Erityisesti nuorten osalta satsaus tuo monin verroin hintansa takaisi ja vähentää pudokkaita:
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008537817.html
Hallitus satsaa koulutukseen ja se on hyvä, mutta riittävätkö rahat. Kokoomus on saanut kannatusta leikkauslistoilla ja verojen kevennyspuheilla. Edellisen hallituksen säästöpolitiikka ajoi ammatillisen koulutuksen lähes karille ja nyt työnantajat poraavat kun ei ole ammattiosaavaa työvoimaa?
Koulutuksessahan pitää /pitäisi olla koulutusta myös yhteiskunnassa pärjäämiseen/sopeutumiseen. Tämän ajan työelämän vaatimuksilla ajetaan lasten vanhemmat uupumukseen ja se heikentää heidän asemaansa lastensa kasvattamisessa joka ei pidemmän päälle ole hyväksi edes työnantajille?
Hallitus ”satsaa” koulutukseen eli kaikenlaisiin leikkikaluihin digi-huumassaan.
Sen sijaan esim. toisen asteen koulutuksessa tarvittaisiin lisää lähiopetusta, mutta siihen ei ainakaan ole näkynyt hallitus rahaa suuntaavan.
Ammattia ei opita kirjekursseilla, etäopetuksella ja läppäriä/puhelinta näpräämällä, vaan tekemällä.
Olen ajatellut samaa.
*
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008564745.html
MONEN keskimääräisesti peruskoulussa pärjänneen nuoren kannattaisi kouluttautua mieluummin ammattikoulussa kuin lukiossa.
*
Myös luokkakoot ovat liian suuria.
Ammattikoulutuksen korjaaminen voisi alkaa myös opettajien pätevöittämisestä?
Toisaalta pitäisi kannustaa yrittäjiä ottamaan oppisopimuskoulutukseen nuoria jossa oppisivat juuri heille räätälöidyn ammatin.
Oppisopimusjutun perustana kuitenkin pitäisi olla edes alkeellinen ammattikoulutus, mitä ei nykyään käytännössä meinaa saada.
Tärkeintä on kouluttaa työmarkkinoiden tarpeeseen – eikä ihanneammatteihin, mutta työttömäksi.
Parhaillaankin on suuri työvoimapula ja samaan aikaan kortistossa loisimassa työkykyistä porukkaa.
Valitettavasti meillä koulutetaan valt.maistereita, eri alojen humanisteja, ”taiteilijoita” yms. koko ajan enemmän kuin töitä tälle joukolle olisi.