Viime vuoden vastaamattomia kysymyksiä

Vuosi kääntyi ja mieleeni tuli kerätä asioita, joita voi pitää menneeltä vuodelta jääneinä mysteereinä. Nämä ovat asioita, jotka joko joskus selviävät tai sitten eivät. Yhtä kaikki, vettä pitää Tammerkoskessa virrata ennen sitä. Seuraavat tulivat mieleeni.

Koronatoimien läpikäynti ja tieteen asema

Tarkoitukseni ei ole syyttää ketään päättäjiä kriisin hoidosta sinänsä, mutta näin iso tapahtuma tulee taatusti saamaan paljon jälkitutkintaa. Ehkä se mitä itse eniten pohdin on tieteen asema. Aika moni vallanpitäjä ympäri maailman ja Suomessakin on osoittanut vahvaa kritiikkiä, jopa vihaa tiedettä kohtaan. Minua kiinnostaa tietää siten vastaus kahteen kysymykseen: Ensinnäkin, laiminlöikö jokin päättäjä jossain merkittävässä asiassa totaalisesti varmistetun tieteellisen näkökulman, tietoisesti? Toisekseen, tekikö tiede itsessään jotain merkittäviä virheitä toimintatavoissa, eli toimi tieteellisen metodin vastaisesti? Parhaimmillaan tästä voisi saada hyviä oppeja tulevaan.

Ketkä vaikuttivat Capitolilla?

Yhdysvaltain kongressitalon valtaus heti vuoden alussa oli melkoinen shokki. Vaikka itse valtaus lopetettiin nopeasti eikä demokraattinen prosessi kärsinyt, oli tapaus monella kauhealla tapaa vailla vertaa. Minua kiinnostaa tietää mistä kaikkialta tuli polttoainetta ja mistä katalyyttejä. Trumpin syyttäminen yksin kaikesta on naurettavaa yksinkertaistamista, vaikkei hän millään muotoa viaton olekaan. Oliko vierailla valloilla osaa? Oliko Facebookilla osaa? Ounastelen, että nämä tiedot eivät tule julki koskaan.

Kaius Niemen syyttämättä jättäminen

Jo vuosia sitten alkanut tutkinta HS:n paljastettua väitettyjä puolustussalaisuuksia sai tänä vuonna jatkoa, kun toimittajia vastaan nostettiin syytteet – mutta päätoimittaja ja toimituspäällikkö jätettiin niiden ulkopuolelle. Kuten muiden lomassa mittava SK:n analyysi aiheesta pohti, päätoimittajan sulkeminen syytteiden ulkopuolelle näissä oloissa on käytännössä mahdotonta. Miten Niemi hankki itsensä pois syytteistä? Oliko se lahjontaa, kiristystä – vai, kuten pahoin pelkään – heittikö Niemi toimittajansa bussin alle? Hänen asenne on ollut trenditermiä käyttääkseni äärimmäisen toksinen ja esiintyminen ajoin kuin psykoosin vallassa. Jatkuva valehtelu alaisille ei sekään rohkaise. Mitä ihmettä tässä tapahtui? Vastaus varmasti löytyy, mutta se tarvitsee uuden sukupolven toimittajia, jotka haluavat nähdä tapauksessa metsän puilta. Tällä hetkellä keskustelua aiheesta käydään vain jumalallisten metaforien avulla. Sekava soppa.

Bonus: saako avoimen koodin kehittäjä tukea?

Joulukuussa iski yksi vakavimmista tietoturva-aukoista pitkään aikaan, liittyen log4j-nimiseen järjestelmään. Järjestelmä on laajasti käytöissä monimutkaisissa ja noh, sanalla sanoen, laiskasti ohjelmoiduissa järjestelmissä (=enemmistö Internetiä). Se vaikutti ehkä miljardien ihmisten tietoihin, kaupasta tieteeseen, valtion viranomaisista kyläkerhoihin. Kyse oli avoimen lähdekoodin järjestelmästä ja kun vika selvisi, korjaamiseen tarvittiin vapaaehtoisia. Yksi henkilö, joka ei saanut aiheesta palkkaa tai palkkiota, pisti elämänsä aikataulun sekaisin korjatakseen yhden tietoyhteiskunnan vakavimmista ongelmista. Korjauksesta hyötyivät mm. Amazon, IBM, Atlassian, Google ja lukuisat muut miljardivoittoja tekevät firmat. He maksoivat korjauksen teosta yhteensä 0 euroa. Moni on nostanut esille kysymyksen: onko tämä oikein? Minä nostan esiin kysymyksen: opitaanko tästä mitään ja keksitäänkö reilumpi tapa kompensoida vapaaehtoisia jatkossa?

 
P.S. Ei, minua ei tänäkään vuonna kiinnosta miten käy Tiitisen listalle.

6 vastausta artikkeliin “Viime vuoden vastaamattomia kysymyksiä”

  1. Kyuu, tiedät varsin hyvin, että vapaaehtoinen ei odota palkkaa vapaaehtoistyöstä.

    Minäkin olen tehnyt vapaaehtoistyötä, enkä ole halunnut siitä palkkaa. Varsinainen palkkio tulee onnistumisesta, on saanut auttaa. Toki olen saanut erilaisia mitaleja ja muita ”palkintoja”, joskus myös kulukorvauksia – mutta en palkkaa.

  2. Minä rakastan vapaaehtoistyötä täysin siemauksin – luulen, että nautimme molemmat siitä hurjasti.

    Vaan en minäkään vapaaehtoistyötä menisi tekemään vaikkapa UPM:n tehtaalle tai Motonetin kauppaan, samalla kun muut saavat siitä palkkaa. En myöskään jättäisi yhteiskunnan jatkuvalle toiminnalle kriittisten järjestelmän ytimiä yksin vapaaehtoistyön varaan.

    Siinä tuo dilemmani ydin.

    1. Onneksi sen asian hoiti tuo vapaaehtoinen.
      Jos sen olisi hoitanut joku noista firmoista, lasku muille olisi helposti ollut massiivinen.

  3. Voi Juha, ei hätää. Kyllä ne firmat laskuttivat loppuasiakkailtaan tästä täyden summan vaikka itse saivatkin avun ilmaiseksi.

  4. Kukkulan valtaajia ohjasi rahan valta ja valtaajien pintapuolisuus ns yllytyssellaiset.
    Media yleensäkin on lähtenyt pintapuoliseen toimintaan ja asiaan paneutumatta hosuen vedellään otsikoita ja salaisuuksien esillenosto kuvastaa jo ammattitaidottomuutta. Päätoimittajan vastuusta jättäminen ei anna hyvää kuvaa.
    Koodaamisesta en ymmärrä muuta kuin monet ohjelmat jätetään vajaaksi maallikon käyttää ja käyttäjä jää vieläpä konnien armoille osaamattomuuttaan?

  5. Niilo, ohjelmia ei ”jätetä vajaaksi”, mutta ne ovat monimutkaisia laitteita joita tekevät erehtyvät ihmiset. Kyllähän perinteisessä insinöörityössä – koneissa, laitteissa, moottoreissa, yms – on myös huomattu jälkikäteen virheitä. Tietokoneohjelmat eivät tästä eroa.

    Hyvä puoli on että näiden ohjelmien virheitä etsitään ja korjataan aktiivisesti, jotta ne paikallistetaan fiksujen ihmisten toimesta ensin, eikä rikollisten. Ongelma vaan on että tuo on laajalti vapaaehtoistyötä. Jotkut yritykset, kuten esim. Google, maksavat omien ohjelmiensa virheiden löytäjille tuntuvia löytöpalkkioita. Toiset firmat eivät.

Kommentoi