Olisiko jo aika laittaa yrittäjät vastaamaan omista eläkkeistään samalla tavalla kuten muutkin kansalaiset?

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/da4e1327-7036-48ab-913c-6d5cfa8a96c7

”Näkökulma: Ikävä totuus yrittäjien eläkeitkusta tulee tässä – siksi yrittäjien kikkailulle on saatava loppu

Yrittäjiltä tulisi poistaa kokonaan mahdollisuus säätää eläkemaksunsa suuruutta ja siirtyä malliin, jossa yrittäjien tulot määräävät maksut automaattisesti, kirjoittaa politiikan toimittaja Jari Hanska.”

Yrittäjät kikkailevat maksamalla olemattomien tulojen perusteella tulevaisuuden eläkkeensä tarvitsemat maksut alle kaiken arvostelun ja käyttävät ”säästyneet” rahat muuhun elämiseen..

Eläkkeelle mentäessä sitten valitellaan suureen ääneen pientä eläkettä ja tarvitaan asumis- ja toimeentulotukia toisten maksamista verovaroista.

Tämä on ollut tiedossa, mutta yrittäjät itse ja poliittiset päättäjät ovat estäneet asian korjaamisen.

Nyt kun asiaa yritetään korjata – mahdollisesti – niin yrittäjät kiukuttelevat suureen ääneen.

Ei liene kovin epäoikeudenmukaista, että yrittäjät joutuvat maksamaan eläkkeistään saman, minkä palkansaajatkin.

12 vastausta artikkeliin “Olisiko jo aika laittaa yrittäjät vastaamaan omista eläkkeistään samalla tavalla kuten muutkin kansalaiset?”

  1. Eläkkeen suuruus riippuu maksetusta yrittäjäeläkemaksusta. Jos maksaa reilusti, niin tulee myös reilusti eläkettä. Minä olen maksanut reilusti ja saan reilusti.

    Kaikilla yrittäjillä ei kuitenkaan ole suuret tulot, jolloin ei ole myöskään varaa maksaa suurta yrittäjäeläkemaksua.

    Yrittäjän tulo ei useinkaan ole säännöllistä ja sen arvioiminen etukäteen on useissa tapauksissa mahdotonta.

  2. Kun aloin itse hoitamaan yritykseni talousasioita (aluksi eri kaveri teki), menin tietenkin vakuutusyhtiölle puhumaan. Se kertoi minulle ns. optimaalisen YEL-määrän. Maksan sitä moninkertaisesti minimiin nähden, mutta en aivan palkkaa vastaavaa summaa. On tietty raja, mihin asti YELin maksaminen lisää tuottaa suoraa etua yrittäjälle. Tämän rajan jälkeen rahasta yhä suurempi määrä menee valtion pohjattomaan kaivoon, eikä se palaudu suurempana eläkkeenä kuin hyvin huonolla suhteella.

    Siten olen pitkän aikaa jo maksanut vapaaehtoista eläkesäästöä rinnalle.

    Olisinko valmis vaihtamaan tästä ja maksamaan ns. täyttä YELiä? Totta hemmetissä olisin, jos se olisi reilua. Jos saisin lisäeuroista vastaavan hyödyn, palaisin siihen käytäntöön tuossa tuokiossa.

  3. Millähän perusteella kadehdit yrittäjiä!?`Minä olen yrittäjä, joka olen tehnyt vuodesta 1968 töitä.
    Ensimmäisestä kahdeksasta vuodesta eläkettä ei kertynyt yhtään, vaikka työnantaja maksoi jokaisesta markasta eläkemaksun!
    Vuodesta 1987 olen ollut yrittäjä. Aloittaessani eläkeyhtiö aikoi ottaa pruttoliikevaihdosta 25% yel-maksua. Kävin keskustelemassa asiasta, kysyttiin, että paljonkos sitten voisit maksaa!? Aloittelevalla taksiyrittäjällä ei ollut harmainta aavistusta tulevasta ”liikevaihdosta”, kun ei ollut asiakkaistakaan tietoa.
    Nyt olen eläkkeellä ja yritän yrittää edelleen, koska en halua laittaa hyviä kuljettajiani kilometritehtaalle, josta ei maksa kukaan mitään. Saavat edes vähän, kun jatkan.
    Maksan heidän pruttopalkan päälle heille eläkettä 18,7% ja he itse maksavat loput 7,15%.
    Päälle maksan vielä sotu-maksua 1,34% prutosta.
    Näin ollen yritän pitää heitä leivän syrjässä kiinni. Itselleni olen ottanut tänä vuonna 4000€ prutto palkkaa n. 1000€/kk-eläkkeeni lisäksi.
    Kuljettajille maksan 38% liikevaihdosta, lopuista maksetaan polttoaineet, huollot ja lainojen lyhennykset!

