantaa muuten tuottavuutta, ja siten tuottaa parempaa hyvinvointi koko yhteiskunnalle myös tulevaisuudessa.
Mikäli yhteiskunta puuttuu markkinanoihin esim. hintasäätelyn avulla, tekee se markkinoista vähemmän kiinnostavia investointikohteita. Tämän seurauksen säännellyille aloille ei synny helpolla uutta kilpailua, mikä johtaa kysynnän säilyessä jatkuvaan hintapaineeseen ja/tai tuotteiden/palveluiden saatavuusongelmiin. Parasta mitä yhteiskunta voi asiassa tehdä on suoraviivaistaa mahdollisia lupa-, kaavoitus-, yms.- prosesseja, joilla saadaan helpotettua ja nopeutettua uusia investointeja.
On hyvä muistaa, että jo tällä hetkellä yhteiskunta nappaa oman osansa noista nousseista voitoista. Ensin yhteiskunta ottaa omansa yrityksen voitoista yhteisöveron muodossa, ja mikäli yritys jakaa osinkoa omistajilleen, myös tuosta rahasta valtio ottaa osuutensa pääomaverojen muodossa.
Itsetään selvää asiaa normaalitilanteessa markkinoilla ja vähän häiriöisissäkin, mutta nyt ei ole normaali markkinatilanne.
Nyt on täysin sota-ajan tuoma erikoistilanne, joka sattuu energian kautta aiheuttamaan valtavan kuopan talouksille ja isojen ketjujen alla oleville yritysten alihankkijoille.
Mistähän yrityksistä mahtaa olla kyse vai onko tämä nyt vaan yleistä paheksuntaa siitä, että joku yritys tuottaa voittoa ?
Nyt ei liene kyse siitä, että yritykset tuottavat voittoa.
Se on normaalia ja yrityksen tehtävä.
Nyt lienee kyse siitä, että lähes järjestään yritykset ovat nostaneet hintoja siinäkin tilanteessa, että niiden kustannukset eivät merkittävästi ole nousseet.
Erityisesti tämä ilmenee sähkömarkkinoilla, missä koko sähköpörssi on totaalisesti väärin toteutettu.
Tilanne on se, mikä on, mutta tuo hintojen kustannuksiin perustumaton korotus haisee.
Juuri tästä on kysymys.
Yrityksen tehtävä on tehdä voittoa.
Valtion tehtävä on varmistaa että pelisäännöt ovat reilut.
Toisin sanoen, valtion tehtävä olisi varmistaa että se mitä voitoista maksetaan, tulee aina osin veronmaksajille verojen muodossa, eikä valu maailmalle kuten nyt.
Itsestään selvää, ei tuota osaa yritysfilosofiasta tarvitse toistaa. Mutta tähän tilanteeseen ei valtio eikä kukaan muukaan ole osannut varautua.
Tämä olemattomasta brandin arvon noususta, oikeista toimenpiteistä tai kysynnästä johtumaton kokonaisuus on kohtuuton kuluttajille ja suurelle joukolle ketjun päässä olevia tuottajia.
Joku leikkuri pitää saada aikaan.
Aihe on olut esillä PB.ssä jo pitkään (kuukauden verran?)
https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000009084621.html
25.9.2022
Kommentti: Onko siis yksinkertaisesti syynä sähkön korkeaan hintaan ikivanha hinnoitteluperiaate?
Eli kun jossakin (Saksassa) tuotetaan sähköä kalliilla lng kaasulla, niin Suomessa sähkön pitää olla kalista, vaikka tuotantokustannukset Suomessa eivät ole muuttuneet mitenkään.
*
”Nykyiset Pohjoismaiden laajuiset sähkömarkkinat on luotu parikymmentä vuotta sitten. Kun niitä sorvattiin, hinnoitteluperiaatteeksi päätettiin, että sähkön hinta määräytyy kalleimman tuotantotavan mukaan.”
Heikki, ongelma on että laki ei muutu hetkessä. Siksi on mielestäni väärä ajatus että kriisin hetkellä panikoidaan hätälakeja. Kyllä yritystoiminnan pitäisi olla reilua satoi tai paistoi.
Niin pitäisi ja, jos on niin yritysmoraalia, voisi panna ansiottomat arvonnousut vaikka henkilökunnalle, sosiaaliturvaan ja lahjoituksiin hyviin tarkoituksiin näkyvästi.
Mutta turha odottaa.
Suo siellä vetelä täällä.
Maallikkona täytyy ihmetellä miksi juuri sähkön myynti on niin vaikeaa ja säänneltyä – haiskahtaa byrokratian suojelemalta kartellilta
****
https://www.hs.fi/talous/art-2000009170167.html
1.11.2022
.
Sähkön hintakatto nousee Suomessa 10 000 euroon – energiayhtiöt varoittavat seurauksista
.
Suuret kunnalliset energiayhtiöt varoittavat, että säätösähkön hintakaton nosto voi nostaa energiayhtiöiden vakuusvaateet ensi talvena vaaralliselle tasolle.
ENERGIAYHTIÖT varoittavat, että niihin kohdistuvat vakuusvaatimukset voivat nousta ensi talvena vaarallisen suuriksi marraskuun alussa voimaan astuneen uudistuksen vuoksi.
.
Kyse on säätösähkön hintakaton nostosta, joka astuu voimaan tiistaina huolimatta siitä, että esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingrid on pyytänyt uudistuksen lykkäämistä ensi kevääseen.
.
Voimakkaasti kasvavat vakuusvaateet ovat energiayhtiöiden keskeinen huoli, kun ne varautuvat ensi talveen.
.
TIISTAISTA alkaen säätösähkön enimmäishinta nousee 5 000 eurosta 10 000 euroon megawattitunnilta. Hintakatto ei koske sähkön spot-hintaa, johon monien kuluttajienkin sähkösopimus on kytketty, vaan säätömarkkinoita, joita käytetään sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen.
.
Sinänsä byrokraattiselta kuulostava muutos tarkoittaa, että energiayhtiöiden vakuusvaateet voivat ensi talven poikkeusoloissa kasvaa merkittävästi nykyistä suuremmiksi. Tämä johtuu siitä, että säätösähkön hinta vaikuttaa niin kutsuttuihin Esett-vakuuksiin, joita energiayhtiöt maksavat kantaverkkoyhtiölle.
Näissä ”sähköuutisissa” ei ole mitään uutta ja uutisoimatonta.
Kysymymys kuuluu, mikä voisi olla tapa päästä pörssisähköstä irti tuotantokustannuksiin perustuvaan hinnoiteluun ?
”Maallikkona täytyy ihmetellä miksi juuri sähkön myynti on niin vaikeaa ja säänneltyä – haiskahtaa byrokratian suojelemalta kartellilta”
Eri sähköyhtiöiden välinen riippuvuus toistensa toimista voi olla suuri syyllinen tähän. Eli kun teoriassa jopa yhden sähkölaitoksen tuotannon hetkelliset ongelmat voisivat johtaa koko sähköverkon kaatumiseen (kulutus ylittää tuotannon), byrokratian ja sääntelyn tarkoituksena voi olla vain pyrkimys taata riittävä luottettavuus ja ennustettavuus sähköntuotannon suhteen.
Toni, toisin sanoin: vaan riippuvuus kätkeytyy sanan ”inertia” taakse, joka tarkoittaa sitä, että mikä tahansa säätövoimayhtiö voi joutua tasaamaan virran heilahteluja eri energiamuotojen välillä, jopa se, että joku säätövoimayksikkö putoaa pois tuotannosta. Se taas on kiinni kaikkien sidoksista Fingridiin, joka säätelee kokonaisuutta.
Ja edelleen hinta noudattelee näin sitä, mitkä yksiköt kullakin hetkellä tuottavat eri hintaista sähköä.
Tästä päästäisiin pois, jos koko sähköntuotannolle annettaisiin vuosikohtainen ennustettu tuotantokiintiö tuotantotavoittain ja hinta sen mukaisesti. Sillä diilillä laskutetaan asiakkaita. Tasaukset vuosittain.
Ainakin minulle varsin uutta:
”Tämä johtuu siitä, että säätösähkön hinta vaikuttaa niin kutsuttuihin Esett-vakuuksiin, joita energiayhtiöt maksavat kantaverkkoyhtiölle.”
***
Myös uutta (ainakin minulle) on , että kun hintakattoa nostetaan, niin siitä koituu haittaa energiayhtiöille.
.
”ENERGIAYHTIÖT varoittavat, että niihin kohdistuvat vakuusvaatimukset voivat nousta ensi talvena vaarallisen suuriksi marraskuun alussa voimaan astuneen uudistuksen vuoksi.”
Joo siis sähköfirmat joutuvat maksamaan tähtitieteellisiä vakuuksia tällä hetkellä, eli siis siihen menee kyllä kaikki kassa väliaikaisesti.
Voitto on suuri, mutta rahaa ei ole juurikaan.
Kohtuutonta, joka johtuu johdanaismarkkinamekanismista ennakoida mahdollinen helahteleva ylisuuri energiahinta pörssissä ja asiakkaalta laskutettava hinta jälkikäteen.
Tuo mekanismi on pakko purkaa, koska energia kuuluu yhteiskunnan perustarpeisiin eikä pörssimeklareille.
Tässä Kale Kummolan twiitti Fortumista:
”Kyllä tuo Fortumin touhu menee viimeistään nyt överiksi. Ensin se tuhlaa suomalaisten rahat Saksaan ja nyt seisottaa isoa voimalaa nostaakseen sähkön hintoja. Ei muuta kuin hallitus ja johto vaihtoon ”