Sanotaan, että ei yksi pääsky kesää tee ja ei myöskään yksi kiuru aisalle kaki, sillä huomenna on valtiopäivät.
Tämähän nyt on merkillistä, että yksi lintu saa sotkea hallituskaudesta toiseen eduskunnan lukujärjestystä ja käytäntöjä älyttömyyksillään köyhän puolustajana, mutta sitten kun tulee keskusteluun että millä ne hänen köyhänsä sitten rahoitetaan, niin velalla ja veronkorotuksillapa tietenkin kuuluu demarin vastaus ja vaihtoehto.
Demarit mainosti viime hallituskauden alkajaisiksi, että RAHAA ON ja näkyy tämä levy pyörivän yhä vielä oppositiosta käsinkin, vaikka Riikka Purralle jättivät tyhjän rahakirstun, jossa ei ole jäljellä muuta kuin velka vekseleitä ja pikavippejä, jolla edesautetaan Välimeren maiden ”sivistysvaltioiden” siestan jatkumoa.
Tämä Kiurun liverrys, tai sanoisinko räksytys uppoaa kyllä otolliseen maaperään siellä, jossa ruoho palaa karrelle sillä polulla, joka johtaa Kelan ottoautomaatilta mielensäpahoittajien natsimarsseille.
Olen sananvapauden vankkumaton kannattaja, mutta jokin raja sentään, kun Kiurun valitusvirttä joutuu kuuntelemaan, se sisältää lisäksi valheellista….anteeksi muunneltua totuutta.
On tämä hyvinvointivaltion malli mennyt jo överiksi, kun ihmiset arpovat että menisikö töihin, vai jatkaisiko edelleen toisten siivellä elämistä, jossa ei tarvitse aivojaan rasittaa eikä käsiään tahria, joka kuukausi tulee Kelalta palkka loisimisesta.
Varmasti tulevat neljä vuotta saadaan seurata sellaista toverinäytelmää eduskunnassa, että siinä kalpenee kateudesta jopa Duuma.
Suomessa on työvoimapula ja samaan aikaan on satojatuhansia työttömiä, niin jokin tässä yhtälössä ei pelitä.
On aivan selvää, että terveistä ja työikäisistä työttömistä osa on sitä omasta halustaan, koska sosiaalituilla pystyy elämään säällistä elämää vaikka kehdosta hautaan, eikä työ ole esteenä harrastuksille.
Krista Kiuru tuhoaa ideologisista syitä terveydenhuollon, ja koska on luonteeltaankin sotkumaakari, sotkee kaiken sotkettavissa olevan. On tehnyt niin ennenkin ja tekee nytkin.
————————————————————-
-Viime päivinä on ollut julkisuudessa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan johtaminen ja kokouskäytäntö
Tikun nokkaan on nostettu po. valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (SDP) toiminta. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Krista Kiurun johtaminen nostetaan tikun nokkaan
Vuonna 2015 vihreiden entinen kansanedustaja ja ex-ministeri Osmo Soinivaara muistelmakirjassaan “Jäähyväiset eduskunnalle” kirjoitti Krista Kiurun 2011-2015 ministeriajasta paljon kertovan kuvauksen,
“Neliraajajarrutus ei ollut hallituksessa vain erityisavustajien tehtävä. Suoranaista raivoa herätti muissa puolueissa ministeri Krista Kiurun tapa jarruttaa ja jumiuttaa kaikkea päätöksentekoa. Joku luonnehtikin asiaa niin, että harvoin on yksi henkilö pystynyt aiheuttamaan niin paljon vahinkoa kolmessa eri ministeriössä kuin jääräpäisenä pidetty Kiuru.”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sjphki/miten-eduskunnan-valiokuntaa-tulee-johtaa/
Demarit laittoivat Kiurun sotkemaan sosiaali,-ja terveysvaliokuntaan, sillä vaarana oli, että hänet olisi saatettu valita eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.
Eipä se Tuppurainenkaan kauaksi Kiurusta lennä, mutta kahdesta huonosta se hiukan vähempi huono.
Krista Kiuru jakaa mielipiteitä. Mistä minä voin tietää onko hän lintu vai kala.
Huonompiosaisten asiaa ajava demaripolitiikkaa todella tinkimättä toteuttava poliitikko vaiko yhteistyökyvytön, kompromisseja välttelevä kapeataseinen valiokunnan puheenjohtajaksi sopimaton jääräpää.
Kai jotain siitä väliltä kumminkin, mutta erottuu peruskansanedustajien maltillisemmasta enemmistöstä.
Matti,- En ole ainakaan julkisuudessa kuullut, että muissa valiokunnissa olisi tätä ”kauhun tasapainoa” esiintynyt kuin Kiurun johtamassa sos/terv/valiok.
Näin olen minäkin ymmärtänyt että Kiurun valiokunnassa on ollut tikkuisempaa mutta jospa se johtuukin en valiokunnan muut jäsnet ovat keskimääräistä kenkumpia.
Suomen pikkuoligarkkien kasvuohjelman takuuhempukka Purra ja hännyspettri Orpo takaavat, että irtisanomiset räjähtävät, firmat konkurrsiin ja työttömyys palaa 90- luvun tasolle. Pankeilla ei ole rahaa, tulokset ja pörssit kun ylittivät kasvupiikin ja kassat pullistee pikku oligarkeille. Suomen pankki pullistelee setelissään.
Ei oo rahaa, ei oo rahaa, kun omaan taskuun. Köyhät hiljaa, tää on oligarkkien uusi suomi puttepossun malliin.
Onneksi höyrypäisyys ei ole tarttuva tauti
Se on nyt vain niin, että tämä nykyinen oleskeluyhteiskunnan malli jota vasemmisto ajaa kuin käärmettä pyssyyn on kuljettu loppuun. Nyt Orpon/Purran hallitus laittaa tekemättömän kädet töihin, jossa rahaa ei jaella vastiikkeetta sellaisille, joilla on terve sielu terveessä ruumissa.
En tiedä missä yhteiskunnassa sinä elät, mutta työttömyys ikärasismeineen kasvaa, koulutusta ei löydy yli 50-v uusiin hommiin. Työt kaikkoavat pitkälle muualle. Osa-aikaisuus kasvaa nuorilla, vakituisia työsuhteita ei saa. Opiskelu tulee mahdottomaksi.
Kaikki joistakin harvoista lusmuista puhumatta haluavat olla töissä.
… mutta tämä äärioikeistolainen vain ”mulle kaikki” tuhoaa koko Suomen.
Kiuru teki miehen työn !
Olkoot tämä tässä !
Kun joku kansalainen, joka on pyrkinyt ensin hyödyntämään yhteiskunnan hänelle tarjoamat opiskelumahdollisuudet ja tämän jälkeen ahkeroinut töissä saaden hyvää palkkaa ja maksaen suuria veroja, esittää haluavansa pitää suuremman osan työnsä tuloksista itsellään, kuvataabn tällaista kansalaista vasemmiston toimesta itsekkääksi ja julmaa Suomea tuhoavaa ”mulle kaikki” – asennetta edustavaksi äärioikeistolaiseksi. Kun joku toinen kansalainen, joka ei ole viitsinyt hyödyntää yhteiskunnan tarjoamia
opiskelumahdollisuuksia ja jolle työkään ei ole oikein maistunut, haluaa yhteiskunnalta lisää ilmaisia, eli käytännössä muiden maksamia palveluita, samat vasemmistolaiset ovat tukemassa tätä onnetonta yhteiskunnan hylkäämää uhria. Jokainen voi mielessään miettiä, millainen Suomalainen yhteiskunta olisi, mikäli meillä ei olisi näitä ”julmia itsekkäitä äärioikeistolaisia” ahertajia, vaan kansamme koostuisi tuollaisista ”lutuisista yhteiskunnan hylkäämistä” uhreista.
Aivan kuten kulutuksen haittaverot ohjaavat ihmisten valintoja ostotilanteissa, myös työn verotus ja varsinkin sen progressio ohjaavat ihmisten valintoja työntekoon ja ahkeruuteen liittyvissä tilanteissa. Lisäämällä työnverotusta ja kiristämällä progressiota pienennämme noiden ahkerien ”ääritoikeistolaisten” määrää. Vastaavasti lisäämällä tulonsiirtoja ja ”ilmaisia” palveluita saamme lisää yhteiskunnan apuun luottavia ”uhreja”.
Toki asia ei ole noin mustavalkoinen kuin mitä yllä kirjoitin, mutta valitettavasti vasemmiston ainoat ratkaisut tuntuvat pyörivät ahkerien lisäverottamisen sekä huono-osaisille suunnattujen vastikkeettomien palvelujen ja tukien lisäämisen ympärillä. Todellisia uudistusehdotuksia, joilla tätä kehitystä voitaisiin muuttaa ei tunnu löytyvän. En väitä, että nykyisen hallituksen politiikka olisi oikeanlaista, mutta ainakin sillä pyritään muuttamaan pelkkään tulojen siirtoon perustuvaa mallia, joka on selvästi johtamassa kohti taloudellista katastrofia.
Toni,- Naulan kantaan.
👍👍👍
Ihan oikein tuokin, kun vaan siinä ohessa muistaa, että nyt on kysymys tulevasta taata muillekin omien kykyjensä mukaiset eväät ilman Ayn Randin oppeja.
Nyt ollaan menossa pahasti pieleen näillä ”opeilla”.
Kiitä edellistä hallitusta siitä, että opetusta sotkettiin pahasti ja lisättiin kaikenlaisia menoja tietämättä ja edes viitsimättä kysyä, että mistä ne rahat otetaan, kun tuloja ei ole.
Toki se Rinteen malli – rahaa on – hoitaa kaiken, kun velkaa saadaan helposti eikä sitä koskaan tarvitse maksaa takaisin.
Punademun järki ei tuota ironiaa tosin ymmärrä.
Entäpä tapauksessa, jossa korkeakoulutettu, woke-opistossa maisteriksi valmistunut akateeminen ja fyysisesti terve ihminen, joka on hyödyntänyt yhteiskunnan hänelle tarjoamat mahdollisuudet ja joka voisi opettaa tai tehdä koulutustaan vastaavia tai muita töitä, käyttääkin aikansa netissä ihmisten vainoamiseen sekä kansalaisforumeilla alatyyliseen sisällönjakoon sekä trollaamiseen?
Miten tällainen suhteutuisi poliittisiin väreihin, jos ihminen olisi sitoutumaton ja toitottaisi milloin minkäkin aatteen puolesta mikä sattuisi kulloinkin trendaamaan tai sopimaan hänen mielensä ailahteluihin, jotka heilahtelisivat jopa stalinistisesta ääripäästä täysin toiseen, puhtaan teoreettisesti?
Tai ylipäätään tällainen voimakas poliittisesta äärilaidasta toiseen laitaan ailahtelu; kuinka voimakkaan alahtelevaisen ihmisen toisiin kohdistamaan yliampuvaan kritiikkiin tulisi suhtautua kun ailahtelevainen itse lietsoo ymmärtämättömyyden ja tuomitsevuuden ilmapiiriä vaikkapa entistä pääministeriä kohtaan, jossa kritiikissä sivullisen tulisi ilmeisesti ohittaa se kaksinais-moralistinen realiteetti, että se mikä itselle sallitaan ja kuitataan nuoruuden pöhköytenä onkin syy pilkata sekä tuomita toinen, jos hän vaikkapa edustaa eri sukupuolta kuin itse, jolloin ilmeisesti on hyväksyttävää keksiä joka päivä uusi mielikuvitussyytös, jolla toista trollaa asioista, joihin itse on (ollut) taipuvainen?
Eikö jossakin kohden kroonistuneen negatiivisuuden sekä kritiikin ja riidanhaaston ynnä hyvämaineisen paikallislehden kansalaisforumin maineella ratsastamisen sijaan kannattaisi opetella luomaan jotakin myönteistä, joka ei perustu sille, että amerikkalaisen sananvapauskäsityksen nimiin pyörittää netissä alustaa, jolle nimenomaan kerääntyvät kaikki ne ihmiset, jotka oltaisiin heitetty ja kaikkialta muualta somesta ulos?
Nykyään äärioikeistolaisia ovat kaikki, jotka ovat Maosta oikealla.
Heikoimpien puolustajaa syytellään ja hyvinvoiville riittää verohelpotuksia.
Kukahan lienee niiä hikoimpi puolustaakaan?
Kiurun ollessa ministerinä Suomeen tuli n. 100 000 köyhää lisää.
heikoimpia