Kirja on suhteellisen uusi, sillä se on painettu vuonna 2021.
Talvisodan alkamisesta
”Neuvostoliitto syytti Suomea 26. marraskuuta ns. Mainilan laukauksista ja vaati suomalaisjoukkojen vetämistä kauemmas rajasta. Neuvostoliitto irtisanoi yksipuolisesti hyökkäämättömyyssopimuksen 28. marraskuuta, ja päivää myöhemmin se katkaisi diplomaattisuhteet. Talvisota alkoi 30. marraskuuta kello 6.50, kun neuvostotykistö avasi tulen Kannaksella.”(sivu 25)
Eli versio pitkän, syvän ja synkän suomettumisen ajalta. Tuoreesta kirjasta olisi voinut odottaa totuudenmukaisempaa kuvausta, kuten esimerkiksi: ”Venäjä hyökkäsi rikollisesti Suomen kimppuun 30.11.1939 rikkoen Suomen ja Venäjän välillä voimassa ollutta hyökkäämättömyyssopimusta, Tarton rauhansopimusta ja sopimusta rajaselkkausten selvittämisestä – esittämättä minkäänlaista uhkavaatimusta ja julistamatta sotaa.”
Jatkosodan alkamisesta
”Suomi katsoi olevansa sodassa Neuvostoliiton kanssa 25. kesäkuuta, kun punatähtiset koneet olivat käyneet pommittamassa suomalaisia kohteita. Suomi aloitti puolustussodan, jolla oli kuitenkin käytännössä täysin hyökkäyksellinen luonne.”(sivu 83)
Kirjoitus on esimerkki syvästä suomettumisesta ja historian vääristelystä. Jos ei voi kertoa totuutta olisi parempi olla hiljaa. Ohessa parempi versio:
”Venäjä aloitti Jatkosodan Venäjän ja Suomen välillä pommittamalla Suomen alueita 22.6.1941 klo 6.05 alkaen. Siihen mennessä Suomi, eikä saksalaiset Suomen alueelta, eivät hyökänneet Venäjän alueelle.
Venäjän suoritettua 25.6.1941 yli kymmenen rauhallisen suomalaisen kaupungin pommitukset n. 500 pommikoneen voimin (joista ammuttiin alas 27 konetta Suomen alueelle) Suomi katsoi viimein olevansa jälleen sodassa Venäjän kanssa.”
Negatiivinen asenne suomalaisiin sotasankareihin
Kirjassa on lukuisia kertomuksia sotasankareitamme. Lähes jokaiseen kertomukseen on pitänyt väkisin löytää jotakin negatiivista kerrottavaa sankareista. Kun Ilmari (Illu) Juutilaisesta ei löytynyt suurennuslasillakaan etsien mitään erityisen negatiivista kerrottavaa, niin sitten piti vetää kertomukseen mukaan Illun veli ”Marokon kauhu”, sotien jälkeisine alkoholiongelmineen. (sivu 159)
Kiitti, mulle riitti
Luin kirjan lähestulkoon loppuun saakka. Epilogin, joka ei edes kuulu aiheeseen, vain harppomalla.
Minulle riittänee tämän kirjailijan kirjoista lopuksi ikääni. Tuskin otan enää käteeni kirjaa, jonka on kirjoittanut Mika Kulju.
En ollut pitkähköön aikaan käynyt kirjastossa, löysin kaksi minulle uutta.
Minulla on yksi Mika Kuljun teos:
Kohtalona Tali- Ihantala – Ihmisiä Suomen ratkaisutaistelussa
Gummerus 2014
Eilisessä Lapin Kansassa 13.10. oli artikkeli uudesta kirjasta ”Ottakaa ryssiltä aseet” – Kenraali Uno Fägenäsin sodat. Kirjoittaneet Tarja Lappalainen ja Peter Fägernärs. Vaikuttaisi olevan kiinnostava teos. Lukulistalle!