    Väitän, että pienyrittäjien elinmahdollisuudet loppuvat, jos po. lakiehdotus menee läpi!

    1. Olen siis ottanut tämän vuoden aikana yhteensä 4000€ palkkaa, en /kuukausi!

      1. Kuluihin vielä autojen sairaan kalliit vakuutukset ja kyytien välityspalkkiot.
        Kaikki kyydit, joita ajattaa esim. Kela, kunnat, esim. koulukyydit, vammais, yms. ovat kilpailutettu. Ellei kilpailussa ole pärjännyt, et aja mitään.
        Esim. Nokia – TAYS, hinta kelalla 30€. Näytekyljetus 25€, jossa 24%ALV.
        Kadehtimisen paikka!????

    2. Tuskin se tuollaisena läpi menee.
      Kuitenkin – miten muut kansalaiset ne eläkemaksunsa kykenevät sitten maksamaan?
      Eläkemaksunhan pitää olla suhteessa saatuun tuloon.

  4. Sillähän ei ole suoranaisesti väliä, kumpi maksaa – työntekijä vai työnantaja.
    Molemmat maksut menevät siitä rahasta, mikä on saatu työntekijän tekemän työn avulla.
    Sillä on väliä, mitä se merkitsee palkan saajan palkan suhteen.
    Jos maksu siirretän työnantajalta työntekijälle, on palkkaa nostettava vastaavasti – verotus huomioon ottaen, koska palkasta menee aina se vero.
    Jos työnantaja sen maksaa, ei siitä käsittääkseni makseta veroa.

    1. ”Molemmat maksut menevät siitä rahasta, mikä on saatu työntekijän tekemän työn avulla.”

      Todellisuudessa sitä rahaa ei olisi olemassa ilman yrittäjää, joka toimii työnantajana.

      Osasta työntekijöitä on sitäpaitsi työnantajalle enemmän haittaa kuin hyötyä.

      Tarvitaan toimiva ketju: Tyytyväinen asiakas, menestyvä yrittäjä, hyvät työntekijät, voittoa tuottava yritys, siedettävä verotuksen taso – lopulta työntekijät ja yrittäjä pääsevät ansaitulle eläkkeelle.

  5. Kannattaisin ehdottomasti sitä systeemiä, että maksettaisiin palkka kokonaisuudessaan työntekijälle ja työntekijä maksaisi lakisääteiset maksunsa itse. Silloin hän saisi käsityksen, kuinka paljon työnantaja hänen työpanoksestaan maksaa.
    Työnantajaa valtio, yms käyttävät ilmaisena työvoimana hoitamaan heille tulevat rahan siirrot, eikä tarvitse vahtia niin montaa maksajaa.
    Työnantaja myös pidättää työntekijän eläkemaksuosuuden 7.15% ja tilittää eläkeyhtiölle.
    Myös ”työllisyysmaksu” maksetaan.

    1. Maksetaan myös Gramex- ja Teostomaksut, vaikka autossa ei koskaan soitettaisi musiikkia asiakkaille!

  6. Eihän se yrittäjien eläkemaksu ole suoraan verrannollinen palkansaajien maksun kanssa. Ainakin meikäläiselle se määriteltiin aikanaan suurinpiirtein vastaavanlaisen viran mukaan julkisella puolella. Siinä se sitten olikin melkoisen vaikea tehtävä löytää vastaava verrannollinen virka. Tosin siinä oli melkoisen paljon liikkumavaraa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *