Entä jos olisi pakko tehdä töitä?

Vaihtoehtomielipide emeritus Erkki Tuomioja vetäsi natsikorttia kuten tiedämme. Tästä inspiroituneena äärivasemmistolaiset jatkoivat (en suostu linkkaamaan) kysymällä että mitä eroa muka edes on natsien toimilla ja Petteri Orpon kokoomuslaisella työllisyyspolitiikalla? Menen askeleen pidemmälle ja pohdin utopistista versiota ajatuksesta. Jos ajatuskin pelottaa, älä lue enempää vaan pakene rauhallisempaan paikkaan.

Sosiaaliturvaa? Työtä!

No niin, unohtakaa Aktiivimalli, Aktiivimalli 2.0 ja Aktiivimalli III: Lindströmin Pojan Koston Paluu. Ne eivät ole mitään verrattuna HäärimisVelvollisuuteen, eli hv vaan sullekin! Perusturva ja työttömyysturva ovat muuttuneet niin, että kaikille kuuluvasta osuudesta on leikattu 25 %, mutta noudattamalla hv-asennetta se onkin 10 % aiempaa suurempi. Eli siitä vaan yksi porukka kaivamaan kuoppaa ja toinen täyttämään sitä? Ei aivan.

Mitäpä jos hv:ta ei joutuisi ottamaan vastaan muuta kuin terveenä? Valtionosuudet maakunnille riippuisivat siitä miten suurelle osuudelle työttömiä voi hv:ta pistää, joten maakunnilla olisi yhtäkkiä kovakin into hoitaa terveydenhuoltoa vailla olevat työttömät työkykyiseksi. Toinen maakuntien velvoite olisi varmistaa, että hv-hommat olisivat hyödyllisiä ennen kaikkea asianomaiselle itselleen. Unohtakaa pakotetut palkattomat, ikuisesti putkitetut työkokeilut kierrätyskeskuksissa – nyt tarvitaan parempaa.

Hv tulisi vastaan vaikkapa yhden päivän viikossa. Se noudattaisi työnhakijan intressejä. Ehkä kierrätyskeskus on hyvä paikka. Ehkäpä joku haluaa avustaa sote-töissä? Toisaalta, joku voisi hv-hommana maalata taideteoksen kunnanviraston aulaan. Yhden hv puolestaan olisi kartoittaa puuston kunto läheisessä metsässä. Eräs voisi harrastaa itseopiskelua haluamastaan aiheesta, toimittaen lopuksi lyhyen tiivistelmän oppimastaan. Jotain on tehtävä ja se pitää osoittaa, mutta ei siksi että saataisiin orjatyövoimaa tehottomiin julkisiin laitoksiin, vaan siksi että työnhakijalla pysyisi elämässä merkityksellinen sisältö.

Katsomme väärää paikkaa

Utopiat sikseen, tässä kaikessa oli pointtikin. Siinä mielessä Orpo on oikeassa, että lähes jokaiselle meistä mielekäs työ on paras ratkaisu elämän taloudellisten perustarpeiden hallintaan. Miksi miettiä tapoja saada henkilö jumiin neljän seinän sisään, kun pitäisi miettiä tapoja saada henkilö sieltä ulos? Orpon malli ei kuitenkaan päde aina, ja monesti tie työttömyydestä töihin on kivisen oloinen ja oravien vaanima. Ongelma on, että yhä useampi työllistyy julkisista työllisyyspalveluista huolimatta, ei niiden ansiosta.

Punainen lankani on siis tämä: mitäpä jos kokeiltaisiin edes osiin työttömiä vallankumouksellista ajatusta: enemmän velvoitteita, mutta työnhakijan ehdoilla. Mitäpä jos pyrittäisiin tekemään velvoitteista hänen eikä TE-virkailijan intressien mukaisia?

Onneksi olkoon, luit loppuun, nyt saa haukkua natsiksi.

13 vastausta artikkeliin “Entä jos olisi pakko tehdä töitä?”

  1. Ongelma lienee siinä, että TE-virkailijoiden kouluttaminen tähän malliin tuskin onnistuu.
    Heidät on vuosien työllä aivopesty nykyiseen tehottomaan puuhasteluun ja tunnetusti uudelleenkoulutus aivopesun jälkeen on todella vaikeaa.
    Sitä paitsi TE-johtajen uudelleenkouluttaminen on vielä vaikeampaa.

  2. Nythän asia on juuri päinvastoin. Jos häärit ja se tulee ilmi saat lausunnon: ”ei työmarkkinoiden käytettävissä”. Korvauksesi lakkautetaan kunnes nöyrryt ja palaat sohvalle tekemään työhakemuksia. Tunnettu on esimerkiksi tapaus jossa henkilö avusti kierrätyskeskuksella: korvaus lakkautettiin.

    Surkuhupaisin on tapaus jossa työttömänä ollut toimittaja sai Kelalta homman kirjoittaa pitkäaikaistyöttömyydestä. Jutun ilmestyttyä Kela päätti että kirjoittaja onkin siis yrittäjä ja lopetti korvauksen maksamisen.

  3. Kaiken maailman veivauksia tästä työstä tehdään.

    1. Pitää olla oikeaa työtä saatavilla lähimailla.
    2. Pitää olla osaajia tai edes kiinnostuvia ja työkykyisiä haraantumaan siihen työhön.
    3. Pitää olla työlle palkanmaksaja.

    Nyt kaikki nämä kolme sakkaavat, vaikka tekemätöntä työtä valtakunnassa on käsittämätön määrä.
    Nuo menneillään olevat lakot kertovat pääsyyn. Julkisen palvelun töistä ei haluta maksaa yksityisten tasoista palkkaa verovaroin, vaikka se maksettu palkka palaa pääoisin takaisin eri veroina verottajalle.
    Yksityinen taas ei halua maksaa tekijöilleen omistajan pulleaa pussia kaventavaa rahaa oikeasta työstä, jota jo mitataan peukaloruuvein ja kiristimin. Ja omistaja maksaa takaisin verottajalle vain pääomastaan kunnon veroa.
    Anhneus on jaiken työn syöpä.
    Arbeit macht frei und gut !

    Tässä aluksi…

  4. Heikki sen sanoi, tosin pieni korjaus – tästä julkisen sektorin palkka-asiasta on tehty kustannusarvioita. Oli eilen Ykkösaamussa ja siinä arveltiin että n. 600 miljoonan euron kuluerä on nettonakin yli 400 miljoonaa, eli ”pääosaa” ei laskettu palaavan verottajalle välillisesti.

    Toki selvähän se on että raha pitää rattaat pyörimässä, ongelma vaan on että kulutuksesta niin iso osa menee ulkomaille.

  5. Kuten Heikki edellä.
    ja mielestäni on turhaa juoksuttamista virkailijan pakeilla jos ei ole todellista työtä tarjolla.
    Palkan maksaja pitää olla – ymmärrän toki että työnantaja haluaisi teettää työtä mieluummin palkatta vaikka ei sitä sano. On myös ollut puheita että palkanlisän maksaisi yhteiskunta kuten jo monen kohdalla maksaa esim asumistukin jne, mutta onko se oikein?

    1. Kaikki on suhteellista.
      Nyt valitetaan, ettei palkallaan pysty tulemaan hesassa toimeen.
      Onko kaikkien pakko sinne ängetä.
      Toisekseen ennekin on ollut tosiasia, että pariskunnan molempien pitää käydä töissä elämisen ja asumisen kustantamiseksi.
      Miksi nyt pitäisi sillä yhden palkalla pärjätä paremmin?
      Kolmanneksi jokin mättää, jos kolmannes kaupungin asukkaista saa asumistukea.
      Joku rahastaa asumisesta kohtuuttomasti eikä kaupungin kaavoituspuoli sitä tilannetta paranna.

  6. Näin työnantajana, paljon tulisi hyvää jos paperisota olisi vähäisempää. En valita veroista, vaan valitan siitä saatanan byrokraattisesta megahelvetistä.

  7. Juha, olen tehnyt tutkimusta: Hesassa ei pysty tulemaan toimeen.

    Täysin riippumatta onko työssä, palkassa, työtön, työpaikalla, kotona, viihteellä.

    Hesassa ei.

    1. Siihen tulokseen olen itsekin tullut j aikaa sitten.
      Siksi en ymmärräkään, että sakki tunkee sinne tietäen myös elämisen kalleuden.

  8. Kyllä itsekin lähdin hesasta siellä asumisen kalleuden vuoksi.
    No työpaikkoja ei silti haluta siirtää maakuntiin ja se olisi kuitenkin asian ratkaisu.
    Maakuntien autioituminen jatkuu yhä ja nyt siihen painostaa kulkemisen kalleus.
    Lisäksi maakunnista viedään palvelut esim sote tulee viemään nekin palvelut suuriin keskuksiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *