Klapihommia

Niilo kirjoitti US/puheenvuoroon mukavan alustuksen, josta innostuin jatkamaan täällä.

Jatkoin omilla kokemuksillani. Olen sitä hommaa tehnyt ihan kakarasta, 10-v lähtien, aina viime vuosiin saakka kirveellä, erilaisilla klapikoneilla, traktoriruuveilla jne.. Billnäs vaan pyörimään, niin klapeja syntyy n. kuutio tunnissa.

Selvennys: lähtötilanne noin 40 cm:n pituisia koivupöllejä, tuoreita tai kuivia halosta halkaistuja. Kirves perinteinen puuvartinen ikivanha halkaisukirves. Halkaisutukkina metrin korkuinen iso tukeva pölli.

Muiden kommentit lainausmerkeissä:

”40 senttiä saattaa olla liian pitkä joihinkin tulisijoihin. Niin se on esim. pienimpään Aitokiukaseen, joka meillä on palvellut jo melkein 40 vuotta.”

40 cm:n, mitta oli vain kuvainnollinen. Entiset pöytäsirkkeliammattilaiset katkaisivat kuivaneen halkaistun halon keskeltä ja ristiin pöydällä eli neljään 25 cm pölleiksi. Nykyään ammattikoneilla saa säädettyä mitat melkein miten haluaa, klapeiksikin. Ns. pienillä kotien klapikoneilla ei tee yhtään mitään.

”Ison juuripölkyn päälle sopivan kokoinen autonrengas muutamalla ruuvilla kiinni. Halkominen renkaan sisälle on nopeaa, turvallista ja kevyttä. Fiksuimmat laittavat renkaan sisään vielä valmiiksi sopivan kantovälineen. Eikä muuten tarvi noukkia lenteleviä puita monen metrin säteeltä.
Just 2 isoa koivua ( 80 cm juuresta )portin pielistä laitettiin nurin.”

Aika kuluu juuri hankalasti halkaistavien oksaisten noukkimiseen, kun täytyy lyödä voimalla kirves molemmissa käsissä kiinni. Toisaalta taas helpommissa, kokenut billnäs-henkilö, pitää vasemmalla pöllistä kiinni loppuun saakka ja viimeinen klapi syntyy juuri sentti peukalon vierestä. Varo oksakohtaa, siitä voi terä kimmota !

Nyt ei ole pilkottavaa kuin keväisin naapurin siirtolapuutarhamökillä, mutta kieroja, kovia , vanhoja omenapuun käkkyröitä. Nuo aikaisemman klapikokemukset eivät päde tähän.

Aivan ihnteellista olisi saada varhaiskevään melkein jäisiä, tuoreita koivupöllejä käsittelyyn, siinä ei tarvitse kuin kirvestä näyttää.

 

 

 

8 vastausta artikkeliin “Klapihommia”

  1. Minun katkaisusirkelissäni tuo stoppari on 33cm:n kohdalla, minulle kaikkein soveltuvin klapin pituus. Halkaisukone on varustettu nelisivuisella terällä, siis halkaisee pöllin aina neljään klapiin.
    Olen ostanut/kaatanut lehtipuut karsikkoon, siinä pari kuukautta ja sitten karsin ja pätkin metrisiksi haloiksi. Elokuussa pilkon klapit ja laitan katon alle, seuraavana keväänä alkavat olla tuommoisia 15 – 20% kuivia, siis melko lähellä käyttökuivaa.

  2. Olen pilkkonut klapini minäkin monella tavalla. Joskus metrin halot traktorin ruuvilla halki ja pinoon ja myöhemmin moottorisalla klapeiksi. Sitten oli Palax sirkkeli ja ruuvi jonkun vuoden mutta nyt melkein vain moottorisaha ja halkomakives. Palaxista olen paljolti luopunut kun tulee klapit liian nopeasti. Kun on saha ja kirves riittää mieluista ulkoilma askarta pihan halkorantteella pitempään. Parikymmentä heittomottia kaudessa, takkaan, saunan kiukaaseen ja tyttären puuhellaan.
    Metsästä, omalta palstaltani minunkin polttopuuntekoni alkaa, koivua etupäässä mutta myös mäntyä ja kuusta sekaan, joskus enemmänkin kun ankara tuuli on huolehtinut kaatohommasta. Ennen oli mönkijä jolla puut kuljetin, tuli sitten pulverilumiatalvia ja oli hankittava vanha traktori, ensin avonainen takaveto. Mukavuudenhalun kasvaessa hytillinen ja nyt pojan kanssa kimpassa ikääntynyt Foortti jossa kaikki pyörät vetävät ja hytissä riittää lämpöä.

    Emäntä vähän moitiskeli harrastukseni hintaa (tuo Ford) puolustauduin kertomalla että onhan monella Harley Davidsonkin joka on paljon kalliimpi kuin traktorini, sillä sain hiljaiseksi.

    1. Noilla eri puulajeilla on ihan oma tapa saada klapeiksi käsikirveellä. Se on pitkä tarina, mutta helpommat ovat tietenkin tuoreet oksattomat lehtipuut. Pyöreä mänty taas on parasta lyödä halki ensin keskeltä. Kuusi taas kiertää reunojen kautta.
      Porvoossa oli ns. sähköinen kapikone- onneton ja hidas. Kirveelle se ei pärjännyt muussa kuin hiton oksaisissa.

  3. Heh, heh; miten tuttua. Meillä on kuljetusvälineenä tuo Polaris Ace, 570cm. Lisäksi tukkikärry + vinssi, sillä rangat tuodaan pihaan.
    Enää tällä iällä en jaksa innostua klapikuntoilusta.
    Kyllähän hommaa riittää moottorisahalla rankojen karsiminen ja pätkiminen.
    Vaimo ei ole oikein protestoinut tuota mönkijän uusintaa; sillä kun tehdään lumityöt, kuljetetaan rangat ja siirrellään kalastusvenettä.

  4. Tuolla 2000- luvun vaihteessa ostin kunnalta rankoja tien viereen, jossa ne sitten pätkin moottorisahalla ja kotona pilkoin. Joskus kaverin tarktoriruuvilla, se oli hyvä isoissa oksaisissa kuusissa.
    Ne Fergusonin halkaisukoneet isolla kivespyörällä olivat elettyä vaarallista elämää kauan sitten.
    Sitteen viime aikoina Porvoossa, kaveri toi pihaan myös edelleen vanha harmaa diesel-Ferguson voimakoneena ja isolla klapikoneella tehdyt kalpit valmiina. Hän teki sitä puoli ammatikseen.

  5. Fordilla korlkealattiaisella 6700 ajelen minäkin. Näillä ilmoilla saa ottaa puseron pois ja kääriä paidan hiat. Meilläkin on pari kolme vuotta huilannut hallissa Klapikone, kyllä ne vaan tulee polttopuut tehtyä, kun ei mihinkään ole kiire.. Tosin nyt hiukan rajoittaa leikkauksen ja muiden hoitojen seuraukset.

    Minä usei sahaan jo metsässä isommat puut pesän mittaisiksi, eli.metri kolmeen osaan. Eli niin niitä on helppo kuljetella vaikka mönkijällä.

  6. Ei onnistu kommentointi kirjautuneena vaikka rekisteröidyin uutena. Kommentoinnin alla on kyllä tieto ettäolen kommentoimassa Pirkan Blogit tilin nimissä.? Nyt ei kirjautuneena yläpalkista löydy myöskään blogin kirjoitusmahdollisuutta.

  7. Ei hätää, Niilo – vasta minä koneelle ehdin nyt ja aktivoin tunnuksesi oikeudet. Uusi rekisteröitynyt käyttäjä ei saa oikeuksia tehdä juuri mitään, jottei ole liian helppoa tehdä roskapostitunnusta.

Kommentoi