Lähimetsissä samoillut, tässä kuvassa alue mikä on ”parturoitu” viime vuonna, ei tunnista itsekään kuvista mikä alue kyseessä. Noh, puuta riittää Suomessa. +8C ollut lämmintä karvakorvien kanssa viettää aikaa.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Lähimetsissä samoillut, tässä kuvassa alue mikä on ”parturoitu” viime vuonna, ei tunnista itsekään kuvista mikä alue kyseessä. Noh, puuta riittää Suomessa. +8C ollut lämmintä karvakorvien kanssa viettää aikaa.
Se on tätä suomalaista metsänhoitoa.
Metsä kun vanhenee ei paljon muuta vaihtoehtoa silloin ole terv tepivaari
Vai ei ole ?
On se että annetaan sen mädäntyä pystyyn mutta mitäs hyötyä siitä silloin on terv tepivaari
Oho, et sitten ole nähnyt jatkuvan kasvatuksen metsiä tuohon ikääsi ?
Olen nähnyt aika paljonkin toden näköisesti olen metsällä olut enemmän kun itse olet n viisvuosikymmentä olen metsästänyt no aina suurin saalis tietysti on ollut hirvi piuoli
Niin ei tarvitse minulle metsistä puhua silloin kun metsä vanhenee ne pitää silloin kaataa
Vai onko Heikillä parempi ehdotus vai onko se että ne saa mädäntyä pystyyn terv tepivaari
Et ole oppinut sitten yhtään mitään, jos tuo on käsityksesi.
Olen paljonkin sellasta johon ei kellä hyvänsä ole edes teoria tietoa sanon edelleen että kirves on metsän paras kaveri sanokoot vihreät mitä vaan
Ja kyllä kaadettu metsä aina näyttää jopa rumalta eihän siitä mihinkään pääse mutta silti se toinen matanemimen pystyyn ei ole se oikea tapa
ja sekin on monasti vaan tehtävä halusit taikka et terv tepivaari
Jatkuva kasvatus toimii huomattavan moniin paikkoihin. Pääosaan, mutta ei kaikkiin.
Kieltämättä aika ruma tuo täysin raiskattu metsä on.
Vielä kurjemmalta tuo näyttää kesällä ☹️
Varmaan mutta katso n 10 vuotta eteenpäin asia on silloin jo aivan eri ja se aika menee nopeasti terv tepivaari
Uudet taimet ja muutama vuosi – kyllä se siitä.
Juuri noin metsän hoidolliset toimen piteet joskus vaan on totaalinen kaato silloinn metsä on aika karu paikka terv tepivaari
Ei siitä oikeaa metsää synny, vaan horsmapelto, näreikkö ja puupelto 50 vuoden jälkeen. Ja oikein hakattuna metsä 100 vuoden jälkeen. Ja kauneuden huippu oikein toimenpitein ja ilman toimenpiteitä 200 vuoden jälkeen.
Jos metsää hoidettas aina noin ei avohakkuita olisi tarvetta tehdä aina noin ei asiat ole eikä niiden taimikoiden istus ole mihinkään horsma pelloille
Niitäkin toisilla on tosin en minäkään niistä pidä koska siellä kasvaa ties mitä kun saavat liikaa apulanta apua puustakin tulee sutta ja sekundaa
Silä 200 vuotialla puulla ei ole muuta arvoa kun polttopuun arvo puoliksi laho sisältää kun on
Mutta metsä metsänä sinne uusia taimia tulee hyvä lopputuloskin
Pääsääntöisesti Suomessa hoidetaan metsä ihan oikea oppisesti aina on myös niitä jotka sanoo ei he ole pikkurahan tarpeessa
Kuten teki eräät Tamperelaiset vanhat piiat jotka ei hoitanut perintö metsiään hyvin nyt ne on hoidettu ja komeeta metsää onkin sinnekkin on istutuksia tehty terv tepivaari
Honka, mänty, petäjä elää n. 200- 600 vuotiaaksi terveenäkin. Vanhin on 780 v. Kuusi lahoaa tyvestään liian pimeässä ja kosteassa. Oikassa metsässä puut valitsevat itse sille otollisen kasvupaikan. Ihminen ei sitä osaa, vaan kasvattaa setelit silmissään puupeltoja teollisuudelle.
Noinkin on mutta ei se kasva jos ei tehdä hakkuita luonto kun istuttaa aika usein liian tiheään niitä ihmisen kuuluu kaataa
Ei kaikki istuta horsma pelloille mitään ei ainakaan metsää
Ja toisaalta kenen ne metsät on ja voiko niissä määräillä kuka vaan sehän ne omistaa joka verotkin niistä maksaa terv tepivaari
Meidän vakituinen sienien keruupaikka ( tatit -, haaparouskut ) lakkasivat antamasta satoa, kun omistaja teki siellä harvennushakkuun ( kuusi ) ja ei ole sen jälkeen enään siitä elpynyt.
Sienet elää sympoumissa puiden juuriston kanssa ja vaikka tästäkin harvennettiin vain osapuilleen joka toinen puu, niin herkut loppui siihen.
Marjojen kohdalla käy samoin, parina ensimmäisenä vuotena hakkuista saa vielä ämpärintäytettä, kunne varvikko kuivuu pois.
Näin se juuri on metsissä vuoropuheluna muiden marjojen, sienien ja kasvien kanssa. Mutta myös eläimien.
Kanttarelli vaatii koivun ja kuusen lähelleen. Musta torvisieni lahoa lehtipuuta. Suppis sammalmättäitä ja kuusikkoa sekä kosteutta.
Kangasrousku kangasmaaston kuten kangansatti. Männynherkkutatti männyt.
Mustikalla ja puolukalla omat metsätyyppinsä. Karpaplolla ja hillalla suotyypit. jne.. jne.
Avohakkuun raiskiolla kasvaa horsma ja heinä ja tuulee ja tai on kuumaa. Ei se ole mikään metsän alkukaan.
Noista sienistä tunnen sen verran vähän etten kassiin ota kun oikeasti kahta lajia ne tunnen muuta saa niille jotka ne tunnistaa
No on toki niitä ainakin kaksi jotka jää vaikka ne tunnenkin
Avohakkuu on aina myös metsän alku terv tepivaari
No mulla on sieni tuntemus niin vähäinen että en tunnista kun suppilovahveron ja kanttarellin ja suppilovahveroita en viitsi mennä kerään ne kun tulee lähes lumen tullessa maahan
Kanttarellit kerään jos satun löytään hakemaan en niitä lähde koska ei sienet mulle merkitse yhtään mitään
nyt viime hirvikausi oli toinen kun en ollut mukana ja kaiken lisäksi sitten myin aseetkin pois ja ne pääsi hyvään kotiin
Mutta ei metsää saa jättä metsän hakkuita vaille ja hirveä on silti pakkasessa aika paljon jotenka syökää itte sienenne
Minä en niitä kerää varsinkaan en lähde sieni metsälle terv tepivaari
Tuolla Kuusamossa tehtiin joskus 1980 avohakkuu nyt siellä on tuuhea metsä päällä ja metsä voi siellä hyvin eikä siellä mitään horsmaa kasva
Olihan se vuosia surkean näköinen ei ole enää terv tepivaari
Olihan se metsämme kun sademetsä pelkkää risua tuottamassa nyt saamme polttopuut omasta metsästä eikä tarvitse kaatoja tehdä kovinkaan monia terv tepivaari