”Luotettavaa ydinvoimaa”

Ylen juttu kertoo taas kerran ydinvoiman luotettavuuden ongelmista. OL3 on pitänyt saada tuottamaan luotettavasti verkkoon tasaista energia kohta 13 vuotta, mutta ei.

Laitos on niin suuri ja vaatimukset pilkuntarkkoja, joihin se ei ole päässyt eikä pääse tulevaisuudessakaan, epäilen vahvasti.

Jos ydinvoimaa lisätään, tämä olkoon viimeinen laitos. Sen sijaan sarjatuotettavilla pienvoimaloilla on jonkin asteinen tulevaisuus.

Sanaa ”inertia” on kummasteltu. Se tarkoittaa sitä, että sähköverkon virran jännite ja teho pitää olla tasainen joka sekuntti. Kun tuulee paljon sitä syötetään verkkoon paljon ja säätövoimaa, ydin- ym. muuta lauhdevoimaa tarvitaan vähemmän eli kaikkea ”lauhdevoimaa”, vesi- ja lämpövoimalaitosvoimaa ei tarvitse olla kytkettynä. Ja, kun tuulivoima on lisäksi halpaa, se paljon syötettynä korvaa hinnaltaan kallista ydinvoimaa.

Inertia:

Mitä on inertia?

Niin, että …..

https://yle.fi/uutiset/3-12662371?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

26 vastausta artikkeliin “”Luotettavaa ydinvoimaa””

  1. Suomeen pitää hankkia 3 ydinvoimalaitosta lisää! Esim Etelä-Koreasta, ne saadaan käyttöön nopeiten.

  2. Näyttäisi siltä, että voimalat ovat autoakin huonompia keksintöjä.

    1. Tiekartta näyttää olevan pienydinvoimaloiden kautta parempiin menetelmiin auringon, tuulen sovelluksin sekä meriaaltovoimaloihin.
      Vetyyn en usko vuosikymneniin.
      Mutta tie voi olla valtavien energiasäästöjärjestelmien kautta ihan muuhunkin.

      1. Se mollikka paistaa pääosin päivällä ja tehokkaasti kesällä.
        Tuulee, kun tuulee ja välillä on koko Skandinaviakin tuuleton.
        Meriaaltovoimaloita voi rakentaa pääosin alueille, mssä vuorovesion voimakasta.
        Toistaiseksi ei tietääkseni ole kyetty rakentamaan meriaaltovoimalaa, mikä tuottaisi sähköä jäätiköissä.
        Valtavat ”energiansäästöjärjestelmät” ovat toistaiseksi kymmenien vuosien päässä olevia utopioita eivätkä lähivuosina todellakaan auta tilanteessa.
        Ihan todellisuudessa meidän on ratkaistava lähivuosien ongelmat nyt eikä odottaa utiopioiden mahdollista tulemista kymmenien vuosien päästä.

          1. Joopa joo.
            Kun on pakkanen, sitä sähköä kuluu tasan sen lämmityksen vaatima määrä ja vähän päälle.
            Katkot eivät sitä määrää vähennä, vaan vain siirtävät vain kuormitusta ajallisesti, joten ei siinä säästöjä saada.
            Toki voidaan säästää pistämällä sähkösaunat kieltoon, kaikenlaiset kylpyammeet jne.

              1. Pystyvät, ketkä pystyvät.
                Kerrotaloissa tuppaa olemaan se 24-25 astetta lämmintä eikä sitä millään saada alemmas.
                20-21 asteen vakiolämpötilaa ei viitsi enää laskea eikä maalämpöpumppua tehokkaampaa lämmitystä taida löytyä – halkolämmitystä lukuunottamatta.
                Kun vielä saunakin lämpiää puilla, on säästö aika heikkoa.

              2. Kerrostaloissa lämpösäätö on pääasiassa asukkailla patteriventiilissä ja onnistuu, jos haluaa.
                Sitten uudemmissa tai täysin saneeratuissa on keskitetty ohjaus- ja valvontayksikkö, josta pystytään säätelemään kaikkia vaikka huoneistokohtaisesti.

              3. Onnistuu tai sitten ei.
                Ehtona on se, että naapuritkin tiputtavat lämpötilaa.
                Meillä oli kerrostalossa aikanaan patterit kiinni ja silti 25 asetta, koska ympäröivissä asunnoissa pidettiin patterit ”hehkuvina”.
                Edes ikkunoiden pitäminen osin auki ei auttanut.

              4. Vanhojen kerrostalojen patteriventtiilit ja säädöt olivat mitä olivat. Saattoi olla, että iso huoneisto oli jaettu kahteen erilliseen huoneistoon, joten patterisäätö on niin ja näin.

              5. Oli ja oli.
                Meidän talossaoli asennettu uudet termostaattiventtiilit ja alunperin 22 astetta.
                Vaan ei auttanut, kun kansa väänteli ne tappiin.

  3. Noinko ovat kun he itsekkin ovat tunnustaneet että on täysin prottyyppi koko voimala
    Ja siihen ei tarvitse tehdä mitään puolustelua tuo voimala ei taida toimia koskaan terv tepivaari

  4. Heikki, kyse on koekäytöstä. Koekäyttö tehdään jotta tällaiset asiat varmistetaan.

    Tuotantokäytössä olevat katkot ovat melkoisen harvinaisia.

    1. Eivät ole harvinaisia. Pumput ja tekniikka ovat joko hyvin tehtyjä ja huolto-ohjelmat vankkoja ja etukäteen tiedossa. Mutta nyt on kulunut liian paljon aikaa ja aina joku solu pettää, yllättäen.

  5. Minä olen ollut hommissa kone-korjausosastoilla sulfiittisellutehtaalla vuosia ja niissä porukoissa haalausmiehineen, joka on vaihtanut ja korjannut kymmenien tonnien massa- ja vesipumppuja, sähkömootoreita ja vaihteita.
    Se on helpoin osa teknisesti ydinvoimaloissakin.
    Vaikein on paikallistaa vika, kun ei ole kenelläkään vielä kokemusta, mikä näissä uusissa järjestelmissä voi vian aiheuttaa.

    Tämä osa laitosta on oleellinen osa kokonaisuutta. Jos syöttövesipumppu ei toimi, ei tule vettä höyrystimeen ja generaattori ei voi toimia.
    Toiset pumppujärjestelmät liittyvät jäähdytykseen, ja niidenkin pitää toimia moitteettomasti, kun koko laitoksen on sähkötuotannosta pääosa 67 % pitää käyttää sähkömoottoreihin, jotka kylmällä vedellä lauhduttavat tuotantoprosessissa syntyneen höyrystyneen tulikuuman höyryn kylmäksi vedeksi ja pumpattavaksi mereen.

    1. Joku bulvaani täällä ihmettelee ehtimisiäni sellupuolen korjaushommiinkin.
      Vastaus on yksinkertainen: kun aloittaa kesätyöt jo 16-v, ja jatkaa opiskelujen lomassakin niinkuin inssiharjoittelijan pitääkin eli 2 vuotta alan töitä, niin siinä se.
      Se on sitten ihan eri asia mitä muuta on kerinnyt opiskelemaan ja tekemään päivätöinään. Tekevä ehtii !

  6. Toinen ongelma, joka romuttaa luuloja, on ”niin söpöt ja ihanat pienvoimalat” ja se kuva, mikä niiden helppoudesta on annettu. Ne ovat yhtä turvallisia tai turvattomia kuin suuretkin ja vaativat samat turvallisuustakeet kuin suuretkin.
    Ainoa, missä voidaan helpottaa on lupamenettelyn srandardisointi.

    HS-analyysi | Vaikka ydinvoimasta tehtäisiin kuinka söpöä, siihen ei voi suhtautua kepeästi: https://www.hs.fi/talous/art-2000009140727.html?share=a86c994e449c91686e508e13228d82af

  7. Minun tietääkseni niitä pienvoimaloita ei ole vielä sarjatuotannossa. Menee ainakin kymmenen vuotta, niinkuin sillä virolaisellakin suunnitelmalla. Kaikki ne ovat sitä alkutuotantoa ja mahhdollisuudet ovat niinkuin meidän isollakin voimalalla, jonka valmistumisesta ei ole mitään tietoa.

  8. Pienvoimaloista kun ei ole oikein vielä formaattia niin paha sanoa.

    Toistaiseksi tiedetään aika vähän, esim.
    – Turvallisuus on merkittävästi parempi, koska se ei edellytä aktiivisia elementtejä.
    – Alempi hinta perustuu massatuotantoon, ei siihen että osat sinänsä olisi halvempia/heikompia. Toissijaisesti alempi hinta perustuu optimaalisen koon etsimiseen.
    – Lainsäädäntöä ei ole ja se voi koitua jopa teknologiaa isommaksi ongelmaksi.

    Tuotekehitystä ja tutkimusta vaan, ei siitä muulla pääse. Ei toki vain pienydinvoimaloihin vaan myös energian säilömiseen sekä vetytalouteen. Siinä hyviä eväitä tulevaan.

    1. Pienydinvoimalaa puoltaa se, jos se pystytään kytkemään kaukolämpöön lähellä kaupunkeja. Muuten ei.
      Turvallisuusmääräykset pysyvät samoina kuin isoillakin.
      Jos standardisointi tuo jollekin merkille turvalisuussertifikaatin, laisäädäntö helpottuu.

Vastaa käyttäjälle Marko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *