Kyllä hukkamyllyt kannattavat -vaan eivät kansalaisille

https://www.hs.fi/talous/art-2000008990925.html

”Sähkön hinta hipoo ennätyksiä, taustalla tuuleton aamu ja ydinvoimalan vuosi­huolto – saunan lämmitys voi maksaa jopa 10 euroa”

Vaihteeksi yksi osoitus hukkamyllyjen järkevyydestä.

Kun ei tuule, niin ei vaan tuule ja kansalainen maksaa seuraukset.

Silloin, kun tuulee, myllyjen rakentajat tekevät tiliä ja kansalainen maksaa taas.

 

37 vastausta artikkeliin “Kyllä hukkamyllyt kannattavat -vaan eivät kansalaisille”

    1. Väärin jälleen HK.
      Myllyjen holtiton tuottovaihtelu on pysyvä ongelma ja juuri nyt ne eivät tuota, joten se siitä.
      Alan asiantuntijat toteavat niiden olevan osa ongemaa eikä yksi kirjoituspöytäuskovainen sitä kumoa.
      Kun teoreettinen kapasiteetti on n. 4000 ja tuotto 200, ovat ne todella hukkamyllyjä.
      Niiden satunnaisvaihtelun kompensoiminen maksaa messinkiä, mutta se maksatetaan muilla kuin myllyjen omistajilla – ihan yllättäen.
      Saksassakin myllyjen utopiamaassa on kansa alkanut saada niistä tarpeekseen ja niiden aiheuttamat tuottovaihteluongelmat näkyvät sielläkin ongelmina.

        1. Ydinvoimaloita on se huono puoli, että Putinin perikunta tai muut pyromaanit saattavat painostaa niiden tuhoamisella.

      1. Tuulivoimaa voidaan käyttää hyväksi energianmuunnoksessa kuten hiilidioksidin+vedyn muuntamisessa metaaniksi ja turve-energiateollisuuden käyttövoima.

        1. Tuulivoima on haitallista sattumavoimaa, joka sekoittaa sähkömarkkinat. Suomeen pitää rakentaa lisää ydinvoimaa – se tuottaa sähköä silloin kun tarvitaan.

  1. Voipa olla että roimilla korotuksilla tehdään nyt myös voittoa …

  2. Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa on otettava vastaan jokaikinen kipinä mitä saadaan syntymään. Todella hurjilta kuuluvat ennusteet mitä nyt sähkön ympärillä pyöritellään. Jos kolmin, tai kymmenkertaiset ennusteet toteutuvat, niin monet hampaat saadaan pistää naulaan. Sitä ei osata vielä edes ennustaa, mitä tapahtuu, jos sähkö kallistuu ja sen mukana kaikki muukin, niin asuminen, kuin syötäväkin.

    Juuri kuuntelen uutisia ja uskotaan valtion avustavan, mutta millä keinoilla. Valtio alkaa olla kohta köyhempi, kuin yksikään meistä. Tuntuu uskomattomalta, että kinataan jostain sähkön tuotantotavasta, kun me kärsimme ensi talvena sen puutteesta.

  3. Ps. Sähköyhtiöt pitäisi ottaa valtion haltuun, siis kansallistaa ja kirosanalla sosialisoida, eikä pelata pörssisähköillä ja kuluttajien pussilla.

  4. Huippukallis Olkiluoto tuottaa voittoa näillä korkeilla hinnoilla kun ei ole kilpailua. Kyllä me maksamme.

    1. Kilpailua ei ole sähkömarkkinoilla tarpeeksi, koska idioottimainen miljardien tuki tuulivoimalle on sekoittanut sähkömarkkinoiden toiminnan.

  5. Hullut liikenteessä…

    ”Kallista sähköä korvataan klapeilla – terveyshaitat kasvavat, jos kuumille markkinoille tuodaan heikkolaatuista puuta
    Puun pienpoltto on suurin pienhiukkasten lähde Suomessa. THL on aiemmin arvioinut sen aiheuttavan noin 200 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Kasvavan puulämmityksen terveysvaikutuksia aiotaan nyt seurata.” (YLE)

    Tietenkin voidaan lämmittää talvella tuulella ja auringolla vai???

    Hulluksi menee kun puulla ei saisi lämmitellä kun joku ”hiukkanen”

    1. ”Hulluksi menee kun puulla ei saisi lämmitellä kun joku ”hiukkanen”_”

      EUlta on tulossa uusi ”puukiuasdirektiivi”. Kiukaiden pitää täyttää EU-määräykset.

  6. Aiemmin kommentaattori Markku sanoi ”Tuulivoimaa voidaan käyttää hyväksi energianmuunnoksessa kuten hiilidioksidin+vedyn muuntamisessa metaaniksi”

    Tämä on totta – mutta ei vielä. Toistaiseksi se ei ole mielekästä eikä teknologia ole siihen valmista. Viiden-kymmenen vuoden päästä voi ollakin.

    Vaan sähköä tarvitaan myös tänään.

    1. Energianmuunnoksissa on huono hyötysuhde.

      Sen energianmuutoksen joutuu toteuttamaan käytännössä joku tehdas – yritys. Sen yrityksen tarkoituksena on tuottaa voittoa omistajiensa sijoittamalle pääomalle.

      Sen tehtaan perustaminen maksaa varmaankin ”maltaita”. Jotta se tehdas perustettaisiin, niin sen pitää näyttää kannattavalta liiketoiminnalta varsin pitkän aikaa.

      Kuka osaa ennustaa hyvin suurella todennäköisyydellä miten energiamarkkinat kehittyvät tulevaisuudessa? Kuka uskaltaa sijoittaa suuren pääoman erittäin epävarmaan bisnekseen?

      Ainakaan minä en investoisi rahaani siihen oletukseen, että saisin lähes ilmaista sähköä kyseisenlaiseen liiketoimintaan. Jos satunnaisesti on saatavissa halpaa sähköä, niin kuitenkin yrityksen kiinteät kulut juoksevat koko ajan. /Cstä.

      1. Huonoin hyötysuhde on ydinvoimalla, vain n. 30 % saadaan talteen , 70 % menee harakoille. Älytön homma ml. turvallusuusriskit ja hinta.
        Muun lauhdevoiman jäähdytyslämpö saadaan korkealämpöisenä kaukolämpöön.
        Yhtään ydinvoimalaa ei pidä enää rakentaa.

        1. ”Lauhdevoimaloissa” ei ole lämmön talteenottoa, ”vastapainevoimaloissa” on.

          Vastapainesysteemissä on pienempi lämpöputous generaattorin hyödynnettäväksi. Lämmityskäytön takia talvella on hyvä hyötysuhde, mutta huonompi kesällä, jos lämpöä ei saa kaupaksi.

          Ehkä turvallisuuden takia ei ydinvoimaloita ole kytketty lämmitysverkkoon. Lauhdelämpö menee Suomessa vesistöön, josta lämpöpumput voisivat lämpöä hyödyntää paremmalla hyötysuhteella kuin maaperästä tai luonnonmukaisesti vesistöstä.

            1. Harri karavaanarit-sivustolta pohdiskeli diesel-lämmitintä:

              ”Toivottavasti palaa myös hiilihiukkaset, eikä karstaannu. Likaisen ja huonosti (epäpuhtaasti) polttavan naapurissa on ikävä olla, eikä siitä itsekään nauti” .

      2. Huonolla hyötysuhteella ei olisi suurta merkitystä, jos tuulivoimasta on ylituotantoa joka toinen päivä.

        Tuulivoiman ylirakentaminen tuo mieleen salaliiton, jonka tarkoituksena olisi tappaa köyhät kylmään pakkaskaudella. Kokoomuksen Orponkin voisi kuvitella olevan salaliitossa mukana. Olihan Orpo innoissaan, kun Euroopan puhtainta hiilisähköä tuottavan Inkoon voimalan purkupäätös tehtiin v. 2016.

        Puolueista vain persuilla ja ristityillä oli järki tallella vastustaessaan purkupäätöstä.

    2. Jo nykytekniikalla voitaisiin pumpata vettä Pispalan uittotunnelin kautta takaisin Näsijärveen, josta se olisi hyödynnettävissä tuulen tyyntyessä.

      Tuulivoiman lisääminen edellyttäisi vesivoiman maksimointia. Tarvittavat rakenteet voitaisiin kustantaa jättimäisistä pörssihinnan vaihteluista saatavilla rahoilla.

  7. Hyvin tarkennettu, Juhani.

    Suomessakin on mielenkiintoisia yritysten alkuja, ns. vetyklusterissa. On isoja pelureita kuten Wärtsilää ja Nestettä sekä paljon pienempiä. Myös elektrolyyserien kehitystä tehdään Suomessa. Kiinnostuneet voivat kaivaa esim. Nesteen vetytalouden veturihankkeen tai Nesteen ja VTT:n efuel-projektin.

    Tämä voi olla osa tulevaisuuden ratkaisua, mutta tosiaan mikään peruste se ei ole tehdä energiapolitiikkaa huonosti tänään.

    Muita tapoja tasottaa tuulivoiman tuotantoheilahtelut ovat älykkäämpi sähköverkko sekä muutenkin vähän lisää älyä enemmän virtaa käyttäviin laitteisiin, puhuttiin sitten tehtaiden tuotantokoneista, sähkölämmityksestä tai sähköautojen latauksesta. Niihin pätee sama kulma: ensin pitää tehdä.

    1. Siinäpä se – pitää tehdä.
      Aikajänne liene sellaiset pari kymmentä vuotta ja hinta joitain miljardeja.
      Ei paljoa auta nykytilanteessa eikä lähivuosina.
      Valitettavasti siinäkin pätee se, että lasku maksatetaan asiakkailta samaan aikaan, kun myllyjen rakentajat lihottavat pankkitilejään.

  8. Älykäs pikaratkaisu on se, että ensi talvena laitan sähkölämmitteiseen huoneistoon pystyyn soputeltan nukkuessani vedottomissa olosuhteissa, kun lämpötila tulee laskemaan kympin tienoille.

    Sähkön katkominen johtanee siihen, että muuntajia mossahtelee kaikkien lämmityslaitteen toimiessa maksimiteholla sähköjen palatessa. Onko Suomessa tuhansia muuntajia varastossa, kysyn vaan.

    Tulee myös syttymään useita tulipaloja, kun keittoastioita unohtuu liesille. Palokunnat eivät kerkiä joka paikkaan.

    Vihreän kultin suunnitelma suomalaisten tappamiseksi näyttää lupaavalta. Neljästä miljoonasta finnestä pitäisi päästä eroon Linkolan tavoitteen toteutuessa.

    1. Saisinko kuitenkin yrittää lohduttaa sinua, Markku Savikivi, tässä älyä loitsivien taikureiden silinterihatussa? Jollakin lailla haluaisin palvella lohtua niin, että se myös tuntuu tavallisiin kouriin — kuitenkin samalla täyden toalettirullan mitan turvalliselta etäisyydeltä JA ekopesunesteen virkistämän päiväpeitteen neutraaloimalta kestovaipalta.
      Uskon nimittäin, että lohtu voi myös olla napakka, hyvin pedattu peti:
      https://youtu.be/nnfYpbPrpsw
      (Rajiv Surendra kertaa perinteisen sängyn petaamisen etikettiä)

      Minulle tuli kommentistasi mieleen myös tentsile: https://www.tentsile.com/collections/tree-tents.
      Eikö lämpö kuitenkin kohoa ylöspäin, kuten isoisän aivan oman saunan ylimmän lauteen korokkeeksi nostetulla sissi-pallilla? Isoisät elivät huolella: https://youtu.be/BQonuaujgKI

      Jos siis hyvissä ajoin nyt ryhtyisimme sanoista tekoihin (yritän välttää Kantilaisen kategorisen imperatiivin alentuvaa sanamuotoa), eli siis konditionaalissa: jos sinä ryhtyisit pian oman neljän tolpan sänkylaivan nikkarointiin (vrt. kerrossänky, joka ei tähän sovi), saisit varmasti omat rakennusvirheet korjattua ennen yöpakkasen uhkumista ovikolkuttimeen: https://youtu.be/2-r28Mx0quM

      Kuuran kukkaselta saa kauniin muistutuksen sitten, kun olisi aika nyplätä telttapurjeen merimiessolmut rakenteen viimeistelyksi.
      Tätä ennen sinulle jää vielä hyvin aikaa soveltaa valitsemasi lämmön lähde tai kiuas oikein pedatun pedin nukkumatason alle, jonka palovarmistat kätevästi vaikkapa StoneREX-tyyppisin Lämmöneristelevyratkaisuin. Sinulle jää myös aikaa huomioida mahdollinen savunpoisto, pelastushenkilökuntaa ajatellen (toki riippuen valitsemastasi/ preferoimastasi lämmön lähteestä).

      Projekti voisi myös olla vieroitushoitava, sillä ajatuksella, että viemäripanimomestarin porailussa painotus sittenkin metyylialkoholin jalostamisiin, niin sytytysnesteenä kuin myös jäätymisenestokäyttölle. Täysin oman valinnan myötä; kuitenkin myös hyötyjakoon naapuritalaouksille. ”Whatever works” sano Woody Allen, sano. Palovaroittimesta ääni peitoksi pakkasen ujellukseen.

      Eiköhän tämä lohtu riitä.

    2. Tuli vielä mieleen, että kyllähän aivan tavallisen 80-90cm levyisen yksöissängyn saisi korotettua edukkaasti rautakaupan putkijalkatyyppisellä nostoratkaisulla, jolloin alle mahtuu parikin öljykiertoista lämpöpatteria sekä tietysti eristelevyt.
      Sängyn sälepohjan korvaat kevyellä kalastajanverkolla, joka maksimoi hyötylämmön ja tuo mieleen elämän alkukesän riippukeinuineen — 🌼
      Tämän kokonaisuuden katteeksi eristävä pressu, väärinpäin käännetty vene, tai budjetin salliessa jopa tiivis, käsin solmittu villamatto, johon voi myös kääriytyä kassler-kääröseksi omien unten-tunteiden ulapalle?

    3. Isossa, pahassa maailmassa kodittomat eristävät itseään kartongein, joista innoituksen suomalaiseen pelti-/ rautahäälaivaan saisi varmasti jälkitoukkain esiasteiden lämpimin maavärein koristellun hyvinkin mieltä lämmittävän sekä traditionaalisen, kadmiumin keltaisen mansardikerroksen!

    4. Pahoittelut Markku vielä, jos lohduttamiseni ei toimi; se johtuu taasen siitä, että olen joutunut vääntämään karusellia oman henkilöhistoriani globaalin-internationaalista hyörinnästä vastapäivään, josta seurauksena se, etten saa enää tuntokarvojani siistittyä tehokkaasti siimaleikkurissa. Taustapahveistani johtuen myös sekoitan helposti suomen- sekä englanninkielen passiivimuodot keskenään, mikä usein tekee tekstistäni itselleni vihastuttavaa. Sain kuitenkin hiljattain itse lohtua niinkin imelästä lähteestä kuin toimittaja Laura Airaksisen kutsuvieras-audiotallenteesta, jossa yleisradion sisällössä kielitieteilijä Janne Saarikivi jutteli siitä, miksi hän tahtoo olla hidas tällaisessa maailmassa. Ehdin kuunnella ekat 12 minuuttia kunnes kauppareissu.
      Lupasin itselleni, että jatkan sitä vielä…

  9. https://www.aamulehti.fi/talous/art-2000008931663.html

    Koko ajan keksitään lisää viisaita ja vähemmän viisaita sähkön tuotanto- ja säilytystapoja. Minä olen aina joskus miettinyt ja keksinyt aurinkovastusten ja tuulimyllyjen ylikapasiittien käyttökohteiksi hyödyntämiseksi paikat. Vedetään maanteille, molemmille kaistoille vastukset, joita sitten lämmitetään sillä ”hukkasähkölllä”. Maanteiden lämmitys ei ole niin kovin tarkkaa ajankohdan suhteen, mutta ne toimivat tavallaan sähkön varastoina ja pitää maantiet sulana, talvista riippuen.

  10. https://www.pirkanblogit.fi/2021/tuulijoki25kamp/tuulivoimasta-tulee-vihatuin-energiamuoto-sahkoyhtioiden-likainen-salaisuus/

    Lasse kallo 2.7.2021.
    Tuulivoimasta tulee vihatuin energiamuoto. Se on kustannustehoton, silpoo linnut, vaarantaa luonnon monimuotoisuuden, rumentaa maisemat, aiheuttaa ihmisille ja kotieläimille terveyshaittoja, lyhyen käyttöiän jälkeen ongelmajäte.
    Entä mitä tapahtuu 20 vuoden kuluttua kun myllyjen SF6-eristekaasu vapautuu? Kyseinen kaasu on 23 500 kertaa voimakkaampi kuin hiiilidioksidi.

    Onko Vihreä siirtymä kuoleman kultti?

Vastaa käyttäjälle Pentti Tuominen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *