Katsoin täysin hölmistyneenä, kuka tässä maailmantilanteessa tulee olemaan Suomen ukoministeri, täydellinen noviisi Elina Valtonen vs. kaiken kokekenut maailmanpoliitikko ja rauhanneuvottelija Pekka Haavisto.
Mihin tämä uusi hallitus meidät vielä ajaa- katastrofiin !
Eikä tämä ole ainoa iso ongelma kansainvälisessä politiikassamme ja henkilötasoisessa osaamisessa, suhteissa ja karismassa – Marin vs. Orpo !
Ainoa jatkuvuuden takuumies on presidentti Niinistö !
Katso A-studio Yle Areenassa:
https://areena.yle.fi/1-63937736
Sanoisin ihan alkuun että jätä tuommoinen tytöttely pois, se on puhdasta ilkeyttä.
Mutta olin itsekin ymmälläni tästä. Valtonen on timantinkova talousosaaja, vähemmän näen hänessä ulkopolitiikan taitajaa. Toisaalta tässä voi olla ihan pointti: nyt on tarve tehdä kauppaa, houkutella investointeja, löytää yhteistyötä. Se on laji jossa hän on erinomainen, eikä ole lainkaan helppo vetää häntä nenästä.
Se ei ole ulkoministerin tehtävä näinä aikoina. Vertauskuvani on täysin oikea. Valtosen osaaminen on täysin muualla. Edes pääministeri ei pysty tukemaan ulkomimisteriään. Pahalta näyttää.
Minusta tuntuu, että Valtosen kanssa voisi olla aidosti hauskaa istuksia jossakin intiimämmässä viinibaarissa tyttöjen kesken — eräs nuoruuteni parhaista bilekavereista oli hyvin paljon Valtosen kaltainen naisenalku, jolla parin lasillisen jälkeen ujous ja kankeus lähtivät ja hän tanssahteli jopa ilman paitaa keskellä tanssilattiaa niin, että joku tuli minua koputtamaan olkapäähän, että voisinko vähän hakea ystävätärtä välillä takaisin pöytään istumaan 🙂
Se oli kivaa aikaa, sain aina vapaat kädet meikata sekä laittaa ystävättäreni hiukset ennen radalle lähtemisiämme. Hän oli aina vähän solmussa että mitä hän kehtaa laittaa ja kehtaako — ja minä kannustin, että kyllä, kyllä kehtaat! Olet upea ja kaunis 🙂 Sitten hän oli onnellinen kun uskalsi ja sai irrotella.
Valtosestakin saisi todellisen kissan kun hiuksia latvoista hennosti suoristimella kääntäisi ihan hentoon, ylös-alas-joustavaan viehkoon korkkiruuviin ja kulmat hänelle oikeamman sävyisellä tuhkanvaalealla kulmavärillä hiuksiin sointuvaksi — hiuksiin ehkä jopa hyvin huomaamaton, kevyt vadelmablondin sävy siten, että valossa se kiiltäisi hieman pinkkiin taittaen muttei vetäisi platinablondia kuitenkaan oranssiin, vaan violettiin shampooseen hieman pinkkiä kevytväriä, jolla pesu ennen hiusten kuivaamista ylösalaisin föönillä. Sitten hennot latvakiharat ja otsalta toiselle sivulle korvan taakse kiertyvä hainruotoletti nätti, jonka silmukoita korostaisi valtosen oma tummempi tyvikasvu luoden kiehtovan kontrastin lettiin.
Meikkivoidetta ei Valtonen tarvitsisi, vaan ainoastaan couperoottisuutta sekä ihon omaa alla olevaa kylmää sävyä hieman kultaistavan kevyen päivävoiteen sekä viehkosti poskipunaa jotakin puuterisen kylmään taittuvaa mutta pastellista ja kevyttä. Huulille pelkkä kiilto ja silmiin kunnon savuisat harmaan ja hiilenharmaan häivytykset hiilenharmailla sisärajauksilla, koska Valtosella on muutoinkin suuret silmät, joihin ei alarajausta vesirajan ulkopuolelle kaivata tuottamaan mitään mulkoseilmä-efektiä.
Ja korviin hänelle ehkä jotkut kyvyet liehuvat/ helisevän pitkänmalliset korvakilluttimet.
Pukisin sitten ehkä kylmänsävyiseksi taittuvaan, läpikuultavan sivonkikauluksiseen johonkin siniseen tai ehkäpä lilaan mekkoon, jossa paljon rönsyjä sekä laskoksia ja asiallinen alusmekko kenties kirjavaisempi. Sifonkikankaassa olisi päälle ommeltuina pikkuisia valkoisia kiiltävällä nylon-langalla ommeltuja palleroita. 🙂
Ja hopeiset korut ehdottomasti; kaunis joku taottu hopeinen sormus sekä keskisuurin silmukoin ranteen ympäri kiertyvä hopeinen koriste! Käsilaukku musta klassinen kirjekuorilaukku.
Kengät sinisen sifonkimekon kanssa: ihonväriset Loubotinit, joissa punaiset pohjat — mutta lilan mekon tapauksessa mustat, kärjistä pitenevät ja kapenevat avokkaat tai ehkäpä Sophia Websterin perhos-korkkarit:
https://i.pinimg.com/originals/17/5a/91/175a9134be4c408018003bafe2c54a0b.jpg
Haluaisin Marinin myös mukaan viinibaariin minun sekä Valtosen kanssa. Aloin itse asiassa hekumoida asiasta: Marin syvän verenpunaisessa, ihonmyötäisessä ja olkaimettomassa korsetissa, jonka kanssa korkeavyötäröiset, lähes rintoihin asti nousevat tumman sammaleenvihreät, liehuvasta kreppikankaasta valmistetut leveälahkeiset culottes-housut tummanvihreiden avokkaiden kanssa; hiukset auki valtoimenaan, hehkuva päivetys iholla eikä mitään muuta meikkiä paitsi hehkuvan pinkkiä huulissa. Nam.
Valtoselle imelä parfyymi ja Marinille myskin, savuisen vaniljan, nahan sekä valkoisten kukkien tuoksuista hentoa mutta fantastiselta tuoksuvaa iho-öljyä kaulalle, jota haluaisin nuuhkia sillä välin kun Valtonen kävisi tilaamasse meille talon viinit.
Marinille käteen teräksenvärinen, patinoidusta kettingistä valmistettu olkaimeton laukku.
Kun katsoo ulkoministereitä länsimaissa yleisesti, ulkomaankauppa on heille yhä suurempi osa roolia – Saksa, Ranska, USA, Espanja esimerkiksi. Miksei myös Suomi?
Väärin, se kuuluu ulkomaankauppaminsterille. Ei päätehtävä. Ei nyt kannata sotkea asioita.
Tosiasia kuitenkin on, että raloudellinen nousu on mahdollista vain ulkomaan kaupan ja viennin lsäämisellä ja siihen tarvitaan tietynlaista taitoa.
Haavito oli ja on varsin taitava politiikassa, mutta ei kuitenkaan mikään kaupan edistäjäja ymmärtäjä.
HK elää mielikuvitusmaailmassa, kun kokemusta asiasta ei vielä ole.
Kyllähän tuo Valtonen olisi ollut ainakin muodollisesti pätevämpi rahaministeriksi kuin Purra ja olisi ehkä rahaministeriksi päässytkin, jos PS olisi laittanut rahaa vaalimainontaan yhtä paljon kuin kokoomus ja rahalla päässyt pääministeripuolueeksi, jolloin Purrasta olisi voinut tulla PM.
Mutta rahallisesti tämä lienee PS:lle edullinen diili, kun vähiä varoja ei kulunut mainontaan.
Ulkoministerin tehtävissä osaaminen, kokemus, näkemys, ulkosuhteet ovat rahaa tärkeämpiä.
Kumma, että Roope-Ankka kurkistekee joka saat…an kulman takaa uuden hallituksen tehtävistä.
Ulkomisteri tehtävät olette käsittäneet täysin väärin. Sen ensijainen tehtävä ei ole olla vvm ja kauppaministeri. Ikäänkuin raha ja talous olisivat tehtävän ydin.
Hän on kansaivälisen maailmanpolitiikan diplomaatti ja Suomen ulkosuhteiden kehittäjä.
Juhak:n kommentit voitte lukea roskiksesta. Tämä blogi koski Valtosta ja Haavistoa, ei minua.
Ainakin rahan voimalla Valtonen ääniä keräsi.
Paikan olisi voinut antaa edelleen Pekalle ottaen tämänhetken tilanteen huomioon.
Totta kai Haaviston kokemus ja suhteet ulkopolitiikassa ovat ylivoimaiset, eikä yksin Valtoseen verrattuna mutta minkäpäs tälle mahtaa että puolueet itse päättävät kenet he kuhunkin ministerityöhön asettavat. Valtosta suostun moittimaan vasta jos olen nähnyt siihen aihetta.
Tuo että rahalla saa vaalimenestystä on ainakin kaksipiippuinen asia, rahaa käyttämällä saa menestystä ja rahaa on ainakin kahden laista, ehdokkaiden tukirahat ja sitten raha jota väistyvä hallitus jakaa kansalaisille.
Se kansalaisten ja yritysten rahallinen tuki piti Suomen kriisistä toiseen pystyssä ja pitää edelleen ja samalla paljasti kuinka huonossa jamassa huoltovarmuuden suhteen olimme.
Se edellinen politiikka antaa tälle hallitukselle edes jotain eväitä ponnistaa ylös, jos osaavat olla unohtamatta yrityksiä ja kansaa, mitä nyt vakavasti ovat jo tekemässä.
Jokseenkin kiusaannuttavaa katseltavaa oli Valtosen tyhjän puhuminen, jopa mietin, oliko hän kokonaan lukossa ja miten ylipäätään hänen asemassaan jo aiemmin politiikan parissa puuhannut voi yleensäkään olla noin täysin näkemyksetön?
Olisi Valtosen kannalta ollut ehkä fiksumpaa jättää osallistumatta ohjelmaan — ja jatkoa ajatellen kantsii ehkä investoida pikku tukku niihin avustajiin, jotka briefaa vähän ennen esiintymisiä teitotason sopivalle tasolle.
Ehkä Valtonen on aloitteleva koomikko; silmät pyörivät päässä ja katse harhailee lattiaan, mieli jotakin älykkään kuuloista sanottavaa etsien; hampaat kiiltävät, edestä sivulle kammattu osa naisen kruunua tupeerattu hieman hätäiseen, eteenpäin notkahtaneeseen asentoon — ja muut pidättelevät hengitystään. Asiaa ei ole niin mitään naisella.
”Ja demokratioissahan on myös sitten niin, että asioita tulee ja asioita menee”
~ ulkoministerimme Elina Valtonen, 41 vee.
—
Ja taivaskin on melkolailla sininen sekä puissa lehtivihreää.
Olen aina toki tiennyt, että kokoomus on sekä mies- että nais-blondien puolue, ihan jo sillä perusteella millaiset tuntemani ihmiset ovat äänestäneet ja kannattaneet puoluetta. Mutta Valtonen vetää kesän uudet pohjat.
Minusta se on ihan suloista.
Ehdotus Valtoselle: olisiko noin jatkossa ehkä fiksu idis heittäytyä vähemmän antaumuksella perinteiseen naisen rooliin ja opiskella vaikka avoimessa yliopistossa muutama kurssi kulttuurihistoriaa/ valtiotieteitä?
Jos vähän vähemmän silmien räpsyttelyä sekä hiusten ja hampaiden valkaisua, jonka ajan voisi investoida humanististen tieteiden aikuisopintoihin…