Kameravalvonta on yksi ala, jossa kehitys on ollut varsin tuntuvaa viimeisen parin vuosikymmenen ajan, sekä laadussa että hinnassa. Tänä päivänä reilu satasella saa paremman valvontakameran kuin vuosikymmen sitten tonnilla. Vaan kun se vuosikymmenen vanhakin vielä toimii, mitäs sille?
Käyttöikä voi jäädä hyödyntämättä
Isoissa kameravalvontajärjestelmissä itse kamerat eivät ole merkittävin kuluerä pitkässä juoksussa. Hyvä kamera pelaa 10-20 vuotta. Sen sijaan taustalla oleva tallennus- ja hälytysjärjestelmä, mahdollisesti analytiikkaakin sisältävä, tuo jatkuvia kuluja. Tarvitaan laitteistoa sekä ohjelmistolisenssejä. Tämä johtaa siihen, että myös ehjiä kameroita vaihdetaan uusiin. Uuden kameran tarkempi kuvakenno tarkoittaa sitä, että yksi kamera voi korvata kolme-neljä vanhaa. Koska ohjelmistolisensseissä maksetaan per kamera, voi kameroiden vaihto uusiin tuoda säästöjä.
Lopulta käteen jää herkästi hyvälaatuisia, mutta teknisesti ajastaan jääneitä kameroita. Omassa tapauksessa kyseessä oli noin vuonna 2006 hankittuja kanadalaisen Avigilonin valvontakameroita. Yhden megapikselin tarkkuus on nykymittapuulla surkea, mutta itse kuvan laatu on hyvä. Verrattuna kodin valvontakameroihin tai riistakameroihin, tässä on yksi ylivoimainen etu: erinomainen zoomi.
Kiertokameralla vähempiä kilometrejä
Viime vuosina olin ottanut tavaksi ajaa noin kahden viikon välein Sastamalaan täyttämään lintujen ruokinta-automaatin. Joskus se oli tuona aikana tyhjentynyt kovastikin, joskus vielä puolillaan. Turhaa ajoa tuli jonkin verran. Siten päädyinkin tänän kesänä soveltamaan tuosta vanhasta kamerasta apuvälineen. Toki pelkkä kamera ei ihan riittänyt, sillä ammattikäytön valvontakamera tarvitsee oman hallintajärjestelmänsä.
Nopeasti kuitenkin tajusin, että en tarvitse tallennusta tai hälytyksiä, riittää että pystyn katsomaan tarvittaessa mikä on ruokatilanne. Siten otin avuksi käytetyn, uutena muutaman kympin maksavan Raspberry Pi -minitietokoneen ja pari avoimen lähdekoodin ohjelmistoa. Ainoa tavoite oli pystyä ottamaan yhteys kotoa käsin kameraan, yli tavallisen DNA:n 4G-linkin. Näin ollen viritelmästä tuli aika helppo. Virransyöttö kameralle hoitui ammattikameroissa yleisellä PoE-tekniikalla, jolloin virtajohtoa ei tarvittu vaan virta laitettiin kulkemaan samaa datakaapelia pitkin. Kaapelinvetoa helpotti edelleen, kun valitsin datakaapeliksi erityisohuen mallin. Tämä tosin nosti kaapelin hinnan lähes 3,50 euroon, joten sillä reissulla ei pysähdytty kahvikupilliselle.
Ja näin on taas yksi laite siirtynyt romupinosta takaisin käyttöpinoon, turhia matkoja säästelty ja pikkulinnut pidetty tasaisen kylläisinä.
Virta on tuo ongelma. Mekin panisimme porukan kanssa liiketunnistimella tallentavan ns. pimeän ajan kameran isolle palstalle. Aurinkopaneeli toimisi virtalähteenä, vaikka
viimeksi huumehörhöt varastivat paneelin. Kiinteää sähköä emme voi käyttää. Olisiko ideaa ?
Yksi optio ovat kovasti kuluttajamarkkinoilla kehittyneet akkupaketit. Hinta-laatusuhde on ottanut massiivisia harppauksia viime vuosina. Hämeenlinnassa yksi sähkömies kovasti liputti Ecoflow-merkkisten puolesta; näistä muutamia malleja saa Suomestakin. Koska virrankulutus on niin pientä, tuommoinen kestää kauan. Se tosin ei toimi pakkasessa. Itsellä on tuolla sähköä käytössä ja käytän apuna vain yksinkertaista Schneiderin valmistamaa UPS-laitetta. Ei halvin optio uutena, mutta sekin oli näitä että jäi käteen, riitti että uusin siihen ehjät akut.
Mutta jos et hae tällaista ”täsmäkameraa” vaan yleistä valvontakameraa, Nest Cam (Googlen tuote) toimii akulla useamman kuukauden. Talvikaudella riittää yksi lataus ja kiinnitystapa on sen verran fiksu että ei ole iso vaiva napata se irti ja lataukseen hetkeksi.
Virtalähde pitäisi toimia pitkään ulkolämpöisessä varastossa.
Yksi hullu idea olisi kätkeä virtalähde mehiläispönttöön. Siellä on läpi talven jopa 20 C:n lämpö.
Elektroniikka ei sinänsä pahastu kylmästä lainkaan – kuuma ja kostea ovat paljon pahempia uhkia. Akkukemia on se jolle kylmä tuottaa haasteita.
Mutta totta puhuen jos on vähänkään tee-se-itse-henkeä niin ihan auton akuilla tai vastaavilla perusakuilla ja sopivilla muuntajilla tai inverttereillä tekee kyllä ihan hyvää tulosta.
Toinen haaste on sitten toki yhteys. Nettiyhteys tarvitaan jokaiseen vähänkin fiksumpaan laitteeseen. Sekään ei ole ilmastokysymys, ulkokäyttöön sopivia 4G/5G-reitittimiä on monia. Voisi mainita myös liettualaisen Teltonikan, jolla on kokonainen tuotesarja kaikenlaisia lämpötilaoloja kestäviä yhteyslaitteita.
https://en.wikipedia.org/wiki/Animal_Farm
Isoveli valvoo! 🙂
Kun liikenteessä ottaa harkinnan mukaan pärjää siellä vaikka liikenne onkin mennyt aivan kaheliksi terv tepivaari
Kierrätin kännykän ja nyt tyhjensin kaikki tiedot ja vielä ao osaaja tarkasti ettei jäänyt tietojani joten olen melko rauhassa ettei sitä joku nimiini väärinkäytä.