Tästä on hyvä lähteä näilläkin palstoilla, jossa kaikki valtakunnassa on yleensä päin persettä. No, keksiikö joku vielä muuta, mitä Vesa Laitinen/ AL ei hoksannut suomalaisten kyvystä valittaa ?
Puuttuihan tuosta listasta Marinin tyttöhallitus ! Mutta, se taitaa onnistuneenkin hyvin, kun sitä ei löytynyt luettelosta. Vai tarkoittiko Laitinen, että tuo lista on juuri hallituksen syy ?
Kolumni: Suomalaisilla on riesoja vaikka muille jakaa – Kolumnit – Aamulehti
Radiosta kuulin että liki puolta suomalaisista huolestuttaa taloudellisen eriarvoisuuden kasvu. Mitenkähän se näin menee kun meillä on jonkun väittämän mukaan liki Euroopan vasemmistolaisin hallitus.
Mitähän asian korjaamiseksi pitäisi tehdä? Verojen kiristystä hyväpalkkaisille ja paljon omistaville? Vähäosaisille verohelpotuksia ja tulonsiirtojen lisäystä? Kehitettävä keinoja joilla innostetaan yrittämään ja opiskelemaan?
Ja jos ei muu auta niin asteittainen siirtyminen kohti sosialismia.
Se minua vähän tässä ärsyttää kun koetaan eriarvoisuus aina rahassa. Yhä enemmän koemme että onnen edellytys on paljon rahaa.
”Mitenkähän se näin menee kun meillä on jonkun väittämän mukaan liki Euroopan vasemmistolaisin hallitus.
Ja jos ei muu auta niin asteittainen siirtyminen kohti sosialismia.”
Matti
Tämän kaltaista äärisosialismia ei varmaan kukaan Suomessa halua enää tavoitella joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Siitä kertoo ”suomettunut Suomi”- tv- ohjelma hyvin, jossa lähes kaikki olivat tehtaankadun perseen nuolijoita.
Se, mikä liittyy rahaan, on raju eriarvoistuminen nyky-yhteiskunnassa nuoren polven osalta, joiden pysyvän työn lähtökohdat ovat surkeat. Sitten on näitä rahallisesti menestyneitä, jotka hallitsevat mediajulkisuutta ja aiheuttavat valtavaa kaunaa.
Se on totta, että kohtuulliseen elämiseen tarvitaan kohtuudella rahaa- siitä ei pääse mininkään.
Perussyyt ovat huomattavasti pidemmällä kuin nykyhallitus tai muka joku vasemmistolaisuus. Sattuneesta syystä meitä kiusaa jo kohta kolmatta vuotta maailmanlaajuinen pandemia, joka on vienyt palkkatyön pirun monelta.
Siis onko pysyvän työn lähtökohdat nyt erityisen surkeat? Eikös työttömiä ole vähemmän kuin aikoihin.
Pysyvään työhön palkataan entistä vähemmän tekijöitä. Ja osaavia on yhä vähemmän. Palveluammateissa se on pääsääntö.
Jos näin on niin voisiko hallitus tehdä jotain asialle vai pitääkö odotella oikeistohallitusta
Jonkun mielestä vissiin pitäisi koko ajan vain kehua ja hypettää loistavaa oloamme eikä epäkohtiin saisi puuttua, kun jollekin tulee sellaisesta niin paha mieli.
Eihän epäkohtien esiin tuominen niitä siis poista tai paranna vai…
Sinänsä en ymmärrä, että jonkin epäkohdan esiin tuominen tarkoittaisi kaiken olevan päin persettä.
Maailman helpoin asia on vastuuton valittaminen, jossa ennen kaikki oli paremmin, eikä ole yhtään ehdotusta, miten asiaa voisi kehittää niin, että se olisi laajalla rintamalla paremmin.
Saattaa yllättää, että joka asiassa ei tavallinen kansalainen voi esittää ratkaisua, mikä kuuluisi asiasta päättävien hoidettavaksi.
Se kaikenlaisen byrokraattisen systeemin tietäminen kun ei ole kovin helppoa tavalliselle kansalaiselle.
Kuitenkin epäkohdan tuominen esiin on seikka, minkä pitäisi johtaa siihen, että asiasta päättävät ryhtyvät selvittämään epäkohtaa ja kehittämään siihen ratkaisua.
Pitämällä turpa kuuliaisesti kiinni ei mikään epäkohta ikinä tule korjatuksi, vaikka jonkun mielestä se olisi se ainoa oikea tapa, jos ei täysin valmista ratkaisua pysty esittämään.
Vaikka maa olisi paras paikka ja se olisi onellisin maana pitää kysyä onko kansa sitä kun valittaa terv tepivaari
Koitanpa vastata vaihteeksi itse asiaan.
Onni ei ole paikka, vaan tavoite. Onnellisuus ei ole sitä että istutaan peukku ahterissa ja todetaan miten hyvin on.
Onni on mahdollisuus huomata haasteita, puhua niistä, korjata niitä.
Onni on mahdollisuus matkata eteenpäin. Päättää toisin.
Siinä mielessä olemme melko onnellinen kansa.
Hyviä pointteja. Olisipa vaan enemmän meitä jotka näemme onnen jossakin muussa kuin siinä mitä rahalla saa.
Huonoa onnettomana olemista on jos vaan istuu peukalo ahterissa tekemättä elettäkään tilanteensa parantamiseksi.
Raha, sen ansaitseminen ja säästäminen yhteisessä pussissamme on erityisesti oikeistolainen mantra.
Muut arvot tulevat, jos tulevat sen jälkeen.
Tasa-arvo ja tasapäisyys lienevät vasemmistojen mantroja.
Tasa-arvo saada samanlaiset oppimahdollisuudet varallisuudesta huolimatta ovat olleet hyvinvointiyhteiskuntamme ydin ja kulmakivi. Arvaas, miksi se on rapautumassa.
Tasapäisyys nyt menee kyllä yli hilseen, mistä tuon keksit ?
Oppimahdolisuudet kaikille sen sijaan löytävät lahjakkaat olipa köyhä tai rikas.
Ja tekijän, osaajan ja ahkeran riskinottajan pitää saada aina parempi osuus työstään kuin vetelä.
Tiedän tämän asian yrittäjänä ja yritysjohtajana erinomaisesti.
Mutta tiedän myös ahneuden tyyssijat.
Tasapäisyyden osin myönnän provosoinniksi. Eikä vaade tasapäistämiseen ole oikeiston eikä vasemmiston juttu, eikä liity rahaan, on vaan seurausta suomalaiselle tyypillisestä kateudesta.
Ihan en arvaa miksi mahdollisuus opiskella itse kullekin olisi rapautumassa.
Puheesi ahkeruuden ja riskinoton puolustamisesta lämmitti sieluani.
Opiskelun tulos, ammatinvalinta, on hankaloitunut yhteiskunnan tarpeiden nopeassa murroksessa. Ei ole mitään takeita mistään ansiotyöstä lukuun ottamatta kädentyön ammatit, terveysala ja julkiset amnmattialat kuten viranomaiset tms..
Työtä olisi vaikka kuinka paljon, mutta maksajia ei. Missä ne maksajat ovat tienpitoon, poliisiin, veropoliisiin, sairaanhoitoon, koulujen pienempiin luokkiin ja valvontaan, oppisopimuksiin ?
Pohdiskelua Matin ja Heikin keskustelun pohjalta:
– Jos rikas mies tekee rikoksia, se on rahan tuomaa valtaa.
– Jos köyhä mies tekee rikoksia, syynä on rahan puute.
– Jos rikas mies lahjoittaa, se on vain yritys esiintyä hyvänä ihmisenä.
– Jos köyhä mies lahjoittaa, se on universaalisti hienoa, kaikesta muusta riippumatta.
Ettemme sittenkin näkisi rahaa liian helppona selityksenä? Ehkä meidän ei kannattaisi jakaa ihmiskuntaa siihen jotka ovat säästeliäitä ja jotka törsäävät, niihin jotka huolehtivat paremmin rahoistaan ja jotka eivät, yms. Ihminen voi tukea tasa-arvoa, solidaarisuutta, tai toisaalta diktatuuria ja vainoja, täysin riippumatta rahapussin tilasta.
Tavoite ihanneyhteiskuntaan, ei paha !
Piruuttani laitan tähän tuoreen twiittini koulutuksen ylistyksen ja ylivertaisuuden varjopuolista:
”Olemme joutuneet sen paradoksin eteen että koulutuksesta on tullut älyn ja ajatuksen vapauden pahimpia esteitä sanoi nobelkirjailija Georg Bernard Shaw ajat sitten. Eikä kai tilanne siitä ole ainakaan parantunut”
Minulla on tapana aikaa tappaakseni ja yrityksessäni pitää vanhenevia aivoja liikkeessä kirjoitella Twitteriin kaikenlaista sekavaa ilman suurta johtoajatusta.
Jos jotain kiinnostaa nimelläni hakien niitä sieltä löytää. Paljosta ei vaille jää vaikka ei katsoisikaan.
Ensin on aina olemassa työ, jonka ihminen on luonut välttämättömyydeksi elää. Sitten jonkun pitiäisi tehdä se työ. Sitten pitää olla joku, joka siihen työhön kouluttaa. Sitten kouluttajan pitää opiskella kouluttamaan itsensä kouluttajaksi työn tekijälle.
On aika mahdoton yhtälö saada toimimaan.
Faktaa ja fiktiota tuloerojen kehittymisestä:
Taloustutkimuksen #Yle lle tekemän mittauksen mukaan suomalaisten suurin huolenaihe (41%) on tuloerojen kasvu. Se on siitä mukava huolen aihe, että Tilastokeskuksen mukaan tuloerot eivät ole kasvaneet vuosikausiin.
Taloustutkimuksen #Yle lle tekemän mittauksen mukaan suomalaisten suurin huolenaihe (41%) on tuloerojen kasvu. Se on siitä mukava huolen aihe, että Tilastokeskuksen mukaan tuloerot eivät ole kasvaneet vuosikausiin.
Tämän lainasi Pekka Ervastin Twiitistä, siinä oli myös grafiikka joka kertoo kehityksen.
Kyse lienee pelosta ja ennustuksista enemmän kuin tiedosta. Median rooli ? Tai onko sellaisia alueita, jotka ovat pinnalla jatkuvasti ?
Varmaan peloistakin kysymys. Näitä pelkoja myös poliitikot lietsovat jatkuvilla puheillaan reiluudesta ja tasa-arvosta. Tavallisella keskimääräisellä kansalaisella on taipumus luottaa painettuun sanaan, YLEeen ja oman puolueensa kellokkaiden puheisiin.
Onni on tässä ja nyt!
– Jos joku asia risoo niin positiivinen ajattelee että voisi huonomminkin olla.
Onneksi nykyhallituksemme pyrkii vähentämään eriarvoisuutta vaikka sitä on tapahtumassa kaiken aikaa esim hyvä työ saattaa mennä eikä uutta löydy.
– Onnea ei voi mitata yksin rahassa, mutta se on kuitenkin onnen avain!
Toimittajakunnan kirjoittelut ovat varsin pintapuolisia, koska heille ei anneta aikaa eikä mahdollisuuttakaan, joten pelkällä otsikkolla tässäkin luodaan mielikuva ilman todellisuutta?
”Puuttuihan tuosta listasta Marinin tyttöhallitus ! ”
Nykyäänhän ei saa tytöttää, eikä varsinkaan hallituksen jäseniä…ministereitä.
Sehän oli jo avaustekstissä !