5 vastausta artikkeliin “Pyhä sota”

  1. Kun naapurina on idän karhu kaikkeen saa varautua jopa sotaan eikä kukaan Suomessa luota siihen suuntaan puupennin vertaa

    Mutta mitä Paavi sanoo ei ole nykymaailmaa eikä nykyhetkeä mistään kohtaa terv tepivaari

  2. Ja mikään sota ei ole oikeasti pyhää mistään kohtaa terv tepivaari

  3. ”Tavalka tai toisella”. Sotaan liittyy vaikeita moraalisia valintoja, kuten tappamista. Uskonto voi ottaa kantaa niihin. Jo kirkkoisä Augustinus määritteli ”oikeudenmukaisen sodan” käsitteen. Siihen kuului mm. että sen on oltava puolustussota ja että sodan avulla on voitava saavuttaa enemmän hyvää kuin ilman sotaa. Hallitsijat sitten tätä tietenkin vääristelevät esimerkiksi kutsuen hyökkäystä puolustukseksi. Islamissa sen sijaan on ollut alusta asti jihad eli pyhä sota. Muhammed seuraajineen joutui pakenemaan Mekasta, mutta hän ei aikonut tyytyä siihen vaan hyökkäsi joukkoineen mekkalaisten karavaanien kimppuun niitä ryöstäen. Siitä syttyi sota ja Muhammed kehitteli tietenkin jjhadin jotta muslimit sotisivat innokkaammin, se oli sotapropagandaa. Ajatus kuitenkin periytyi ja islamin valtaa levitettiin valloitussodilla.

    Kuten näin pääsiäisenä muistamme, Jeesus Nasaretilainen jota roomalaiset syyttivät kapinoinnista, itsensä julistamisesta ”juutalaisten kuninkaaksi”, kehotti kuitenkin Pietaria laittamaan miekkansa tuppeen. Jeesus kieltäytyi yrittämästäkään aseellista vastarintaa. Mutta siitä ei kuitenkaan ole vedetty sitä johtopäätöstä että kaikkien kristittyjen pitäisi olla pasifisteja, sillä mikä toimii yksilömoraalin kohdalla ei välttämättä toimisi yhteiskunnan tasalla. Jos ns. hyvät ihmiset eivät puolustaisi oikeutta niin häikäilemättömät ja pahat ottaisivat vallan.
    Toinen syy moraalisten kannanottojen lisäksi miksi uskonto on läsnä sodissa liittyy kuolemaan. Suomen armeijassa on alusta asti ollut sotilaspappeja. Kun arkkipiispa Mikko Juvalta aikoinaan kysyttiin miksi kirkko ”siunaa aseita” niin Juva sanoi, ettei ollut kertaakaan nähnyt pappien siunaavan aseita vaan miehiä. Oletetaan että olet vaikka 25 vuotias nuori mies. Normaalielämässä et ehkä jaksa kiinnostua uskon asioista vaan mietit ihan muita asioita etkä eksy vahingossakaan kirkkoon. Oletetaan sitten että joudutkin sotaan. Vihollisen kranaattituli viuhuu ilmassa maa tärisee, haavottuneita ja kaatuneita kuljetetaan takalinjaan, edessäsi on kohta vastahyökkäys edellisenä päivänä menetetyn alueen valtaamiseksi. Luuletko että saattaisit nyt olla kiinnostuneempi uskonasioista? Ehkä kenttäpapin hartaus ja ehtoollinen eivät tuntuisikaan tylsiltä höpinöiltä?

    Vähän faktaa vielä: Encyclopedia of Warsin mukaan kaikista maailmassa ikinä käydyistä sodista n. 7 prosenttia voidaan laittaa uskonnon syyksi ja niistä puolet menee islamin piikkiin, loput 3,5 prosenttiia kaikkien muiden maailman uskontojen yhteensä.

    Putinin arkkipiispa Kirill on oma tapauksensa. Aina löytyy niitä joiden moraali ja kristillisyys taipuu vallan ja oman edun edessä. Hitlerin Saksassakin monet papit vastustivat rohkeasti natseja ja joutuivat keskitysleireille, mutta jotkut piispat ja papit luulivat voivansa sovittaa yhteen kansallissosialismin ja kristinuskon.

    Luin divarissa vähän Andre Wikströmin kirjaa suomalaisista SS- miehistä. Yksi heistä oli pappi (Pihkala, en muista etunimeä). Vaikka tämä pappi tunsi alkuun ainakin jonkinlaista ihailua natsi-Saksaa kohtaan niin pian hän huomasi myös sen epäkristillisyyden. Julmuudet idänretkellä olivat yksi asia, Pihkala tuomitsi siviilien tappamisen kristinuskon vastaisena, Mutta toinenkin asia valkeni hänelle. Saksalaiset SS-miehet riekkuivat kirkossa alttarilla uimahousuissa ja hajottivat kirkon esineistöä. Kun Pihkala huomautti heille tästä niin seurauksena oli vain pilkalliståa naurua. Pihkala oivalsi, että SS vihasi paitsi juutalaisia niin myös kristittyjä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *