Tätä minä ole saarnannut ja, jota METLAnkin tutkimukset tukevat. Eikä tässä kaikki silloin, kun metsää ” hoidetaan” metsänä jatkuvan kasvun periaatteella. Näin metsät ovat metsiä ihmisille ja kaikille muille eläville ja ”kuolleille”. Mutta sukupolviahneus kaataa, kyntää, jopa lannoittaa avoraiskoiksi kotinurkatkin, ettei seuraavalle polvelle jää kuin risukko silmien alle ja lompakko tyhjäksi.
Tähän ei tarvita kommenttia; ”kirves on…”
Jälleen kohti luonnontilaa:
”Suurmetsänomistaja Timo Kujalan kokemukset ovat osoittaneet, että luontoa ennallistamalla voidaan parantaa metsästä saatavaa tuloa. ”Puhutaan siitä, että ennallistaminen on puuntuotannosta pois, vaikka tilanne on ihan päinvastoin.”
—–
Kujala on liikemies ja suurmetsänomistaja. Hänellä on ympäri Suomea metsätiloja, joita hän hoitaa etupäässä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä: ilman avohakkuita ja painottamalla erirakenteista metsää.
—-
Pontimena ovat luonto ja talous. Ne eivät Kujalan mukaan ole ristiriidassa keskenään. Sen sijaan Suomessa vallalla olevat metsänhoitomenetelmät kiihdyttävät luontokatoa ja heikentävät metsänomistajien tuloja.
Kujalan mukaan nykymetsätalouden suurimpia uhkia ovat kasvukauden aikaiset pidentyneet kuumat ja kuivat kaudet, jolloin puut ovat alkaneet kärsiä kuivuudesta. Samalla niiden kyky suojautua tuhohyönteisiltä ja taudeilta on heikentynyt.
Ei me silti tarvita mätäneviä metsiä ja siihen tuo kaikki johtaa terv tepivaari
Juuri niitä puuttuukin ja niitä tarvitaan tasaisesti pitkin Suomea, muuten ottaa meille, itikoilke, linnuille, eläimille ”ohraleipä”. Monimutoisuuden häviäminen on kuolema terveille metsille luonnollisine torjujineen. Kaarnakuoriainen on esimerkki itikoiden ja lintujen häviämiestä, kun ei ole linnuille sapuskaa marjoineen.
Ikimetsä ja mätänevä metsä ei ole saman lajin metsiä lainkaan terv tepivaari
Täällä on hyvä esimerkki Linkolan hoitamattomasta metsästä. Kirjanpainajat ja muut toukat tykkää ja naapurit kaatavat tuhottuja metsiään.
Sen ongelma on se, ettei yksittäinen pieni luonnonmetsä sitä pulmaa ratkaise, vaan verkosto ympärillä.
Oletkos miettinyt Heikki mikä otus meinas tuhota mm pyynikin ikihonkat lopullisesti
Niitä nuot mätänevät metsät tuo tullessaan ja muista ikimetsä on aivan muu metsä kun mätänevä metsä
Saman voi nuot tuulenkaadotkin tuoda mm kauppiin terv tepivaari
Mene katsomaan Pyynkin haulimäelle, siellä on kalliolla ja metsän sisällä uudet taulut, mitkä kertovat lahottajista ja mädättäjäsienistä, joilla niilläkin on tärkeä tehtävä kokonaisuudessa.
En ala kinaamaan turhuuttani. Lue tämän alustuksen alla, linkin takaa juttu kokonaisuudessaan, joka on se asian ydin.
Ne pistiäiset oli kylläkkin aivan toisella puolella harjua ei niissä puissa lahoa ollut vaan elukka joka tappoi mäntyjä liiankin kanssa
Ne saatiin kuriin tekemällä puista vapaata aluetta eikä siitä olisi saatu muilla keinoilla kuriin
Tuo pistiäinen kun ei elä maassa kovin pitkään
Niin se vaan on että mäntypistiäinen olisi tuhonnut muutoin koko pyynikin männystön
Ja kyllä se uoma vieläkin näkyy kunhan tietää mistä kohtaa katsoo terv tepivaari
Sekin pistiäinen kuuluu luonnon kiertokulkuun. Joku tehtävä silläkin on- ei tiedä mikä ? Saattaa olla jonkun muun hyönteisen tai linnun kuten tikan, palokärjen ruokalistalla, mutta ei löydy tikkoja, miksi ?
No voi asioita kertoilla noinkin
Mutta se mitä ne olis tehneet pyynikin männyille olis ollut katastrooffi ne kaikki olisi nyt poissa
Tuskinpa Heikki viihtyisi paikalla jossa ei olisi ainuttakaan mäntyä joka onkin tuon pistiäisen herkkua
Olkoot kenen ruoka listalla hyvänsä hoitamaton metsä on kaikkein suurin tuholaisten levittäjä terv tepivaari
Omalla kohdalla n 30 vuotta sitten pieni suokosteikko metsäojitettiin puun tuotannolle. Nyt minulla on mutaliejuinen entinen hiekkaranta.
– Itse oikea metsänhoito on ottaa vaha täsikasvuinen puusto hyötykäyttöön ja antaa uudelle kasvulle tila niellä hiiltä.
No on noitakin tuolla pohjoisessa tekojärvien kohdalla niistä kun ei saanut puita kaataa pois vaikka alue täytettiin vedellä sellasta se metsän hoito oli siellä terv tepivaari
Lokan tekoalkas on täynnä pystyyn kuolleita puita.
Mutta nyt ollaan jo kaukana tuosta itse blogin aiheesta.
Puista siinäkin oli kysymys mutta poista jos otat sen noin yksisilmäiseksi
Mutta pyynikin honkat pelastuikin juuri tuolla suikaleen kaadolla ja kysymys ei pyynikillä ollut puiden mädäntyminen metsään
Samaa voi odottaa kaupissa kun tuulen kaatoja ei siellä saa poistaa koska nuot mätänevät puut tuo alueelle tuholaisia joita ei tarvitse tulle terv tepivaari
Tämä artikkeli ei koske kaupunkipuistoja ym. tämän tyypisiä, vaan laajoja tuotantometsiä.
No eipä nuot pyynikki ja kauppi ole mitään pieniä kaupunki puistoja kumpikaan
Mutta totuus noille muka oikeille metsille on kyllä että tuulenkaadot ja vastaavat pitää poistaa kaikista metsistä ilman ehtoja
Suomi ei tarvitse mitään pystyyn mätänevää metsää missään ja ne jotka omistaa tuotantometsiä jossain Suomen maassa osaavat hoitaa suurimmalta osin metsänsä oikea oppisesti terv tepivaari
Tämä kinaaminen ei tuo mitään rakentavaa eikä keskity käsittelemään edes lainattua aihetta. Voit jatkaa itsesi kanssa.