Ennen oli monia asia paremmin. Omasta nuoruudestani minkä vietin Tammelan kirkonkylällä muistan ainakin että vanhukset joita ei kotona hoidettu pääsivät vanhainkotiin, kylällä oli kunnanlääkäri aina saatavilla samoin hammaslääkäri. Poliisi asui ja vaikutti kylällä, leipäjonoja ei ollut, oli urheilukenttä välineineen, bussilla pääsi muutaman kerran päivässä lähikeskukseen (Forssaan), oli kansakoulu, kirjakauppa, apteekki, kolme ruokakuppaa, huoltoasema jne.
Nyt ei ole. En ole iloinen veronmaksaja mikä johtuu siitä että verorahani käytetään yhä enemmän asioihin jotka eivät ole peruspalveluja.
”Aika entinen ei palaa”- Pasi Kaunisto.
… mutta vielä paremmin oli patruuna-aikana, joista viimeisiä rääppeitä minun kakara-aikana oli Ylöjärvi-Tampereen rajalla oleva Ab Enqvist Oy sellutehdas, jossa patruuna rakennutti arkkitehti Federleyn suunnittelemana koko Leilahden teollisuusalueen työntekijöiden asuntoinen, yhteisine saunoineen, pesuloineen, leivintupineen jne.. Jätehuollon hoiti tehdas. Oli lääkäri Niinikoski ja ja terveyssisar Nukari nurkalla. Huoltokassa, josta sai rahaa vaikka koska. Urheilukentät kunnossa, tiet lanattiin, Kerholassa juhliin. Oli saha, mist sait kaiken puutavaran. Oi sosiaalipäällikkö, pappi, poliisi ja palokunta. En tiedä paljonko isovanhempani ja vanhempani maksoivat veroja kunnalle/kaupungille, mutta oli oma eläkekassa.
… muuten Pasin isovanhemmat ja vanhemmat asuivat myös nurkilla.
Patruuna ajoissa oli varmaan puolensa niillä paikkakunnille joita oli siunattu hyvällä patruunalla
Niitä oli Tampereella, Valkeakoskella, Lappeenrannan seudulla, Jyväskylän nurkilla, Varkaudessa, Oulussa, Kemissä.
Viimeinen patruuna tais olla Juuso Valden terv tepivaari
Forssassa Wahren
No nuot ikivihreät sanat olivat kyllä Junnun laulussa eikä Pasin terv tepivaari
Tässä on patruuna-ajan ja arkkitehti Federleyn Lielahti koko rakennushistoria nykyisyyteen Tampereen virallisena julkaisuna.
Työntekijöiden asunnot on jyrätty jo 60-70 luvun betonibunkkereiden tieltä Lielahden Vainiolla. Jäljellä on 4 punatiilistä paritaloa 30-luvulta ja tehtaasta vanhin osa. ( Myös minun nuorena harjoittelijana ollut korjauspaja ja sähköverstas ja paja.
)
Herrojen Niemen alueelta Santapukki/Virtanen osti hieno insinöörien talon kunnostukseen jne.- Pääkartano odottaa entisöintiä, Niemen kartano menneillään. Paljoa ei ole pelastettavissa.
Jäljellä on Nimi Federleynkatu Lentävänniemeen mentäessä.
Mutta ratikka kulkee kohta.
https://ekstrat.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8434/selvitykset/8434_kulttuuriymp_inventointi_2011.pdf
Mutta mihin verorahat käytetään nykymenoa kun katselee niin ei niitä kansaan saa käyttää niinpä niin terv tepivaari
Matti, sanotaan, että aika kultaa muistot ja niin varmasti osin onkin, mutta kyllä jotkin asiat olivat ihan oikeasti paremmin.
Toki jos sitten lähtee asioita pidemmälle miettimään vaikkapa lapsuuden kotikylän muodossa niin aika nopeasti huomaa syyt miksi kylä ei ole entisensä.
Joskus laskeskelin, että kotikadun varrella asui 36 kouluikäistä ja näitä vastaavia katuja oli vietin ja limittäin useampi.
Kun menin kouluun ykkösluokalle, niin luokkia oli kaksi ja molemmissa oli 31 oppilasta, nyt samassa koulussa luokilla 1-6 on yhteensä noin 50 oppilasta.
Kauppoja oli 4, vuosiin ei ole enää ollut ainuttakaan.
Urheilukenttä oli kaikki illat ja viikonloput täynnä kakaroita pelaamassa tai muuten urheilemassa ja milloin mitäkin.
Tätä voisi jatkaa, mutta eiköhän asia tullut selväksi
Ei ole kylät entisellään, mutta pointtini olla ihmetellä sitä kuinka paljon verorahaa kulutetaan kaikkeen muuhun kuin peruspalveluihin.
Verorahoja jaetaan parempiosaisille.
Katkeraa puhetta Niilo
Niilo on oikeassa. Ja ne eivät edes osallistu kriisiverotukseen. Kaupan kassa ja poliisi kyllä.
Näitä on paljon valiteltu mutta eivät nyt välttämättä fiksua toistella kysymykseeni mihin verovarat käytetään.
Olemme ehkä oppineet poliitikoilta että hankalaan kysymykseen on paras vastat jotain muuta kuin mitä kysyttiin.
”Verorahoja jaetaan parempiosaisille.”
Miten?
Sitä minä vaan ihmettelen, kun aina vaan jankutetaan, että koko Suomen pahaolo johtuu valtion liika raskaasta palvelusta kunnissa Sitä pitää kuulemma karsia, että talous saadaan kuntoon. Mitä ne palvelut oikein mahtavat olla, kun ainakin täällä miellä Urjalassa on jo melkein kaikki valtion palvelut lopetettu. Nyt pitäisi sitten se viimeinenkin, eli terveyskeskus lopettaa. Vuodeosasto jo vietiin kaupunkiin Valkeakoskelle.
Toki syitä on monia.
Mutta jos katsoo mitkä olivat kuntien velvoitteita vuosikymmeniä sitten ja mitä ne ovat nyt, väkisinkin huomaa minkälaisia määriä rahaa lappaamme – noh, suoraan sanoen kaivoon.
Jos valtio priorisoisi sekä valtion että kunnan tasolla tärkeimpiä tehtäviään, se voisi hoitaa ne paremmin.
Asia pitäisi hoitaa niin, että määriteltäisiin, mitkä ovat ne tosiasialliset tehtävät, mitkä valtion ja kuntien pitäisi hoitaa.
Sen jälkeen katsottaisiin tulot ja se, paljonko noihin menisi rahaa.
Lopuksi, jos rahaa jäisi yli, voitaisiin päättää, mihin sitä käytettäisiin.
Kaikenlaiet hevosenharjaus- ja skeittilukiot voisi pyyhkiä yli.
Jotenkin näin vaikka itku ja hammastenkiristys tulisi olemaan suuri kun määritellään mitkä ovat tosiasialliset tehtävät, ehkä mallia aluksi voisi vähän ottaa menneitten aikojen ratkaisuista.
Menneiden aikojen ratkaisuja maalla oli se, että vanhukset hoidettiin kotona hautaan saakka. Se alkoi jo muuttua 70-luvulla, kun perheet siirtyivät töihin kaupunkien kupeisiin pieniin tiloihin.
Meillä rakennettiin rintamamiestalo 50-luvulla, jonka rahoitti osittain mummu ja vaari siten, että tehtiin yläkerta heti valmiiksi, minne sitten muuttivat ja elivät siellä elämänsä loppuun saakka.
Mummu( äidin äiti ) oli topakka ja piti meidän isää kurissa ja nuhteessa. Ja se ei anoppielämä ei ollut aina helppoa isälle, joka oli ehdoton auktoriteetti kotona ja töissä.
Me kakarat olimme mummun erityssuojelussa saatuine taskurahoineen eri touhuista.
… mutta nyt taas meidän seuraavat sukupolvet on maailmalla, ei sieltä kukaan tule meitä hoitamaan, jos tarve olisi. Parempi pitää omat kintut ja pää kunnossa.
… entiseen ei ole paluuta !
Soveltuvin osin pitäisin paluuta entiseen ajattelemisen arvoisena – siis mihin verorahat laitetaan, peruspalvelut/kaikki muu hyödyllinen ja hauska
Matti,- Se on niin että mikä on toiselle työ se on toiselle huvi ja päin vastoin, joten tee tässä nyt sitten priorisointeja.
Minä, joka olen syntynyt samassa kunnassa ja todennäköisesti vielä kuolenkin, tai ainakin toivon, että hadataan edes. Varsin hyvin tiedän kuntien elinkaaren ja sen mitä niissä ennen palveltiin ja mitä niiissä nykyään ei palvella. Kunnathan olivat ennen, kuin pieniä kapunkeja, periaatteessa kaikki palvelut löytyivät, eihän niistä puuttunut muuta, kuin ratikka ja kiskot.
Valtion tärkein tehtävä on maanpuolustus, eli torjua ulkoisia uhkia koko valtiolle.
Seuraavaksi tärkein valtion tehtävä on sisäinen turvallisuus, eli poliisi ja oikeuslaitos.
Jos kurkistetaan valtion budjettiin, niin niihin kahteen tärkeimpään asiaan kuluu vain pieni osa tulo- ja menoarviosta. On vuosien mittaan keksitty kaikenlaista kivaa, johon rahaa lapioidaan.
Kunnan tehtävänä pitäisi olla huolehtiminen tärkeistä lähipalveluista: koulut, terveydenhoito, kirjasto, jne. Mutta kuinka ollakaan kuntienkin talousarvioista lapioidaan rahaa kaikenlaiseen kivaan, joka ei ole välttämätöntä. Kuntia on sitäpaitsi aivan liian paljon ja sitä myöten aivan liian paljon kuntien byrokraatteja.
Valitettavasti näinkin on, mutta ikävää on ollut huomata sekin, että kuntien yhdistämisessä kaikki hyöty valuu keskuspaikalle ja reuna-alueet jätetään hunningolle.
Vanhusten hoidosta yksi kulma.
USA:ssa on tyypillistä, että vanhus asuu kotona hautaan saakka. Usein perheen parissa. Hänelle tuodaan kotiin palveluita. Jopa täysin liikuntakyvytön, petiin lukittu vanhus elää kotona loppuun asti. Jos vakuutukset on, hänelle tuodaan sairaalavuode kotiin ja kaikki vehkeet siihen.
Tämä ei ole kannanotto siihen onko parempi vai huonompi, mutta vähän kontekstia.
On arvioitu, että Suomi oli Pohjolan kehityksen kärjessä ennen sisällissotaa.
Marxilaiset munasivat kaiken vuosikymmeniksi.
Kovin oltiin ennen kerkiäviä. Sen kunniaksi vedän pienet tirsat. Oli niin uuvuttavaa tuo toisten tekemisistä lukeminen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/J._W._Enqvist