Köyhät kyykkyyn.
Tämä on sanahirviö, jota tänä päivänä kailotetaan jokaisessa niemessä, notkossa ja saarelmassa, sekä torien kulmilla ja kulmien takana.
Mutta jos nyt vähän katsottaisiin mistä tämä ns.köyhyys kumpuaa ja ketä siitä on syyttäminen kunkin yksilön kohdalla, niin valtaosin, ei kaikkien kohdalla omat valinnat ja vääriksi koituneet elämänarvot ovat suistaneet talouden ”pakkaselle”. ( poislukian sairaat/sairaus )
Se on aina se helpoin tie syyttää yhteiskuntaa kun on itse housuunsa paskantanut.
Suomessa on kuitenkin niin kattava sosiaaliturva nyt ja tulee olemaan myös oikeistohallituksen jälkeenkin, että se millä köyhyys määritetään, niin köyhä ei ole kukaan Suomalainen jos ei sitä itse tee mahdolliseksi omien elämäntapojensa ja valintojensa myötä, jotka ovat vapaaehtoisia, niihin ei kukaan pakota eikä ole velvoittamassa.
Kun ajatellaan että sosiaalietuudet kaikkineen ovat Suomessa vähimmäispalkkatason luokkaa ja olipa se miten mittava hyvänsä, niin mikään rahamäärä ei kuitenkaan suojaa köyhyydeltä jos sinne eämänarvot johtavat.
Nytkin kun hallitus koettaa osoittaa ”köyhille”, että työ on parasta sosiaaliturvaa, niin sen he kokevat rasismiksi.
Aina löytyy selitys yhteiskunnan vapaamatkustajilla.
Et todella näy tuntevan yhteiskuntaa, työelämää, et yrittämisen riskejä, et koulutusta et työttömyyden syitä jne.. ainoastaan persupropagandan.
En tiedä ketään joka olisi vapaaehtoisesti valinnut köyhyyden.
Niilo, jos köyhyyden mittana käytetään vaikkapa valintaa elää pelkön sosiaaliturvan varassa, niin kyllä sen ovat tehneet lukuisat ihmiset ja tekevät vastakin, mutta se on heidän valintansa.
Pentti Linkolalla oli köyhän kulutustaso, mutta perittyä omaisuutta melkoisesti, joka toi turvaa. Rahoillaan hän osti maita ja metsiä luonnonsuojelualueiksi.
Franciskaanimunkit ja monet budhistit ovat valinneet köyhyyden. Filosofi Giogenes asui tynnyrissä ja hattuili ohikulkijoille sieltä käsin.
Muuan kunkku kysyi tynnyriherralta, mitä voisi tehdä hänen hyväkseen. Tynnyriherra pyysi kunkkua siirtymään pois auringon edestä.
Siis Diogenes oli papan nimi.
Ja jos mennään vaikka Hurstin valinnan jonossa oleviin, niin lähes kaikki ovat elämänsä aika jonkin vastoinkäymisen seurauksena turvautuneet ”miestäväkevämpiin” ja vaikka vastoinkäymisiä ei olisikkaan suuremmin ollut, niin ilo ilman viina on koettu teeskentelyksi.
Useat eivät haluakkaan muuta kuin jatkaa samaa rataa, leipä haetaan Hurstilta ja juomat Alkosta tai Alkon alta.
…..ja kun hallitus nyt asettaa toiminnassaan asiat niinsanotusti tärkeys järjestykseen, niin hyvin voitaisiin samaa toteuttavan yksilötaloudenkin puitteissa.
Kovin on suppea maailmankäsitys, sillä ei pitkälle koko yhteiskunta pötki. Jokaista tarvitaan.
Enemmäkin voi kysyä tarvitaanko tuollaisia oppeja vanhemmille, jotka lapsiaan yrittävät viedä eteenpäin, kun paperitehdas, pörssifirma jne. rahan ahneudessaan heidät ovat potkineet pellolle ilman heidän oma syytään ????
Tämäkö pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä.
Vaikka kylmiä psykopaatteja on toimitusjohtajana tiuhemmassa kuin toimittajista, niin joskus väen vähentäminen on joskus tarpeen tehtaan säilyttämiseksi.
Yhtyeiden Juuso Walden oli empaattinen, mutta senkö takia sitten joutui ristiriitaan rahoittajapankin kanssa ja korvattiin toisella.
Viimeisinä aikoinaan yltyi tekemään kuppia. Kerran huuteli perääni ravintolan ovelta, pyöräiltyäni ohi. Ei ollut pyörässä pakkia. Olisikohan halunnut nousta takaritsille. Jäi vaivaamaan. Pian Juuson kuoleman jälkeen kuvattiin Valkeakoskella elokuvaa ”Meiltähän tämä käy”.
Juuson edustushuvila näytti olevan myynnissä. Ehkä miljoonalla saisi. Kävin siellä joskus sähköhommissa. Se on komeampi kuin elokuvan huvila.
Kun ostaisi tuon Juuson huvilan, niin tulisi köyhyys kaupanpäällisinä, kun lämmityskulutkin ovat 15 t. vuodessa.
Se Lotilanjärvi siinä vieressä mietityttää. Olen tottunut uimaan kirkkaissa vesissä. Mutta pannaan harkintaan.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/uniikki-lukaali-myynnissa-1500-neliota-sikarihuone-ja-oma-galleria-talta-se-nayttaa/8632952
Arvi, olet oikeassa, leipäjonoista käy hakemassa ruoka-apua henkilöitä, joiden ei tarvitsisi niin tehdä, mutta ilmainen ruoka mahdollistaa rahan käytön johonkin muuhun.
Tästä on ajoin kirjoiteltu myös mediassa.
Kyllä yhteiskunnan turvaverkot ovat kuitenkin niin tieheät, että kukaan ei kuole viluun eikä nälkään, mutta kyllä porsaanreikiä löytyy niitä etsiville jotta pääsee sanomaan, että eihän se köyhyys synti oo, mutta kyllä se vituttaa……
Yksilön vastuun ulkoistaminen yhteiskunnalle on suurin virhe joka on tehty.
Vasemmistolaisille se on ollut ja on edelleen juhlava tavoite.
Vain ja ainoastaan silloin, kun kaikki siihen kykenevät kantavat vastuun itsestään ja valinnoistaan, voidaan kestävällä tavalla auttaa niitä, jotka eivät siihen kykene.
Sanoit Mika lyhyesti sen mihin itse tarvitsin pitkät jorinat ja näyttää että siitäkin huolimatta muutamat ampuvat viestintuojan ymmärtämällä tahallaan väärin.
Arvi, ajoin tuntuu siltä, että tahallinen väärin ymmärtäminen on hyväihmisille ainoa keino keksiä jotain sanottavaa, mutta se siitä.
Itse avaukseen vielä.
Oltiin sitten ihan mitä mieltä tahansa niin kyllä sosiaaliturva luo kannustinloukkuja, mutta niiden purkaminen on vaikeaa ja lähes yhtä vaikeaa on sosiaaliturvan väärinkäytösten täydellinen kitkeminen.
Orpon hallituksen ajatus sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta, yhdeksi yleisturvaksi nykyisen viidakon sijaan on ehdottomasti hyvä, mutta sellainen tulee viemään aikaa enemmän kuin yhden vaalikauden.
Molemmilla näyttää olevan omakohtainen kokemus leipäjonosta tai Hurstin Joulupöydästä, kun niin vakuuttavasti tiedätte, miksi siellä olette sapuskaa perheellenne jonottaneet.
Että sellasta, jos joskin lukisi muitakin kuin otsikot niin olisi paremmin perillä asioista.
Olen muutoin aika pitkään työskennellyt sote alalla ja tunnen paljon alan ihmisiä, mutta eihän se toki ole mitään verrattuna sinun asiantuntemukseesi siltäkin sektorilta.
Ei uskoisi, kun näkemys elämästä on niin kapeaa persuhoroskoopista katsoen.
Ei köyhyys ole aina oma valinta lainkaan koita nyt tulla toimeen 1400 eken tuloilla kk
Ja samalla muka rikastuakkin terv tepivaari
Kerro yksikin syy, miksi pitäisi rikastua!?
Eletään päivä kerrallaan ja sitten, kun aika on, kuollaan, tyhjin käsin lähtee jokainen, ”rikaskin”!
Eihän se rikastuminen ole se asia joka olisi ainoa oikea suunta mutta jonkin asteen toimeen tulo sitä kyllä on
Kun katselee lapsiperheitä tarkemmin alkaa tuleen kauhea näkymä kun äiti joutuu ottamaan kaupan kassalla pois tuotteita
Kun esim äiti joutuu ottamaan ostoksista vaikka puuro aineet pois
Olen tuollasiin tilanteisiin itse joutunut seuraavana asiakkaana olen ostanut sen kaurapuuro hiutaleet
Ja antanut ne sitten äidille
Kaikilla kun rahat ei riitä ja tulot ovat n 1400 ekee kk ei sillä voi mitenkään edes tulla toimeen
Ja huoli lapsien ruuasta on koko ajan pinnassa terv tepivaari
Köyhyyttä on vaikea ymmärtää jos ei itse ole kokenut.
Työttömäksi joutunutta on vaikea ymmärtää jos ei itse ole kokenut.
Työnhakijan asemaa on vaikea ymmärtää jos ei itse ole hakiessa tullut tyrmätyksi.
Vieläkään kaikki eivät ymmärrä että joku päivä voi menettää ansiotyötulonsa.
Niilo, ihan pirun iso ihmisistä on joskus työttömänä, pituus iso osa ihmisiä saa joskus potkut jne.jne.
Valtava joukko ihmisiä tulee tyrmätyksi useammassa kuin yhdessä työhaastatattelussa.
Iso joukko ihmisiä kokee joskus köyhyyttä.
Unohdit mainita, että joku päivä voi yrittäjä menettää yrityksensä ja kaiken muun sen mukana, mutta eihän niillä ole väliä.
Iso joukko ihmisiä myös nousee pystyyn ja jatkaa.
Taas meni metsään. Yritys on voitontekokone, joka elää markkinoilla, jossa riskit ovat aina läsnä. Riskinotto on yrittäjän oma valinta. Siinä onnistutaan tai ei.
Työntekijä tekee työn palkkaa vastaan. Hän ei ole sen riskinottaja.
Mitä ihmettä taas höriset, mikä meni metsään?
Vai on yritys voitontekokone, että sellasta…
Toki yrityksen pitää olla kannattava, mutta että voitontekokone🤣🤣🤣
Heikki on kyllä pahasti erkaantunut arkitodellisuudesta, mutta se suotakoon hänelle kuten itsekkin mainitsi tässä blogissa aikaisemmin, että ”kaikkia tarvitaan”.
Arvi, ehkä seurapiireissä pyörivillä miljonääreillä arkitodellisuus on vaan erilaista
😁🤣
Ilman riskejä ottavia yrittäjiä olisi vain valtion työpaikat eli sosialismi, ei edes persuja silloin olisi.
Työntekijäkin voi olla se riskin ottaja!
Useinkaan ei voi olla varma, meneekö firma konkkaan!
Kyllä tähän on se vanha sanonta. Anna miehelle kala (sosiaaliturva) tai opeta hänet kalastamaan (työpaikka).
Ei se muuksi muutu.
… mutta, kun on se mato ja onki, paikkakin vaihtuu, mutta kalaa ei vaan tule. Sellaista se onkiminen tyhjän kanssa.
Tämä persuporukka luulee tietävänsä todellisuudesta jotain, mutta ufot ja luulosairaus ovat heidän lempiharrastuksensa.
Voi voi…kiristääkö?
Kantsii kaivella matoja ja ostella onkitarpeita ja talkkunajauhoja ja muita tarpeita. Sillä voi tulla parin kuukauden yleislakko.
Kantsii ehkä myös lähteä telttailemaan joko Ruotsiin tai Viroon hyvissä ajoin.
Kuinka irti todellisuudesta ihmisen pitää olla esittääkseen seuraavaa:
”Tämä persuporukka luulee tietävänsä todellisuudesta jotain, mutta ufot ja luulosairaus ovat heidän lempiharrastuksensa.”
?
Riittää, kun on punademu…
Kyllä se maltillinen kokoomuslainenkin vastuunsa tuntee tuo punademu on sellasta asiaa jota ei kannata kailota missään terv tepivaari
Mielestäni härski tukien/ etuuksien/ ruoka-apujen väärinkäyttö on asia, jota pitäisi pyrkiä korjaamaan tiukentamalla/ täsmentämällä kriteerejä, joiden perusteella on oikeutettu sosiaali-etuuksiin. Tätä harrastavat niin herrat kuin narrit, jopa korkeakoulutetut rahanahneet ja omaa etuaan maksimoivat, jotka hyväpalkkaisista töistään huolimatta keplottelevat itsensä kirjoille johonkin oppilaitokseen vain saadakseen opiskelijan etuuksia jne.
Korjaisin itse avauksen otsikkoa muotoon: ahneus ja pelot ovat valtaosalle ongelma, johon jopa korkeakoulutetut hyvissä töissä käyvät tarvitsevat itsen ulkopuolista holhousta, koska muuten touhuilevat aivan mitä sattuu.
Hyvin nyt puhui Liisa, ei hän kehuistani välittäne mutta pakko nyt oli kohtuuden nimessä sanoa. Oletin siis että ryhmään narrit kuuluu ihmisiä kaikista kerroksista
Kiitos vaan, Matti. Kyllä se mielestäni on ystävällistä antaa myönteistä tunnustusta. Tarkoitin tosiaan ihmisiä kaikista kerroksista ja satun tuntemaan myös ihan rikkaiksi luokiteltavia herroja, jotka ovat erikoistuneet kikkailemaan myös etuuksilla ja kaikella, joka heitä hyödyttää, jättäen tahallaan opintovelkansakin roikkumaan hamaan ikuisuuteen, koska ainoa mikä kiinnostaa on raha, sosiaalinen nousukkuus sekä hauskanpito.
Vähemmän tiedän naisia, joilla olisi otsaa tai pokkaa tai vaan ihan arkisena tapana etuuksilla kikkailu ja täydellisen itsekäs omavoitonpyynti, joka ajaa kaiken edelle.
Ja mitä omavalintaiseen pienellä elämiseen ja maltillisuuteen tulee, pidän aika harvinaislaatuisenakin hyveenä sellaista ominaisuutta, ettei ole sisäisen kroonisen tyytymättömyyden tai mielikuvien ajaman kulutushysterian/ vanhempiensa ohi vaurastumisen riivaama, vaan arvot ovat muihin tekijöihin kiinnitettyjä ja ihmisessä elää kohtuus, toisten kunnioitus sekä moraali. Ajattelen myös, että kovin vähällä aidosti toimeen tulemaan opetelleet omasta elämästä ja muista välittävät ihmiset ovat keskimäärin taitavampia talouksiensa pidossa kuin he, joilla ei ole mitään suhdetta aidosti vähällä pärjäämiseen.
Paljon varmaan riippuu siitä, mitä ihminen ihailee. Ja mihin nuoret on ehdollistettu ilman, että he kertaakaan ovat edes kyseenalaistaneet itse itselleen asioita kuten sitä, mitä sisältöä lopulta on tällaisissa dogmeissa, joita yhteiskunta meihin aatetasolla istuttaa. Siis asiat kuten asunnon osto ja tietyt elämän kehitystehtävät, jota ihmiset suorittavat paljon miettimättä edes miksi.
Minulta voitaisiin kysyä ihailenko jotakuta mensan jäsenyydellään näsäviisastelevaa itsekeskeistä, rahan ajamaa puolispsykopaattia. En tietenkään. Pidän heitä yhteiskunnan pahimpina marionetteina.
Köyhyys, niin, mitä se on? Ei Suomessa olla köyhiä siten kuin vaikka Intiassa; ei kenenkään tarvi asua kadulla eikä kerjätä. Mutta suhteellista köyhyyttä meillä kyllä on. Kaikkien palkat eivät nimittäin ole kovinkaan suuria eikä sosiaalituilla olla rikkaita vaikka niillä pärjääkin. Väitän, että olen itse kokenut jonkinlaista köyhyyttä niin lapsena kuin aikuisenakin. Vanhempani olivat töissä tehtaassa, joskus vain isä. Kyllä siinä loppukuusta laskettiin usein viimeisiä rahoja ja ostettiin meljein vain maitoa ja leipää. Nälkää ei silti nähty, joskus saattoi olla maitokin loppu mutta tein kaurahiutaleista, vedestä ja sokerista ”penkkivelliä”. Käytänössä harvoin oli varaa merkkivaatteisiin josta sai joskus kuulla, Aku Ankkaa ei ollut varaa tilata, luistimet piti liikuntatunnilla lainata koulusta kun ei ollut omia, sukset olivat äitin vanhat, polkupyörää piti odotella jne.. Mutta viinaan ja tupakkaan meillä ei tuhlattu penniäkään eikä ollut edes autoa. Mutta arava- lainaa otettiin ja isä rakensi meille omakotitalon omin voimin, työpäivien jälkeen itse tekemällä. Koulutukseen myös satsattiin ja kannustettiin, oppikoulu maksettiin matkoineen, kirjoineen ym., sittenhän se kyllä muuttui peruskouluksi ja tuli ilmaiseksi. En minä silti ajatellut että ollaan köyhiä ja varmasti oli köyhempiäkin, varsinkin ne joiden perheissä viina maistui. Eikä meillä oltu katkeria tai valitettu, kommunismia ei suvaittu, Vennamoa äänestettiin. Tuosta ajasta olen mielestäni oppinut sen, että sillä pärjätään, mitä saadaan, aina sitä jotenkin selviää.
Myös myöhemmin on ollut aikoja jolloin on joutunut miettimään onko nyt varaa ostaa vaikka uudet housut: vaikka olen ns. keskituloinen niin monilapsisen perheen huoltajalla on aika suuret menot. Eihän se tietysti kivaa ollut ja monesti näki miten tuet jaettiin joillekin itseä rikkaammille, esimerkiksi ”ylivelkaantuneiden tuki” tuttaville joilla oli omistusasunto ja hienompi auto; kertoivat ostavansa tuella uuden nahkasohvan! Mutta aikansa kutakin, nyt lapset ovat jo muuttaneet ja rahaa on säästöönkin.q
Se mitä en ole kuitenkaan siedä on ”herrojen” ylimielisyys jonka mukaan köyhemmille annettu apu tai ”liian hyvät työehdot” vievät maan perikatoon kun samaan aikaan itselle kyllä haalitaan kaiken maailman kultaiset kädenpuristukset ja sopeutumiseläkkeet.
Kyllä meillä yhä on köyhiä ja ahkeria ihmisiä, vaikka ei kodittomia tai nälkää näkeviä olekaan. Työ ei tee kaikista rikkaita.
Läntisissä demokratioissa on yleensä tapana, että ihmiset saavat ihan itse tehdä erilaisia valintoja elämässään.
Osa ihmisten tekemistä valinnoista on oikeita ja johtavat tyytyväisyyteen. Osa valinnoista on vääriä ja johtavat tyytymättömyyteen. Osa valinnoista on siinä mielessä vääriä, että ne ovat kansan kannalta haitallisia, vaikka yksilö olisikin tyytyväinen.
Syntymistään ei voi kukaan itse valita, mutta jo varsin nuorena on tehtävä valintoja – ne kannattaisi tehdä huolella. Olisi esimerkiksi hyvä tehdä valinta millainen ammatti sitten tulevaisuudessa olisi:
a) mieleinen;
b) olisiko sen ammatin työpaikka helposti saatavissa;
c) vai olisiko kuitenkin parasta valita ammatti, jossa työllistyminen olisi helpohkoa;
d) mitä sitten pitäisi tehdä, että saisi työpaikan, joka takaisi normaalin toimeentulon.
Eli urasuunnittelu.
Jos kiinnostaa vain sapuskan saanti joka päivä, niin ei tarvitse Suomessa ponnistella. Jos sen sijaan haluaa enemmän, niin tarttee kouluttautua alalle, jossa on tarvetta työvoimalle. Tai ruveta yrittäjäksi.
Kyllä mieleisenkin ammatin voi valita; jos siinä on vaikea työllisyystilanne niin pitää vaan olla siinä tosi hyvä tai keksiä miten erottuu muista, esimerkiksi jollain mitä muut eivät osaa. Samahan se on yrittäjällä.